Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22564

Hankkeen nimi: Ketterät ja hyvinvoivat yritykset

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41b

Puhelinnumero: 030 4741

Postinumero: 00250

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korkiakangas Eveliina Elisabet

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eveliina.korkiakangas(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 8243 247

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on vaikuttanut yritysten toimintaan monin tavoin. Erityisesti sellaiset yritystoimialat, joissa ollaan suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa ovat joutuneet muuttuneeseen tilanteeseen, kun ihmisten kokoontumista ja kontakteja on jouduttu välttämään. Korona-aika on asettanut yritykset tilanteeseen, jossa yritystoiminta on kärsinyt ja johtanut taloudellisiin tappioihin, toimintaa on jouduttu muokkaamaan ja kehitetty uusia palveluja. Jotta yritysten ja henkilöstön muutoskyvykkyys ja toimintakykyisyys muuttuvassa toimintaympäristössä voidaan varmistaa, tarvitaan samanaikaista työn ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Työn kehittäminen innovatiivisesti on edellytys yritysten vetovoimaisuudelle ja menestykselle koronapandemian jälkeen.

Toimintaympäristössä koronan vuoksi aiheutuneet muutokset ja kehittymisentarpeet ovat kuormittaneet yrittäjiä voimakkaasti. Yrittäjillä on lähtökohtaisesti monia kuormitustekijöitä, joista osa aiheutuu työstä ja ammatista ja osa yrittäjyyden aiheuttamista kuormitustekijöistä esimerkiksi taloudellisesta paineesta ja huolesta työntekijöiden ja omasta jaksamisesta. Silloin kun työssä on erityisen paljon kuormittavia tekijöitä, kuten koronaepidemian aikana ja sen jälkeen, on aivan erityisen tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin, työstä palautumisen ja työkyvyn tukemiseen. Yrittäjän työkyky on yrityksen toiminnan kivijalka. Tässä hankkeessa yrittäjille tarjotaan tukea, ohjausta ja koulutusta omasta työstä palautumisesta, terveydestä ja työkyvystä huolehtimiseen, huomioiden aivan erityisesti henkisen jaksamisen tukeminen.


Hankkeen kohderyhmänä ovat yksinyrittäjät, mikro- ja pk-yrittäjät ja henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa alueella. Kohderyhmän toimiala rajataan yrityksiin, joiden erityisesti tiedetään kärsineen korona-ajasta eli matkailu- ja ravintola-ala, palvelualan henkilökohtaiset palvelut ja sosiaali- ja terveysala ml. Kuntoutus ja hyvinvointipalvelut.

Hankkeen tavoitteena on: 1) työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä samanaikaisesti, jolloin vaikuttavuus paranee ja toimenpiteistä tulee osa yritysten toimintaa 2) tukea yrittäjien työstä palautumista, työkykyä ja työhyvinvointia tilanteessa, jossa koronapandemia ja epävarmuus lisäävät työn kuormitusta 3) edistää yritysten osaamista tunnistaa yritystoiminnan muutostarpeet nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja 4) vahvistaa yritysten muutoskyvykkyyttä. 

Hankkeen toimenpiteillä pyritään tukemaan yritysten kykyä selviytyä koronapandemian aiheuttamista muutoksista kehittämällä samanaikaisesti työtä ja työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tukeminen on yrittäjien ja henkilöstön menestyksen sekä yritystoiminnan laadun ja tuottavuuden kivijalka.  Erityisesti yrittäjien henkinen jaksaminen on ollut ja on edelleen koetuksella. 


Hankkeen toimenpiteitä ovat:


Toimenpide 1: Yrityksissä edistetään yritystoiminnan ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamista muutosvuoropuhelumenetelmän avulla.   

Toimenpide 2: Yrityksille tarjotaan koulutusta yrityksen muutoskyvykkyyteen ja riskienhallintaan vaikuttavista asioista, ml. yrityskulttuurin jäsentyminen innovatiiviseksi ja vuorovaikutukseltaan avoimeksi. 

Toimenpide 3: Yrityksille tarjotaan samanaikaisesti toimenpiteiden 1 ja 2 kanssa tukea, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta työhyvinvoinnin edistämiseen. Yrittäjien työstä palautumisen ja työkyvyn edistämiseksi myös yksilöllisiä toimenpiteitä. 

