Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22563

Hankkeen nimi: Vanuva - Vahvistuva nuori vanhemmuus

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 02945222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nieminen Irja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Päätoiminen tuntiopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irja.nieminen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505335844

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on estää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten äitien ja heidän puolisoidensa näköalattomuuden ja osattomuuden kokemuksia tukemalla heidän osallisuuttaan ja toimintakykyään erityisesti vanhempana ja vahvistamalla heidän itsetuntoaan, minäpystyvyyttään ja voimaantumistaan sekä koulutusmyönteisyyttään. Hankkeessa tavoitetaan alle 20-vuotiaita pirkanmaalaisia nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja sekä muodostetaan asiantuntijaverkosto syrjäytymisvaarassa olevien nuorten vanhempien kanssa työskentelevistä ammattilaisista.

Hanke kehittää uusia keinoja voimavaraistaa nuoria vanhempia vanhemmuuden roolissa saatujen positiivisten kokemusten vahvistamisen ja positiivisten oivallusten kautta. Nuorien vanhempien osallisuutta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin pyritään vahvistamaan erityisesti vanhemmuuden ja kasvattajan roolin näkökulmasta. Hankkeessa sovelletaan innovatiivisesti jo olemassa olevia ja toimiviksi todettuja menetelmiä ja interventioita sekä kehitetään uusi virtuaalitodellisuuteen pohjautuva kokemuksellinen 360VR-video-interventio. Osallisuutta vahvistavien yksilöllisesti tarkoituksenmukaisten interventioiden ja positiivisten kokemusten hyödyntämisen avulla pyritään aikaansaamaan uusia oivalluksia ja kokemuksia voimavarojen vahvistumisessa ja minäpystyvyydessä. Omien toimintavalmiuksien vahvistumisen myötä nuorilla äideillä ja heidän puolisoillaan on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman ammattiosaamisen hankkimiseen ja työllistymiseen sekä oman kasvattajaroolin vahvistumisen myötä estää ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytyminen omille lapsilleen.

Hankkeen tuloksena syrjäytymisvaarassa olevia nuoria äitejä ja heidän puolisojaan on tavoitettu. He ovat saaneet tietoa siitä, että heistä välitetään, heissä on potentiaalia hyviksi vanhemmiksi ja kasvattajiksi ja heillä on paljon mahdollisuuksia elämässään ja ammatinvalinnassaan. Kohderyhmän nuorten itsetunto on vahvistunut, toimintakyky kohentunut ja heidän edellytyksensä toimia vanhempana ja kasvattajana on vahvistunut. Hankkeen vaikutuksena heitä on tuettu valitsemalleen opinto- ja työllistymispoluille sekä heidän osallisuutensa lasten ja perheiden palveluihin on vahvistunut. Nuorten vanhempien kanssa työskentelevät toimijat ovat saaneet käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Varhaiskasvatuksen, toisen asteen oppilashuollon yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoajien sekä sosiaalihuollon kanssa on lisääntynyt asiantuntijaverkoston kautta. Pitkällä aikavälillä pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä.

Hankkeessa tuotetun tiedon pohjalta kehitetään toimintamalli, jolla voidaan vahvistaa nuorten vanhempien voimavaraisuutta ja myönteisiä kokemuksia omasta kasvattajan roolistaan ja verkostot ovat oppineet uuden toimintatavan mukaisen työskentelyotteen. Tietoisuus syrjäytymisen vaaroista ja sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuuden riskeistä on lisääntynyt ja avun hakeminen sekä vastaanottaminen on nuorilla vanhemmilla helpottunut.

Sukupuolisensitiivisyys huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeessa kerätään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa erilaisia vanhemman ja kasvattajan roolin tarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä tämän mukaisesti. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen tekemiseen, koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita.

