Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22566

Hankkeen nimi: ViVa- vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pajatie 5

Puhelinnumero: +358 50 4662832

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/ksi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Jeminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.jeminen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 591 6216

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi. Isot yritykset tekevät suunnitelmallista vastuullisuustyötä, mutta pienillä yrityksillä vastuullisuutta ei vielä kehitetä suunnitelmallisesti eikä sitä osata riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa ja asiakasviestinnässä, vaikka vastuullisuus on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavassa määrin kilpailutekijä. Siksi tarvitaan keveitä ja nopeita keinoja tunnistaa ja arvioida mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa ja kypsyyttä sekä tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä ja markkinointia.
COVID-19 –pandemia on nostanut yritysten vastuullisuuteen liittyvät kysymykset uudella tavalla esille. Yrityksiä on esimerkiksi julkisuudessa vaadittu ottamaan voimakkaampaa vastuuta asiakkaidensa käyttäytymisestä. Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien ja mikroyritysten merkityksestä kertoo se, että 2000-luvulla (2001–2018) uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti pk-yrityksiin, ja näistä miltei 60 % alle 50 hengen yrityksiin. Hankkeemme tavoitteena on tarjota nopeaa ja käytännönläheistä valmennusta mikroyritysten vastuullisuusosaamisen lisäämiseksi.
Hanke vahvistaa yrittäjien ja mikroyritysten mahdollisen henkilökunnan oppimista ja osaamisen hyödyntämistä tarjoamalla tietoa siitä, miten ne voivat kehittää omaa yritysvastuutaan. Hankkeessa toteutetaan mikroyritysten yritysvastuullisuusosaamisen valmennus, millä parannetaan yrittäjien kykyä vastata myös tulevaisuudessa toimintaympäristön muutoksiin sekä asiakkaiden vaatimuksiin. Mikroyrityksellä tässä hankkeessa tarkoitetaan EU:n määritelmän mukaan yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä.
Toimenpiteet tiivistettyinä:
Tarjota mikroyrityksille pääosin verkossa tapahtuvaa, vertaistukeen ja –oppimiseen perustuvaa vastuullisuuteen liittyvää (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu) osaamista kehittävää valmennusta. Valmennuksen aikana yrittäjät tekevät vastuullisuuden nykytilakartoitukseen pohjautuvan kehittämissuunnitelman. Hankkeen tuloksena syntyy:
- ViVa-vihreä vastuullisuus -valmennusohjelma malli, joka on käytettävissä hankkeen jälkeen
- Nettisivut, jonne kaikki materiaalit kerätään ja joka jää elämään työkalupakkina
- Mikroyrittäjän vastuullisuusopas
- Yrityskohtaiset vastuullisuuden kehittämissuunnitelmat – ViVa Road Map, joiden perusteella voidaan koostaa yleinen versio Mikroyrittäjille
- Viestinnällinen esite vastuullisuuden toteutumisesta yrityksessä, joka on jaettavaksi asiakkaille ja muille sidosryhmille sekä hyödynnettäväksi markkinoinnissa.
- Kartoitus vastuullisuuteen perustuvista uusista liikeideoista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat mikro- ja yksinyrittäjät Pohjois-Pohjanmaalla Oulun eteläisen ja Raahen alueella. Hankkeeseen voivat osallistua yritykset eri toimialoilta niin palvelusektorilta kuin tuotannollisesta toiminnasta. Hankkeella pyritään rekrytoiminaan erityisesti Covid-19 pandemiasta kärsineitä toimialoja ja yrityksiä. Hankkeeseen tulee mukaan yhteensä noin 60 yritystä eri toimialoilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Hankkeeseen osallistuvien yritysten asiakkaat
2. Yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat sekä yrittäjäjärjestöt
3. Pienet ja keskisuuret yritykset
4. Julkinen sektori
5. Oulun yliopiston ja Centrian opiskelijat, sekä hankealueen yrityspalveluorganisaatioiden asiakkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 314

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 603

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 109

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 380 064

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan

Kunnat: Alavieska, Pyhäjärvi, Siikajoki, Ylivieska, Kärsämäki, Reisjärvi, Siikalatva, Sievi, Merijärvi, Kalajoki, Raahe, Oulainen, Haapajärvi, Pyhäjoki, Nivala, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 71