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat yksinyrittäjät ja mikro- ja pk-yritysten yrittäjät sekä henkilöstö (matkailu- ja ravintola-ala, palveluala (henkilökohtaiset palvelut) ja sosiaali – ja terveysala ml. kuntoutus ja hyvinvointipalvelut.) Pohjois-Pohjanmaalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat osallistuvien yritysten asiakkaat ja yhteistyötahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 993

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 058

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 242

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 293 824

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hanke kohdentuu matkailu- ja ravintola-alalle, palvelualan henkilökohtaisiin palveluihin sekä sosiaali- ja terveysalalle. Em. Toimialoilla toimii yrittäjinä sekä miehiä että naisia eli oletetusti hankkeessa on edustettuna molemmat sukupuolet ja hanke pyrkii omalta osaltaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta niin, että sukupuolijakauma on mahdollisimman tasainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen kutsutaan osallistumaan sekä nais- että miesyrittäjiä tasapuolisesti. Ohjausryhmän ja muiden työryhmien kokoonpanoissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon se, että sekä naiset että miehet ovat tasapuolisesti edustettuina. Hankkeen tapaamisissa ja tapahtumissa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työn ja työhyvinvoinnin samanaikaisen kehittämisen myötä yrittäjien hyvinvoinnin lisääntyminen edistää myös heidän puolisoidensa ja perheidensä hyvinvointia sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Muutoskyvykkyyden ja työhyvinvoinnin haasteet koskevat sekä mies- että naisvetoisia tai –valtaisia yrityksiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tätä osaamista yrittäjän sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta päätavoite se ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen toiminta toteutetaan suurelta osin verkossa, mikä vähentää liikennepäästöjä ja sitä kautta luonnonvarojen ja polttoaineen kulutusta. Hankkeen tavoitteet eivät edellytä lentämistä, mutta hanketoiminta sisältää kuitenkin jonkin verran autolla matkustamista. Tilaisuudet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään niin, että niihin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Hankkeessa pyritään välttämään paperitulosteita ja hankkeessa tuotettava materiaali julkaistaan sähköisessä muodossa, jolloin painotuotteiden aiheuttama ympäristökuormitus vähenee. Osasta tuotteista painatetaan tarpeen mukaan pieni painos.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Toiminta on suurelta osin verkkovälitteistä ja näin vähentää matkustuksesta aiheutuvia päästöjä. Hankkeen toiminta ei edellytä lentämistä ja tilaisuuksien järjestämisessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon se, että tilaisuuksiin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Tapahtumiin on lähes aina mahdollisuus osallistua myös verkkovälitteisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Ei ole hankkeen keskiössä, mutta otetaan huomioon hanketoiminnan suunnittelussa mm. Siten, että hanke toimii suurelta osin verkossa ja vähentää näin luonnon monimuotoisuutta uhkaavia päästöjä. Luontoympäristö nähdään hankkeessa hyvinvointia tuottavana asiana. Hankkeessa toteutettavissa luontotapaamisissa kiinnitetään huomiota luonnon kunnioittamiseen ja luonnossa kuljetaan sitä vahingoittamatta. Mahdollisista jätteistä huolehditaan asianmukaisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hanketoiminnalla on vain vähäisesti vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan tai kasvihuonekaasujen lisääntymiseen. Osin verkkopohjainen projektitoiminta ennaltaehkäisee liikenteestä syntyviä kasvihuonekaasuja ja suojelee sitä kautta välillisesti pienellä panoksella ilmaa. Hanketoiminta sisältää kuitenkin jonkin verran autolla matkustamista. Julkisia kulkuvälineitä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia järjestettäessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Varsinaisia Natura 2000 –alueisiin liittyviä tavoitteita tai vaikutuksia ei hankkeella ole. Kohteet otetaan huomioon silloin, kun hankkeen toimia toteutetaan näillä alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeella on vain vähäisiä välillisisä vaikutuksia jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että hanke ei toiminnallaan lisää jätteiden määrää. Hankkeen toiminta on pitkältä verkkovälitteistä ja mm. Papereita tulostetaan vain harkiten. Hankkeessa tuotettavat materiaalit ovat sähköisessä muodossa, jolloin vältetään painotuotteiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Tarvittaessa osasta tuotteista otetaan pieni painos.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hanke vaikuttaa vain vähän ja välillisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Hankkeen tapahtumissa ja toiminnassa voidaan kannustaa yrittäjiä vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan, mutta tämä ei ole varsinaisesti hankkeen tavoitteena.