Hankkeen toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pirkanmaan alueen julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on
-alle 20-vuotiaat nuoret äidit ja isät/äitien puolisot ja lasta odottavat naiset ja heidän puolisonsa Pirkanmaalta. Kohderyhmä on koulutuksen, työelämän ja työllistämiseen liittyvien palveluiden ulkopuolella. He ovat vailla ammattia tai ammatillista koulutusta, ja heillä on vaikeuksia suuntautua motivoituneesti tulevaisuuden opintoihin ja työelämään. He kärsivät mielenterveys- ja päihdeongelmista ja/tai arjen hallinnan puutteista. Heillä on jokin selkeä syrjäytymisen uhka, ovat itse olleet huostaanotettuja tai ovat heikossa yhteiskunnallisessa asemassa, ja uhkana on sukupolvelta toiselle siirtyvä ylisukupolvinen huono-osaisuus. Kohderyhmä on heterogeeninen tuen tarpeiden suhteen, joten hankkeeseen osallistuvia nuoria tavoitetaan erilaisten sote-kentällä toimivien tahojen avulla esim. etsivänuorisotyö. Tarvittaessa kohderyhmään voidaan ottaa yli 20-vuotiaita, jotka ovat muilta osin samankaltaisessa elämäntilanteessa. Hankevalmisteluvaiheessa on tunnistettu kohderyhmän pieni määrä (alle 20-vuotiaiden synnytyksiä Pirkanmaalla n. 50–60 vuodessa). Hankkeen interventioihin voi osallisyua esim. kohderyhmän työssäkäyvät puolisot, mutta heitä ei lasketa varsinaiseen kohderyhmään.
Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajataustaiset ja turvapaikanhakijat, joilla on oikeus osallistua työmarkkinoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat
-nuorten palveluita tuottavat Pirkanmaan sote-toimijat: toisen asteen oppilaitokset, varhaiskasvatuksen julkiset ja yksityiset toimijat, mielenterveys- ja päihdehoidon ammattilaiset, sosiaalityön ja -huollon ja etsivän nuorisotyön toimijat. Toimijoista muodostuu hankkeen asiantuntija- ja yhteiskehittämisverkosto, jonka kanssa kehitetään hankkeen toimintaa ja ohjataan nuoria hankkeen toiminnan pariin. Hankkeeseen osallistumisen ovat vahvistaneet Nokian kaupunki (varhaiskasvatus), Pelastakaa lapset ry, Silta-valmennusyhdistys ry (etsivä työ), Tampereen ensi- ja turvakodit ry, Tampereen kaupunki (lapsiasiamies), Tampereen seudun ammattiopisto Tredu (opinto-ohjaaja) ja Touhula-päiväkoti Pirkkala. Verkostoa laajennetaan rahoituspäätöksen varmistumisen jälkeen.
-nuorten vanhempien lapset
-nuorten lähipiiri (esim. vanhemmat, muut sukulaiset, ystävät)
-kaikki pikkulapsiperheet
-muut lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelevät tahot ja alojen asiantuntijat
-sosiaali- ja terveysalan amk-opiskelijat ja opettajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 195 949

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 666

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 244 936

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 083

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Mänttä-Vilppula, Parkano, Hämeenkyrö, Vesilahti, Ikaalinen, Lempäälä, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Ruovesi, Kangasala, Pirkkala, Kuhmoinen, Punkalaidun, Orivesi, Nokia, Virrat, Akaa, Sastamala, Ylöjärvi, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 35

