|
|
|
Hankekoodi: S22563
Hankkeen nimi: Vanuva - Vahvistuva nuori vanhemmuus
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 02945222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nieminen Irja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Päätoiminen tuntiopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irja.nieminen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505335844
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on estää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten äitien ja heidän puolisoidensa näköalattomuuden ja osattomuuden kokemuksia tukemalla heidän osallisuuttaan ja toimintakykyään erityisesti vanhempana ja vahvistamalla heidän itsetuntoaan, minäpystyvyyttään ja voimaantumistaan sekä koulutusmyönteisyyttään. Hankkeessa tavoitetaan alle 20-vuotiaita pirkanmaalaisia nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja sekä muodostetaan asiantuntijaverkosto syrjäytymisvaarassa olevien nuorten vanhempien kanssa työskentelevistä ammattilaisista.
Hanke kehittää uusia keinoja voimavaraistaa nuoria vanhempia vanhemmuuden roolissa saatujen positiivisten kokemusten vahvistamisen ja positiivisten oivallusten kautta. Nuorien vanhempien osallisuutta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin pyritään vahvistamaan erityisesti vanhemmuuden ja kasvattajan roolin näkökulmasta. Hankkeessa sovelletaan innovatiivisesti jo olemassa olevia ja toimiviksi todettuja menetelmiä ja interventioita sekä kehitetään uusi virtuaalitodellisuuteen pohjautuva kokemuksellinen 360VR-video-interventio. Osallisuutta vahvistavien yksilöllisesti tarkoituksenmukaisten interventioiden ja positiivisten kokemusten hyödyntämisen avulla pyritään aikaansaamaan uusia oivalluksia ja kokemuksia voimavarojen vahvistumisessa ja minäpystyvyydessä. Omien toimintavalmiuksien vahvistumisen myötä nuorilla äideillä ja heidän puolisoillaan on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman ammattiosaamisen hankkimiseen ja työllistymiseen sekä oman kasvattajaroolin vahvistumisen myötä estää ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytyminen omille lapsilleen.
Hankkeen tuloksena syrjäytymisvaarassa olevia nuoria äitejä ja heidän puolisojaan on tavoitettu. He ovat saaneet tietoa siitä, että heistä välitetään, heissä on potentiaalia hyviksi vanhemmiksi ja kasvattajiksi ja heillä on paljon mahdollisuuksia elämässään ja ammatinvalinnassaan. Kohderyhmän nuorten itsetunto on vahvistunut, toimintakyky kohentunut ja heidän edellytyksensä toimia vanhempana ja kasvattajana on vahvistunut. Hankkeen vaikutuksena heitä on tuettu valitsemalleen opinto- ja työllistymispoluille sekä heidän osallisuutensa lasten ja perheiden palveluihin on vahvistunut. Nuorten vanhempien kanssa työskentelevät toimijat ovat saaneet käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Varhaiskasvatuksen, toisen asteen oppilashuollon yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoajien sekä sosiaalihuollon kanssa on lisääntynyt asiantuntijaverkoston kautta. Pitkällä aikavälillä pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä.
Hankkeessa tuotetun tiedon pohjalta kehitetään toimintamalli, jolla voidaan vahvistaa nuorten vanhempien voimavaraisuutta ja myönteisiä kokemuksia omasta kasvattajan roolistaan ja verkostot ovat oppineet uuden toimintatavan mukaisen työskentelyotteen. Tietoisuus syrjäytymisen vaaroista ja sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuuden riskeistä on lisääntynyt ja avun hakeminen sekä vastaanottaminen on nuorilla vanhemmilla helpottunut.
Sukupuolisensitiivisyys huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeessa kerätään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa erilaisia vanhemman ja kasvattajan roolin tarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä tämän mukaisesti. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen tekemiseen, koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita.
Hankkeen toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pirkanmaan alueen julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä on
-alle 20-vuotiaat nuoret äidit ja isät/äitien puolisot ja lasta odottavat naiset ja heidän puolisonsa Pirkanmaalta. Kohderyhmä on koulutuksen, työelämän ja työllistämiseen liittyvien palveluiden ulkopuolella. He ovat vailla ammattia tai ammatillista koulutusta, ja heillä on vaikeuksia suuntautua motivoituneesti tulevaisuuden opintoihin ja työelämään. He kärsivät mielenterveys- ja päihdeongelmista ja/tai arjen hallinnan puutteista. Heillä on jokin selkeä syrjäytymisen uhka, ovat itse olleet huostaanotettuja tai ovat heikossa yhteiskunnallisessa asemassa, ja uhkana on sukupolvelta toiselle siirtyvä ylisukupolvinen huono-osaisuus. Kohderyhmä on heterogeeninen tuen tarpeiden suhteen, joten hankkeeseen osallistuvia nuoria tavoitetaan erilaisten sote-kentällä toimivien tahojen avulla esim. etsivänuorisotyö. Tarvittaessa kohderyhmään voidaan ottaa yli 20-vuotiaita, jotka ovat muilta osin samankaltaisessa elämäntilanteessa. Hankevalmisteluvaiheessa on tunnistettu kohderyhmän pieni määrä (alle 20-vuotiaiden synnytyksiä Pirkanmaalla n. 50–60 vuodessa). Hankkeen interventioihin voi osallisyua esim. kohderyhmän työssäkäyvät puolisot, mutta heitä ei lasketa varsinaiseen kohderyhmään.
Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajataustaiset ja turvapaikanhakijat, joilla on oikeus osallistua työmarkkinoille.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat
-nuorten palveluita tuottavat Pirkanmaan sote-toimijat: toisen asteen oppilaitokset, varhaiskasvatuksen julkiset ja yksityiset toimijat, mielenterveys- ja päihdehoidon ammattilaiset, sosiaalityön ja -huollon ja etsivän nuorisotyön toimijat. Toimijoista muodostuu hankkeen asiantuntija- ja yhteiskehittämisverkosto, jonka kanssa kehitetään hankkeen toimintaa ja ohjataan nuoria hankkeen toiminnan pariin. Hankkeeseen osallistumisen ovat vahvistaneet Nokian kaupunki (varhaiskasvatus), Pelastakaa lapset ry, Silta-valmennusyhdistys ry (etsivä työ), Tampereen ensi- ja turvakodit ry, Tampereen kaupunki (lapsiasiamies), Tampereen seudun ammattiopisto Tredu (opinto-ohjaaja) ja Touhula-päiväkoti Pirkkala. Verkostoa laajennetaan rahoituspäätöksen varmistumisen jälkeen.
-nuorten vanhempien lapset
-nuorten lähipiiri (esim. vanhemmat, muut sukulaiset, ystävät)
-kaikki pikkulapsiperheet
-muut lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelevät tahot ja alojen asiantuntijat
-sosiaali- ja terveysalan amk-opiskelijat ja opettajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 195 949
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 397
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 244 936
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 996
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan
Kunnat: Virrat, Pirkkala, Hämeenkyrö, Vesilahti, Urjala, Punkalaidun, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Parkano, Kuhmoinen, Kangasala, Orivesi, Lempäälä, Ruovesi, Ikaalinen, Nokia, Tampere, Akaa, Sastamala, Ylöjärvi, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 35
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään korkeakouluyhteisön kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen, mikä ei käytettäessä tuota jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. TAMK on sitoutunut Yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja luonnon kantokykyä kunnioittavasta elämäntavoista energia- ja resurssitehokkaan toiminnan avulla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Hankkeen kohderyhmän nuoret saavat tukea opintoihin ja työelämään suuntautumisessa, mikä ehkäisee nuorten syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja lisää osallisuutta. Hankkeessa tiedostetaan pienten askelten merkitys opinto- ja työllistymispolulla. Nuorten tukeminen opinnoissa ja työllistymisessä tarjoaa alueen yrityksille ja elinkeinoelämän edustajille uusia sopivia ja osaavia työntekijöitä. Työurille tukeminen edesauttaa työvoimavarojen käyttöönottamista ja siten tukee laajemmin valtakunnallisesti työllisyystavoitteita. Nuorten vanhempien tukeminen työuralle ehkäisee ylisukupolvisen huono-osaisuuden siirtymistä myös heidän lapsilleen. Hankkeeseen osallistuu paikallisia toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto lisää yhteistyötä, tarjoaa uudenlaisia työkaluja sekä mahdollistaa asiakkaiden paremman tukemisen ja auttamisen ja sitä kautta antaa kohderyhmän nuorille paremmat mahdollisuudet työllistymisen pitkällä tähtäimellä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluita nuorille äidille ja isille/äitien puolisoille. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten verkostoyhteistyötä, kehittää palvelupolkuja sekä kehittää ja kokeilla interventioita. Hankkeessa kehitetään uudenlaista toimintamallia kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 1 |
| Hankkeessa yhteistyötä ja viestintää toteutetaan hyödyntäen digitaalisia mahdollisuuksia, mikä vähentää liikkumisesta syntyviä kuluja ja päästöjä. Verkoston tapaamiset voidaan järjestää osittain etäyhteyksin tai hybriditoteutuksin. Osa tapaamisista, kuten vertaisryhmät, on tärkeää pystyä toteuttamaan kasvokkain. Fyysistä kohtaamista vaativissa tapaamisissa huomioidaan kustannustehokkuus esim. alueellisten tapaamisten hyödyntäminen, jolloin välimatkat eivät ole pitkiä. Tapaamiset tapahtuvat Pirkanmaalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke kehittää uusia keinoja voimavaraistaa nuoria vanhempia. Oikea-aikaiset, kohderyhmälähtöiset palvelut ja toimintamuodot lisäävät hankkeen kohderyhmään kuuluvien nuorten äitien ja isien/äitien puolisoiden hyvinvointia, osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä vahvistavat heidän toimintakykyänsä ja elämänhallintaa. Hanke