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisyrittäjiä on noin yksi kolmasosa suomalaisista yrittäjistä. Naiset ja miehet ovat kuitenkin hakeutuneet yrittäjiksi erilaisille toimialoille. Naisyrittäjiä on enemmän pienissä palveluyrityksissä, kun taas miesyrittäjiä on enemmän tuotannollisissa työnantajayrityksissä. ViVa-hankkeeseen rekrytoidaan sekä yksinyrittäjiä, että mikroyrityksiä, jotka toimivat laajasti eri toimialoilla. Hanketta markkinoitaessa huomioidaan sekä nais- että miesyrittäjät, ja markkinointia toteutetaan yhteistyössä mm. yrittäjäjärjestöjen ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Sukupuolta enemmän rekrytointia määrittelee yrittäjien ja yritysten kiinnostus hanketta kohtaan ja aito kehittämismyönteisyys. Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on toteutettu käyttäen Lapin Letka-hankkeessa kehitettyä suvauskonetta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Tämä näkyy siten, että valmennuksessa kiinnitetään huomiota sekä liiketoiminnan haasteiden työstämiseen vastuullisuuden näkökulmasta, että työhyvinvointiin yrittäjä- ja henkilöstölähtöisesti. Yrittäjien kanssa ja henkilöstön kanssa käytävissä keskusteluissa ja ryhmätoiminnassa todennäköisesti tulee esille eri työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus ja mahdolliset jouston tarpeet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeä osaa yrityksen sosiaalista vastuuta ja sen voidaan nähdä paranevan vastuullisuuteen liittyvän osaamisen kehittämisen ja kokeilujen sekä käytäntöön vietyjen muutosten kautta. Hankkeessa toteutettavissa ryhmätapaamisissa edistetään luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja tuetaan sitä, että erilaisten (mm. sukupuoli, ikä ja eri koulutus- ja asematasot) yrittäjien erilaiset näkemykset otetaan huomioon. Hankkeessa korostetaan myös yksittäisen työntekijän vastuuta oman työhyvinvoinnin kehittämisestä, ja jokaisen työntekijän roolia yrityksen vastuullisuuden toteutumisessa ja sen viestimisessä asiakkaille ja sidosryhmille. Hankkeen toiminnassa otetaan kuitenkin huomioon, että eri alojen työntekijöillä (esim. nais- ja miestyypilliset työt) on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke lisää mikro- ja pienyritysten sekä niiden työntekijöiden selviytymistä Covid-19 kriisistä tukemalla osaamisen kehittämistä, erityisenä teemana vastuullisuus. Hankkeen toimenpiteet mahdollistavat osallistumisen yrityskohtaiseen valmennukseen ja vertaistukeen pohjaaviin ryhmätoimintoihin liiketoiminnan ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Tätä kautta kehitetään sekä osallistuvien yritysten kykyä uudistua ja lisätä osaamista sekä kriisitilanteista selviytymisessä, että varautumisessa nopeisiin muutostilanteisin myös tulevaisuudessa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
ästi myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Luonnonvarojen käytön merkitys vaihtelee toki suuresti toimialoittain. ViVa-hankkeeseen rekrytoidaan laajasti eri toimialojen yrityksiä, ja luonnonvarojen kestävän käyttö nostetaan kehittämisen teemaksi yrityksen tarpeista lähtien. Valmennusryhmissä ja vierailuilla yritysvastuullisuuden viestimisessä ja siihen liittyvä osaamisen kehittämisessä hyödynnetään digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksien (mm. markkinointi ja uusien palvelujen kehittäminen). Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat yhteistyötä yli eri maantieteellisten alueiden ja vähentävät mm. matkustamisen tarvetta tukien luonnonvarojen kestävyyttä. ViVa-hankkeen avulla rohkaistaan yrityksiä yhä enenevässä määrin ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Positiivinen vaikutus: Kiertotalous on keskeinen teema: Hanke antaa tietoa materiaalien ja jätteiden käsittelyyn. Yritykset voivat valita materiaalit ja jätteet keskeiseksi kehityskohteeksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 8