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty olemassa olevien tilastotietojen ja tutkimusten avulla. Suomalaista alle vuoden ikäisten lasten perheistä 91 %:a on kahden vanhemman perheitä. Alle 30-vuotiaiden yhden vanhemman perheiden määrä on pysynyt melko samana viime vuosina. Suurin osa yhden vanhemman perheiden aikuisista huoltajista on naisia, isä ja lapsi-perheiden osuus on 13,7 %. (Tilastokeskus 2017; 2019.) Verrattuna yli 30-vuotiaisiin äiteihin, nuoremmat äidit asuvat useammin yksin (Sihvonen ym. 2020). Kaikista yksinhuoltajanaisista 32 % ja yksinhuoltajamiehistä 18 % on toimeentulotuen piirissä (Suomen virallinen tilasto, THL 2019). Vuonna 2017 ensi- ja turvakotien asiakkaista 71 % oli naisia ja apua hakeneista alaikäisistä vanhemmista oli naisia 81 % (Ensi- ja turvakotien liitto 2020b). Perheissä hoitovastuu ei aina jakaudu tasaisesti vanhempien välillä. Äidit käyttävät valtaosan perhevapaista, isistä vain 5 %. Myös nuorten vanhempien perheistä, naiset käyttävät miehiä useammin oikeuttaan vanhempainvapaisiin. Useissa perheissä äidit hoitavat useammin lapsia ja heidän asioitaan. Samoin kotityöt näyttävät kuormittavat äitejä isiä enemmän. (Peltola 2020; STM Tasa-arvobarometri 2017.) Miesten asema perhepalveluissa näyttää heikommalta naisiin verrattuna, eikä miehiä kohdella täysvaltaisina vanhempina esim. neuvolassa tai varhaiskasvatuksen palveluissa. (STM Tasa-arvobarometri 2017.) Kohderyhmään kuuluva sote- ja oppilashuollon henkilöstö on kokonaisuudessaan naisvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolisensitiivisyys huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeessa kerätään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa erilaisia vanhemman ja kasvattajan roolin tarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä tämän mukaisesti. Kohderyhmässä pääpaino on kuitenkin nuorissa äideissä, sillä voidaan olettaa, ettei kaikilla hankkeeseen osallistuvilla äideillä ole puolisoa tai puolisot eivät halua osallistu hankkeeseen. Hankkeen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma, mikä näkyy hankkeen yhteiskehittämistyöpajoihin, vertaisryhmiin ja interventioihin osallistumisessa sekä sukupuolisensitiivisissä menetelmävalinnoissa. Hankesuunnittelussa on huomioitu yksinhuoltajaperheiden naisvaltaisuus ja naisten suurempi määrä miehiin verrattuna ensi- ja turvakotien asiakkaista sekä toimeentuloa saaneista yksinhuoltajista. Taloudelliset vaikeudet rajoittavat perheiden osallistumista ja voivat aiheuttaa eriarvostumista ja syrjäytymistä. Hankkeessa tarjotaan sukupuolesta tai taustatekijöistä riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kohderyhmän edustajille osallistua hankkeen toimintamuotoihin ja edistetään siten osallisuutta ja ehkäistään syrjintää. Miesten osallistumiseen hankkeen toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja yhteiskehittämisen avulla löydetään sellaisia toimintamuotoja, jotka ovat mielekkäitä molemmille sukupuolille. Oman osaamisen arvostamisen ja minäpystyvyyden kokemuksen voidaan olettaa olevan keskimäärin heikompaa naisilla kuin miehillä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa ihmisten välillä ja tuetaan heikommassa asemassa olevia nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään korkeakouluyhteisön kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen, mikä ei käytettäessä tuota jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. TAMK on sitoutunut Yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja luonnon kantokykyä kunnioittavasta elämäntavoista energia- ja resurssitehokkaan toiminnan avulla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hankkeen kohderyhmän nuoret saavat tukea opintoihin ja työelämään suuntautumisessa, mikä ehkäisee nuorten syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja lisää osallisuutta. Hankkeessa tiedostetaan pienten askelten merkitys opinto- ja työllistymispolulla. Nuorten tukeminen opinnoissa ja työllistymisessä tarjoaa alueen yrityksille ja elinkeinoelämän edustajille uusia sopivia ja osaavia työntekijöitä. Työurille tukeminen edesauttaa työvoimavarojen käyttöönottamista ja siten tukee laajemmin valtakunnallisesti työllisyystavoitteita. Nuorten vanhempien tukeminen työuralle ehkäisee ylisukupolvisen huono-osaisuuden siirtymistä myös heidän lapsilleen. Hankkeeseen osallistuu paikallisia toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto lisää yhteistyötä, tarjoaa uudenlaisia työkaluja sekä mahdollistaa asiakkaiden paremman tukemisen ja auttamisen ja sitä kautta antaa kohderyhmän nuorille paremmat mahdollisuudet työllistymisen pitkällä tähtäimellä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluita nuorille äidille ja isille/äitien puolisoille. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten verkostoyhteistyötä, kehittää palvelupolkuja sekä kehittää ja kokeilla interventioita. Hankkeessa kehitetään uudenlaista toimintamallia kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 1