edistää nuorten tasa-arvoisuutta vahvistamalla heikossa asemassa olevien nuorten itsetuntoa ja minäpystyvyyttä vanhemmuuden roolissa saatujen positiivisten kokemusten ja oivallusten kautta. Nuorien vanhempien osallisuutta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin vahvistetaan erityisesti vanhemmuuden ja kasvattajan roolin näkökulmasta. Positiivisen vahvistamisen kautta pidemmällä aikavälillä ennaltaehkäistään kohderyhmän nuorten syrjäytymistä, ylisukupolvista huono-osaisuutta ja lisätään osallisuutta ja elämänhallinnan taitoja sekä edistetään kouluttautumismyönteisyyttä ja siten mahdollisuuksia työllistyä. Perhe-elämän tukemisen ja vanhemmuuteen liittyvän tiedon lisääntymisen avulla tuetaan samalla nuorten äitien ja isien/äitien puolisoiden mahdollisuuksia suuntautua ja kiinnittyä työelämään. Opiskelupolulla eteenpäin pääsemisellä ja työllistymisellä on luonnollisesti monia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Hankkeen yhteistyöverkostoon ja yhteiskehittämiseen osallistuvat ammattilaiset ja heidän organisaationsa saavat käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Varhaiskasvatuksen, toisen asteen oppilashuollon yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoajien sekä sosiaalihuollon kanssa lisääntyy hankkeessa muodostettavan asiantuntijaverkoston avulla. Pitkällä aikavälillä eri toimijoiden yhteistyö parantaa mahdollisuuksia syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa sekä ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymisen ennaltaehkäisyssä. Hankkeessa kehitetyt interventiot ja nuorten tukemisen mallit jäävät vapaasti käytettäviksi hankkeen jälkeen ja voivat siten tukea myös muiden kuin hankkeeseen osallistuvien hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa toimintamuodot ja interventiot kohdistuvat naisiin ja miehiin. Perinteisiä sukupuolirooleja pyritään purkamaan esim. äitien rooli lapsen ensisijaisena hoitajana. Nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja kannustetaan tasavertaisesti osallistumaan lapsen hoitoon samoin kuin suuntautumaan opintoihin ja työelämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia ja heikko-osaisia nuoria äitejä ja isiä/äitien puolisoja luomalla heille mahdollisuuksia merkitykselliseen tekemiseen, osallisuuden kokemuksiin, tukeen ja itsetunnon sekä minäpystyvyyden vahvistumiseen. Hankkeessa tuettujen vanhemmuuden taitojen kautta nuoret äidit ja heidän puolisonsa kokevat omaavansa yhdenvertaisen mahdollisuuden kouluttautua ja sitä kautta myös mahdollisuuden osallistua työelämään tasa-arvoisesti muiden ikäistensä kanssa. Hankkeen toimintamuotojen avulla kohderyhmän motivoituminen tulevaisuuden opintoihin ja työelämään paranee ja heillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen eivätkä he jää työelämän ulkopuolelle. Periytyvän huono-osaisuuden jatkumon katkaisu vaikuttaa voimakkaasti nuorten vanhempien lisäksi heidän lastensa elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Hankkeen avulla tuetaan nuorten perheiden yhdenvertaisuutta ja vähennetään heikossa asemassa olevien nuorten perheiden eriarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Hankkeen päätavoitteena oli estää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten äitien ja heidän puolisoidensa näköalattomuuden ja osattomuuden kokemuksia tukemalla heidän osallisuuttaan ja toimintakykyään erityisesti vanhempana ja vahvistamalla heidän itsetuntoaan, minäpystyvyyttään ja voimaantumistaan sekä koulutusmyönteisyyttään. Hankkeeseen osallistui 17 alle 30-vuotiasta pirkanmaalaista vanhempaa. Hankkeessa muodostettiin asiantuntijaverkosto syrjäytymisvaarassa olevien nuorten vanhempien kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Mukana verkostossa on 34 pirkanmaalaista perhepalveluita tuottavaa toimijaa. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla voidaan vähentää vanhempien ylisukupolvista kuormaa, lisätä heidän osallisuuttaan ja voimaannuttaa vanhempia heidän vanhemman roolissaan. Toimintamalli koostuu useista pienistä interventioista. Keskeistä toimintamallissa on positiivisten kokemusten vahvistaminen ja positiiviset oivallukset sekä virtuaalitodellisuuteen pohjautuva kokemuksellinen 360VR-video-interventio. Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä asiantuntijaverkoston, hankkeeseen osallistuneiden ja hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Toimintamalli on tarkoitettu nuoria vanhempia ohjaavien ammattilaisten käyttöön.
