Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22562

Hankkeen nimi: ARPA - Arvoperustaiset palvelumallit nuorten mielenterveyden edistämisessä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: Visamäentie 35 A

Puhelinnumero: 05047075508

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: https://www.hamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Karumaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijayliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.karumaa(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504707558

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten mielenterveyttä edistävä ja helposti saavutettava digitaalinen toimintamalli, joka perustuu nuorta motivoivaan osallistamiseen. Hankkeessa keskeistä on hyödyntää ja kehittää digitaalisia työkaluja, joiden avulla nuori voi seurata ja arvioida omaa hyvinvointiaan ja tarkastella kertynyttä tietoa itsenäisesti ja myös yhteistyössä mielenterveysammattilaisen kanssa. Tarkoituksena on, että kertynyt subjektiivinen kokemustieto yhdistetään tekoälyn avulla analysoituun objektiiviseen sensorien avulla kerättyyn tietoon. Tiedot yhdistävä ratkaisu ja sitä tukevat palveluprosessit auttavat nuoren ja mielenterveysammattilaisen yhteistyösuhdetta ja edistävät nuoren mielenterveyttä. Lisäksi kertynyttä anonymisoitua dataa voi hyödyntää hallinnollisessa päätöksenteossa mielenterveyspalveluita kehitettäessä organisaatio- ja kuntatasolla.

Hankkeen kohderyhmänä ovat 13-19 -vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Kohderyhmä osallistuu toimintamallin kehittämiseen yhdessä mielenterveyspalveluiden ammattilaisten kanssa asiakastarpeen määrittämisestä toimintamallin prototyypin testaukseen ja toimintamallin vaikutusten arviointiin. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat start-up ja pk-yritykset, jotka saavat uusia mahdollisuuksia yhteiskehittää digitaalisia työvälineitä ja palvelumalleja julkiselle sektorille. Hankkeessa käytetään muotoiluajattelua ja palvelumuotoilun työkaluja. Hankkeen tuloksena syntyy nuorten ja heidän perheidensä mielenterveyden tukemiseen matalan kynnyksen toimintamalli, joka integroituu olemassa olevaan lähipalveluun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä koostuu 13 -19 -vuotiaista nuorista ja heidän perheenjäsenistään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä on kaksi:

1) Mielenterveystyötä tekevät ammattilaiset, mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (esim.psykiatriset sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja sosionomit) ja järjestöissä toimivat mielenterveystyön ammattilaiset (kriisikeskukset, kohtaamispaikat). Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten lähijohtajat.

2) Start-up ja pk-yritykset, jotka saavat uusia mahdollisuuksia yhteiskehittää digitaalisia työvälineitä ja palvelumallejaan loppukäyttäjien kanssa julkiselle sektorille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 936