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Kun yrittäjät voivat hyvin ja jaksavat paremmin työssään, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on työllistää. Yrittäjän muutoskyvykkyys ja hyvinvointi lisäävät yritystoiminnan kannattavuutta. Hankkeessa hyödynnetään kilpailutussäännösten puitteissa paikallisia ostopalveluja, tapahtumia ja kampanjoja toteutettaessa (mm. tilat, elintarvikkeet, muut palvelut). Pienet yritykset ovat tärkeä toimija ja palvelujen tuottaja erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, pienissä kunnissa ja kaupungeissa. Hankkeessa mukana olevat yrittäjien muutoskyvykkyyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen mahdollistaa osaltaan palvelujen jatkuvuutta kasvukeskusten ulkopuolella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa toteutettavissa toimissa kehitetään pääsääntöisesti aineettomia palveluja, koska kohderyhmänä matkailu- ja ravintola-ala, palvelualan henkilökohtaiset palvelut sekä sosiaali- ja terveysala ja toimina ovat työn ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen sekä ohjaukselliset ja koulutukselliset toiminnot ja viestintä. Yrittäjien parantuneen työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden kautta heidän asiakaspalvelunsa laatu ja työn tuottavuusmahdollisuudet kohenevat. Myös heidän työuransa eheytymis- ja pidentymismahdollisuudet kasvavat, mikä vahvistaa paikallistaloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen varsinaisena tavoitteena ei ole liikkumisen ja logistiikan vähentäminen, mutta hankkeen toiminta pyrkii valinnoillaan lisäämään energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen pääosin verkkopohjainen työskentely vähentää hanketoiminnasta koituvaa henkilöautoliikennettä. Hanketoiminnassa pyritään julkisten kulkuneuvojen käyttöön, silloin kun se on mahdollista. Samoin tilaisuudet pyritään järjestämään paikoissa, joihin on pääsy julkisilla kulkuneuvoilla. Hanke myös kannustaa soveltuvin osin työmatkaliikuntaan, mikä vähentää henkilöliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 4
Vaikutus hyvinvointiin, terveyteen, osallistumiseen, tiedon saatavuuteen, koulutusmahdollisuuksiin ja työllisyyteen: Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pohjoispohjanmaalaisten matkailu- ja ravintola-alan, palvelualan henkilökohtaisten palveluiden sekä sosiaali- ja terveysalan yrittäjien muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia. Hankkeessa tarjottavan yhteisöllisen toiminnan, henkilökohtaisen ohjauksen, koulutuksen tavoitteena on edistää yksilöiden ja yhteisöjen työhyvinvointia, edistää yritystoiminnan ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamista sekä tarjota keinoja työn ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen kehittämiseen. Hankkeessa myös levitetään pienyrityksille räätälöityjä työpaikkaterveyden edistämisen suosituksia ja keinoja. Yrittäjien työssä jaksamisen tukeminen edistääkin paitsi heidän työllisyyttään sekä heidän henkilöstönsä työllisyyttä ja asiakkaiden saamaa palveluiden laatua. Yrittäjät toimivat työnantajina harvaan asutuilla seuduilla. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat yleistettävissä sekä hyödynnettävissä myös muilla alueilla. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmin toteutettujen projektien materiaaleja ja tuloksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Tasa-arvon edistäminen ei varsinaisesti ole hankkeen tavoite. Kaikki alueen yritykset kutsutaan mukaan hankkeen toimintaan tasapuolisesti. Hanke tukee kaikkien sukupuolten tasa-arvoista mahdollisuutta työskennellä yrittäjänä matkailu- ja ravintola-alalla, palvelualan henkilökohtaisissa palveluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Käytännössä tätä toteutetaan huomioimalla, että hankkeen järjestämiin kohtaamisiin valikoituu eri sukupuolten edustajia ja he saavat tasavertaisesti mahdollisuuksia edistää mm. yrittäjyyttään, toimeen tuloaan ja työhyvinvointiaan. Hankkeessa. Tasa-arvoon linkittyviä keskusteluja voidaan käydä tarpeen mukaan tilaisuuksissa, joissa hanke on mukana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei ole hankkeen erityisenä tavoitteena. Jokaisella kohderyhmään kuuluvalla yrittäjällä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Kohderyhmien aktiivinen osallistaminen hanketoimintaan on toimintatapa, joka takaa, että tuotokset ovat kohderyhmiensä ja niiden asiakkaiden kannalta mielekkäitä.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hanke vaikuttaa vain vähän ja välillisesti kulttuuriympäristöön. Hanketoimintaa järjestetään osin luonnossa ja virkistysalueilla, jolloin näiden paikkojen säilyttämisen merkitystä ja arvoa voidaan tuoda esille. Hanke toimii pääosin verkossa ja tämä ennaltaehkäisee ympäristölle koituvia päästöjä ja siten vähentää myös maisemia, virkistysalueita ja kulttuuriperintöä uhkaavia päästöjä.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeella on vain vähäinen välillinen vaikutus ympäristöosaamiseen. Hankkeen kohtaamisissa edistetään ekologista ajattelua ja kannustetaan toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutusten tarkasteluun. Hanke toteutetaan pääosin verkkopohjaisesti, joka voi lisätä osallistujien ympäristötietoisuutta ja siihen liittyvää osaamista mm. Sähköisten vuorovaikutusvälineiden hallinnan osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemia vaikutti yritysten toimintaan monin tavoin. Erityisesti ne toimialat, joissa ollaan suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa, joutuivat miettimään toimintaansa, kun kontakteja jouduttiin välttämään. Korona-aikana monen yrityksen yritystoiminta kärsi ja johti taloudellisiin tappioihin. Yrityksen toimintaa oli muokattava ja kehitettävä uusiakin palveluita. Yrityksen ja henkilöstön muutos- ja toimintakykyisyyden varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaati toimia. Oli tärkeä kiinnittää huomiota työn ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen kehittämiseen. Työn kehittäminen innovatiivisesti lisää edellytyksiä yritysten vetovoimaisuudelle ja menestykselle koronapandemian jälkeen.