Hankkeessa vaikuttavuuden arviointiin tarvittavaa tietoa kerättiin useilla eri tavoilla. Osallistujien kokemustietoa heidän työ- ja toimintakyvystään kerättiin Työterveyslaitoksen Kykyviisari-kyselylomakkeella. Lisäksi osallistujat arvioivat numeraalisesti työ- ja toimintakykyään ennen ja jälkeen intervention. Osallisuuden kokemuksen arvioinnissa käytettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Osallisuuskyselyä. Voimaantumisen kokemuksen kartoittamiseksi interventioon osallistuneilta nuorilta vanhemmilta kerättiin tietoa haastattelemalla heitä. Asiantuntijaverkoston jäsenille lähetettiin avoimia kysymyksiä sisältävä kysely. Tulokset osoittivat, että työ- ja toimintakyvyssä oli tapahtunut positiivista muutosta kyselymittarin kaikilla osa-alueilla. Arviointiasteikko oli 0-100% ja pienimmillään positiivinen muutos oli 0,3% (tyytyväisyys elämään) ja enimmillään 12% (mieli) (n=16). Osallisuusindikaattorille laskettiin summapistemäärä, joka sai arvon 0-100 korkeimman pistemäärän kuvatessa parasta mahdollista osallisuuden kokemusta. Hankkeen interventioihin osallistuneiden (n=17) summapistemäärä aloitusvaiheessa ryhmätasolla oli 71,5 (yksilötasolla 57,5 – 85). Intervention jälkeen vastaajien (n=15) summapistemäärä ryhmätasolla oli 78,7 (yksilötasolla 62,5 – 100). Voimaantumisprosessi -mallin (Empowerment Process Model, Cattaneo & Chapman 2010) avulla tulkittiin, millä tavoin osallistujien kuvaamat kokemukset voimaannuttivat heitä. Tässä mallissa voimaantuminen määritellään toistuvana prosessina, jossa yksilö asettaa itsellensä merkitykselliset tavoitteet, toimii tavoitteiden saavuttamiseksi ja reflektoi toimintansa vaikutuksia hyödyntäen vahvistuvaa minäpystyvyyttä, tietoa ja kompetenssia, jotka liittyvät asetettuihin tavoitteisiin (Cattaneo & Chapman 2010). Voimaantumista arvioivissa haastatteluissa (n=16) osallistujat toivat esiin henkilökohtaiset tarpeensa, joihin he toivoivat vastattavan hankkeessa. He kokivat tarvitsevansa tietoa mm. vanhemmuuteen liittyvistä asioista ja tietoa opiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta. Lisäksi he kokivat tarvitsevansa tukea mm. sosiaalisissa suhteissa, jaksamisessa ja itsetunnon vahvistamisessa. Osallistujien mukaan ilmapiiri interventioissa oli turvallinen ja luottamuksellinen ja se rohkaisi heitä keskustelemaan tärkeistä ja syvällisistäkin asioista. Interventioiden jälkeen osallistujat kuvasivat saaneensa monipuolisesti tietoa vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvistä asioista sekä ylisukupolvisuudesta. Tiedon myötä heidän kompetenssinsa näillä osa-alueilla lisääntyi. Haastatteluissa nuoret vanhemmat kertoivat, että osallistuminen interventioihin oli toimintaa, joka antoi heille syyn lähteä kotoa liikkeelle, edisti verkostoitumista ja sosiaalista vuorovaikutusta ja mahdollisti vertaistuen saamisen. Interventioiden seurauksina haastatteluissa mainittiin itseluottamuksen vahvistuminen sosiaalisissa tilanteissa ja vanhemmuudessa, identiteetin selkiytyminen ja sosiaalisen verkoston laajeneminen. Lisäksi hankkeeseen osallistuminen lisäsi rohkeutta lähteä kotoa ja tavata muita ihmisiä, motivoi jatkamaan opiskelua ja lisäsi työmotivaatiota. Saatujen tulosten mukaan hankkeeseen osallistuminen lisäsi osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä heidän osallisuuden kokemustaan, auttoi osallistujia voimaantumaan ja lisäsi heidän vanhemmuuden taitojaan. Hanke osoitti myös sen, että on erittäin tärkeää huomioida osallistujien tarpeet vastaavien interventioiden lähtökohtana jatkossakin. Lisäksi Vanuva-hankkeessa tuli selkeästi esille tämän kohderyhmän tavoittamisen haasteellisuus. Jatkossa olisikin tärkeää tutkia, millä tavoin tuen tarpeessa olevia nuoria vanhempia voitaisiin tavoittaa entistä paremmin palveluiden piiriin.