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 157

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 670

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 291 447

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kevytanalyysi tehtiin nuorten sairastuvuudesta mielenterveyshäiriöihin. Teinien ja nuorten aikuisten ikäryhmissä naisilla on enemmän vuodeosaston hoitojaksoja kuin miehillä. 13–24-vuotiaiden naisten vuodeosastohoidon tyypillinen syy ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Pojat sairastavat tyttöjä enemmän lapsuusiän häiriöitä, kuten autismin kirjon häiriöitä sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ja käytöshäiriöitä. Digitaalisten matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittäminen todennäköisesti auttaa enemmän nuorten naisten tilannetta. Aikuisiässä naiset käyttävät mielenterveyden avopalveluita miehiä enemmän (58%). (Tilastoraportti 33/18)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmänä on teini-ikäiset nuoret ja heidän perheensä sekä mielenterveysammattilaiset. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mielenterveyspalveluiden kehittämisen näkökulmasta, sillä hankkeessa käytettävä data on sukupuoliriippumatonta ja hyödyntää yksilön toimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa keskitytään mielenterveyspalveluiden kehittämiseen, mutta hankkeessa huomioidaan myös sukupuolten tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen tuloksena syntyvät digitaalisten palveluiden käyttö ei edellytä, että ihmiset siirtyisivät fyysisesti paikasta toiseen vaan palveluita voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluita nuorten ja heidän perheidensä mielenterveyden edistämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeessa edistetään kohderyhmänä olevien nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. Lisäksi hankkeessa kehitetään mielenterveysammattilaisten työhyvinvointia yhteiskehittämällä palvelumalli, joka helpottaa ja tukee heidän työtään.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeessa tasa-arvon edistäminen kohdentuu terveystasa-arvon edistämiseen. Mielenterveyspalveluiden piiriin pääseminen on hidastunut nuorten lisääntyneen psyykkisen pahoinvoinnin vuoksi. Palvelujen piiriin pääsemiseksi kehitetään digitaalisia matalan kynnyksen palveluita. Teinien ja nuorten aikuisten ikäryhmissä naisilla on enemmän vuodeosaston hoitojaksoja kuin miehillä. 13–24-vuotiaiden naisten vuodeosastohoidon tyypillinen syy ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Pojat sairastavat tyttöjä enemmän lapsuusiän häiriöitä, kuten autismin kirjon häiriöitä sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ja käytöshäiriöitä. Digitaalisten matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittäminen todennäköisesti auttaa enemmän nuorten naisten tilannetta. (Tilastoraportti 33/18)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Nuorten haavoittuva asema on korostunut koronan vuoksi. Hankkeessa kehitetään mielenterveyttä edistäviä palveluita nuorten ja heidän perheidensä tarpeiden pohjalta. Keskeisenä tavoitteena palveluiden nopea ja helppo saavutettavuus. Nuorten kanssa yhteistyötä tekevät tahot (mm. peruskoulu ja 2. asteen koulutus) hyötyvät toimivista mielenterveyttä edistävistä palveluista, sillä silloin em. tahot voivat paremmin keskittyä omaan ydinosaamiseensa, kuten koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen nimi: ARPA - Arvoperustaiset palvelumallit nuorten mielenterveyden edistämisessä (S22562)
Toteutusaikataulu: 1.9.2021 - 31.8.2023

Hankkeen tavoitteena oli kehittää nuorten mielenterveyttä edistävä ja helposti saavutettava digitaalinen toimintamalli, joka perustuu nuorta motivoivaan osallistamiseen. Hankkeessa kehitettiin prototyyppi puhelinsovelluksesta, jonka avulla nuori voi seurata ja arvioida omaa hyvinvointiaan ja tarkastella kertynyttä tietoa itsenäisesti ja myös yhteistyössä mielenterveysammattilaisen kanssa. Kertynyt subjektiivinen kokemustieto yhdistettiin objektiivisien sensorien avulla kerättyyn tietoon. Tiedot yhdistävä ratkaisu ja sitä tukevat palveluprosessit mallinnettiin. Syntynyttä toimintamallia voi käyttää nuorten ja perheiden mielenterveyden edistämisessä, mikä edellyttää teknisten ratkaisujen jatkokehittämisen valmiiksi tuotteiksi.

Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti 15–19 -vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Kohderyhmä osallistui toimintamallin kehittämiseen yhdessä eri ammattilaisten kanssa asiakastarpeen määrittämisestä toimintamallin prototyypin testaukseen ja toimintamallin vaikutusten arviointiin. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat start-up ja pk-yritykset, jotka saivat mahdollisuuksia yhteiskehittää digitaalisia työvälineitä ja palvelumalleja julkiselle sektorille.

Hankkeessa hyödynnettiin muotoiluajattelua ja palvelumuotoilun työkaluja. Hankkeen tuloksena rakentui nuorten ja heidän perheidensä mielenterveyden tukemiseen matalan kynnyksen toimintamalli. Lisäksi anonymisoitua tietoa voidaan käyttää hallinnollisessa päätöksenteossa mielenterveyspalveluita kehitettäessä organisaatio- tai kuntatasolla.