Toimintaympäristössä koronan vuoksi aiheutuneet muutokset ja kehittymistarpeet ovat kuormittaneet yrittäjiä voimakkaasti. Yrittäjillä on lähtökohtaisesti monia kuormitustekijöitä, joista osa aiheutuu työstä ja ammatista ja osa yrittäjyyden aiheuttamista kuormitustekijöistä, esimerkiksi taloudellisesta paineesta ja huolesta työntekijöiden ja omasta jaksamisesta. Silloin kun työssä on erityisen paljon kuormittavia tekijöitä, kuten koronaepidemian aikana ja sen jälkeen, on aivan erityisen tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin, työstä palautumisen ja työkyvyn tukemiseen. Yrittäjän työkyky on yrityksen toiminnan kivijalka. Tässä hankkeessa yrittäjille tarjottiin tukea, ohjausta ja koulutusta omasta työstä palautumisesta, terveydestä ja työkyvystä huolehtimiseen, huomioiden aivan erityisesti henkisen jaksamisen tukeminen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat yksinyrittäjät, mikro- ja pk-yrittäjät ja henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa alueella. Kohderyhmän toimiala rajattiin yrityksiin, joiden erityisesti tiedettiin kärsineen korona-ajasta eli matkailu- ja ravintola-ala, palvelualan henkilökohtaiset palvelut ja sosiaali- ja terveysala ml. kuntoutus ja hyvinvointipalvelut.

Hankkeen tavoitteena oli: 1) työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä samanaikaisesti, jolloin vaikuttavuus paranee ja toimenpiteistä tulee osa yritysten toimintaa 2) tukea yrittäjien työstä palautumista, työkykyä ja työhyvinvointia tilanteessa, jossa koronapandemia ja epävarmuus lisäävät työn kuormitusta 3) edistää yritysten osaamista tunnistaa yritystoiminnan muutostarpeet nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja 4) vahvistaa yritysten muutoskyvykkyyttä. 

Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin tukemaan yritysten kykyä selviytyä koronapandemian aiheuttamista muutoksista kehittämällä samanaikaisesti työtä ja työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tukeminen on yrittäjien ja henkilöstön menestyksen sekä yritystoiminnan laadun ja tuottavuuden kivijalka.

Hankkeen toimenpiteitä olivat:


Toimenpide 1: Yrityksissä edistettiin yritystoiminnan ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamista muutosvuoropuhelumenetelmän avulla. Hankkeen aikana 26 yrittäjää oli mukana muutosvuoropuheluprosessissa. Yrittäjät kokivat, että muutosvuoropuhelu auttoi jäsentämään yrityksen toimintaa tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Muutosvuoropuhelu kannusti kokeilujen kautta yritystoiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tuotettiin Matkalla menestykseen -opas, joka ohjaa toteuttamaan muutosvuoropuhelun itsenäisesti. Opas on maksuton ja löytyy Työterveyslaitoksen internetsivulta https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/matkalla-menestykseen. Lisäksi aiheesta kirjoitettiin useita blogeja.

Toimenpide 2: Yrityksille tarjottiin koulutusta yrityksen muutoskyvykkyyteen ja riskienhallintaan vaikuttavista asioista, ml. yrityskulttuurin jäsentyminen innovatiiviseksi ja vuorovaikutukseltaan avoimeksi. Hankkeessa järjestettiin lukuisia koulutuksia ja työpajoja, joissa käsiteltiin esimerkiksi muutoskyvykkyyttä, markkinointia ja verkostoitumista.

Toimenpide 3: Yrityksille tarjottiin samanaikaisesti toimenpiteiden 1 ja 2 kanssa tukea, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta työhyvinvoinnin edistämiseen. Yrittäjien työstä palautumisen ja työkyvyn edistämiseksi myös yksilöllisiä toimenpiteitä kuten hyvinvointianalyyseja. Hankkeessa tarjottiin useita työpajoja ja koulutuksia työhyvinvointiin ja palautumiseen liittyen. Lisäksi hankkeessa tarjottiin yrittäjille ja henkilöstölle yksilöohjausta hyvinvoinnin eri teemoista mm. uni, ravitsemus, stressinhallinta. Yrittäjille tarjottiin luontoliikuntatapahtumia sekä työpajoja, joissa keskityttiin luoviin toimintoihin työhyvinvoinnin ja palautumisen edistäjänä.