Hankkeessa yhteistyötä ja viestintää toteutetaan hyödyntäen digitaalisia mahdollisuuksia, mikä vähentää liikkumisesta syntyviä kuluja ja päästöjä. Verkoston tapaamiset voidaan järjestää osittain etäyhteyksin tai hybriditoteutuksin. Osa tapaamisista, kuten vertaisryhmät, on tärkeää pystyä toteuttamaan kasvokkain. Fyysistä kohtaamista vaativissa tapaamisissa huomioidaan kustannustehokkuus esim. alueellisten tapaamisten hyödyntäminen, jolloin välimatkat eivät ole pitkiä. Tapaamiset tapahtuvat Pirkanmaalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke kehittää uusia keinoja voimavaraistaa nuoria vanhempia. Oikea-aikaiset, kohderyhmälähtöiset palvelut ja toimintamuodot lisäävät hankkeen kohderyhmään kuuluvien nuorten äitien ja isien/äitien puolisoiden hyvinvointia, osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä vahvistavat heidän toimintakykyänsä ja elämänhallintaa. Hanke edistää nuorten tasa-arvoisuutta vahvistamalla heikossa asemassa olevien nuorten itsetuntoa ja minäpystyvyyttä vanhemmuuden roolissa saatujen positiivisten kokemusten ja oivallusten kautta. Nuorien vanhempien osallisuutta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin vahvistetaan erityisesti vanhemmuuden ja kasvattajan roolin näkökulmasta. Positiivisen vahvistamisen kautta pidemmällä aikavälillä ennaltaehkäistään kohderyhmän nuorten syrjäytymistä, ylisukupolvista huono-osaisuutta ja lisätään osallisuutta ja elämänhallinnan taitoja sekä edistetään kouluttautumismyönteisyyttä ja siten mahdollisuuksia työllistyä. Perhe-elämän tukemisen ja vanhemmuuteen liittyvän tiedon lisääntymisen avulla tuetaan samalla nuorten äitien ja isien/äitien puolisoiden mahdollisuuksia suuntautua ja kiinnittyä työelämään. Opiskelupolulla eteenpäin pääsemisellä ja työllistymisellä on luonnollisesti monia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Hankkeen yhteistyöverkostoon ja yhteiskehittämiseen osallistuvat ammattilaiset ja heidän organisaationsa saavat käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Varhaiskasvatuksen, toisen asteen oppilashuollon yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoajien sekä sosiaalihuollon kanssa lisääntyy hankkeessa muodostettavan asiantuntijaverkoston avulla. Pitkällä aikavälillä eri toimijoiden yhteistyö parantaa mahdollisuuksia syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa sekä ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymisen ennaltaehkäisyssä. Hankkeessa kehitetyt interventiot ja nuorten tukemisen mallit jäävät vapaasti käytettäviksi hankkeen jälkeen ja voivat siten tukea myös muiden kuin hankkeeseen osallistuvien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hankkeessa toimintamuodot ja interventiot kohdistuvat naisiin ja miehiin. Perinteisiä sukupuolirooleja pyritään purkamaan esim. äitien rooli lapsen ensisijaisena hoitajana. Nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja kannustetaan tasavertaisesti osallistumaan lapsen hoitoon samoin kuin suuntautumaan opintoihin ja työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia ja heikko-osaisia nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja luomalla heille mahdollisuuksia merkitykselliseen tekemiseen, osallisuuden kokemuksiin, tukeen ja itsetunnon sekä minäpystyvyyden vahvistumiseen. Hankkeessa tuettujen vanhemmuuden taitojen kautta nuoret äidit ja heidän puolisonsa kokevat omaavansa yhdenvertaisen mahdollisuuden kouluttautua ja sitä kautta myös mahdollisuuden osallistua työelämään tasa-arvoisesti muiden ikäistensä kanssa. Hankkeen toimintamuotojen avulla kohderyhmän motivoituminen tulevaisuuden opintoihin ja työelämään paranee ja heillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen eivätkä he jää työelämän ulkopuolelle. Periytyvän huono-osaisuuden jatkumon katkaisu vaikuttaa voimakkaasti nuorten vanhempien lisäksi heidän lastensa elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Hankkeen avulla tuetaan nuorten perheiden yhdenvertaisuutta ja vähennetään heikossa asemassa olevien nuorten perheiden eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-