Positiivinen vaikutus: Hanke antaa tietoa energialähteiden merkityksestä yrityksen hiilijalanjälkeen ja yritykset voivat valita energian käytön kehittämisteemaksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittämällä yritysvastuullisuuden osaamista verkostoissa tapahtuvan yhteistyön ja valmennuksen kautta. Lisäksi tuetaan yrityksiä yksilöllisesti heidän kehittämishaasteissaan ja yhdistetään yritysvastuullisuusosaamisen kehittämiseen sekä liiketoiminnan että hyvinvoinnin näkökulma. Yritysvastuullisuus ja vastuullinen tapa toimia ja viestiä omasta yrityksestä lähtee yksilöistä ja sitä kehittämällä myös organisaatioiden osaaminen ja varautuminen tulevaan vahvistuvat. Hankkeen aikana mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja toimintatapoja, sekä verkostoja, jotka jäävät elämään yrityksissä myös hankkeen jälkeen. Tätä kautta sekä uusien palvelu- ja tuoteideoiden löytymisen kautta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vaikutus alueen elinkeinorakenteen kehittymiseen on suotuisa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ja tukea osaltaan yritysten verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Mikro- ja pienyrittäjistä suuri osa on tietointensiivisiä palveluyrityksiä, joiden tarjoamat tuotteet ovat aineettomia palveluita. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkon kautta tapahtuvaa kehittämistä, siten mm. vastuullisuusvalmennukseen osallistuminen mahdollistuu joustavasti riippumatta siitä, missä päin hankealuetta osallistuvat yritykset sijaitsevat. Verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus ja yritysten kohtaaminen myös tukee sitä, että ne voivat yhdessä lähteä etsimään ja kehittämään uusia mahdollisuuksia maantieteellisestä sijainnista huolimatta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanke toteutetaan osin verkossa, jolloin liikkuminen ja logistiikka vähenee, mikä puolestaan edistää hiilineutraaliutta. Yritykset voivat tarkastella omaa logistiikkaansa vastuullisuutta ja etsiä parannuskohteita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke lisää hyvinvointia sekä suoraan työhyvinvoinnin edistämisen kautta että välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta, yhdistäen organisaation näkökulman ja yksilön näkökulman erityisesti työpaketissa 2, 3 ja 4.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa mukana olevat yritykset voivat hyödyntää valmennusta kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Tämän lisäksi mahdollistetaan verkottuminen ja vertaisoppiminen sekä reflektointi vertaisryhmissä ja vierailuilla. Yritysvastuullisuuden osaamisen kehittämisen kattaa sekä liiketoiminnan kehittämisen keskeiset teemat, että työhyvinvoinnin ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmat. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Yritysten koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen, koska yritysvastuullisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen lähtee yksilöiden tasolta ja jokaisen rooli vastuullisen toimintavan viestimisessä asiakkaille ja sidosryhmille on tärkeä.
Kulttuuriympäristö 4 4
Positiivinen vaikutus: yritykset ymmärtävät kulttuuriympäristön merkityksen osana sosiaalista vastuuta esim. alueellisen perinteen vaalimisessa, suojeltujen historiallisten rakennusten arvostuksessa ja rakennetun perinneympäristön huolehtimisessa.
Ympäristöosaaminen 7 8
Positiivinen vaikutus: Yritykset ymmärtävän valmennuksen kautta ekologisen vastuullisuuden merkityksen ja osaavat ottaa sen huomioon toiminnassaan jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteutettiin Pohjois-Pohjanmaalla mikroyritysten yritysvastuullisuusosaamisen valmennus, jolla parannetaan yrittäjien kykyä vastata tulevaisuudessa toimintaympäristön muutoksiin sekä asiakkaiden vaatimuksiin. ViVa-hanke vastasi tarpeeseen arvioida ja kehittää mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa. Tavoitteena oli saada vastuullisuus myös osaksi mikroyritysten suunnitelmallista kehittämistä ja markkinointiviestintää. Hanke tarjosi nopeaa ja käytännönläheistä valmennusta mikroyritysten vastuullisuusosaamisen lisäämiseksi ja sen hyödyntämiseksi yrityksen toiminnassa, parantamaan muutoskyvykkyyttä ja tuomaan kilpailuetua vastuullisuudesta.

ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä hankkeen ensimmäiset mikroyritysten vastuullisuusvalmennukset toteutettiin vuoden 2022 alusta alkaen. Viimeinen valmennus päättyi huhtikuussa 2023. ViVa-hanketta toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan ja Raahen seutukunnissa sekä Kalajoen kaupungissa. Hankkeeseen osallistuneiden kotikuntia olivat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Nivala, Ylivieska, Sievi, Pyhäjoki, Raahe ja Oulu. Vastuullisuusvalmennuksen avulla vahvistettiin yrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön oppimista ja osaamisen hyödyntämistä tarjoamalla tietoa ja vertaisoppimista siitä, miten ne voivat kehittää omaa yritysvastuullisuuttaan.

Pidempää, puolen vuoden, vastuullisuusvalmennusohjelmaa toteutettiin hankeaikana kolmelle eri ryhmälle. Valmennuksen tavoitteena oli osallistujien vastuullisuuden osa-alueiden (sosiaalinen, taloudellinen, ympäristö) osaamisen lisääminen, oppia käytännönläheisiä ratkaisuja vastuullisuuden kehittämiseen, oppia viestimään yrityksen vastuullisuudesta sekä laatia yrityskohtainen vastuullisuuden kehittämissuunnitelma (ViVa Road Map). Valmennuksen aikana hyödynnettiin vertaisryhmätyöskentelyä, projektitiimin henkilöstö tarjosi myös yrityskohtaista valmennusta ja palautetta vastuullisuuden kehittämiseen.

Lisäksi toteutettiin kestoltaan lyhyempää vastuullisuusminikurssia, jossa tavoitteena oli oman osaamisen kehittymisen lisäksi yrityksen vastuullisuussuunnitelman laatiminen. Minikurssiin sitoutumiseen oli matalampi kynnys osallistua. Vastuullisuusminikurssi toimi samalla itsenäisen työskentelyn mallin testaamisena hankkeen tavoitteeseen Mikroyrittäjän vastuullisuusopas. Näillä, kuuden kuukauden vastuullisuusvalmennusohjelma ja kahden kuukauden vastuullisuusminikurssi, toimenpiteellä onnistuimme saavuttamaan yritysosallistujatavoitteen (72/60) reilusti ja henkilöosallistujatavoitteen (84/90) lähes täydellisesti.

Kaikki hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Valmennusmalli on kuvattuna hankkeen kotisivuilla www.vastuullisuusvalmennus.fi, jota ylläpidetään viisi vuotta hankkeen päätyttyä. Valmennusmalli toimii yhtenä esimerkkinä vastuullisuusvalmennuksen laajan yleistiedon toteuttamisesta, lähtötilanteen kartoituksesta yrityksen konkreettisen vastuullisuuden kehittämissuunnitelman laatimiseen saakka. Pienyrittäjän vastuullisuusvalmennusmallin jalkauttaminen esim. yrityspalveluorganisaatioihin yhdeksi palveluksi, vaatii vielä jatkokehittämistä ja testaamista. Materiaalipankki vastuullisuuden osa-alueisiin löytyy verkkosivuilta www.vastuullisuusvalmennus.fi. Materiaalien avulla voi itsenäisesti opiskella vastuullisuuden eri osa-alueista; sosiaalinen, taloudellinen, ympäristö sekä vastuullisuuden viestintä.

Vastuullisuudesta kilpailuetua – Opas pienyrittäjälle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen (Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 2/2023) on kokonaisuudessaan laadittu valmennuksista kertyneen kokemuksen pohjalta. Oppaaseen on lisätty ViVa Road Map:eista esimerkkejä ja työpohjat oman vastuullisuussuunnitelman laatimisen. Sähköinen opas työpohjineen on ladattavissa https://vastuullisuusvalmennus.fi/vastuullisuus-opas/ verkkosivuilta.

Hankkeen valmennusta olivat toteuttamassa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, MicroENTRE ja Centria-ammattikorkeakoulu, mukana olivat myös alueen yrityspalveluita tarjoavat toimijat NIHAK ja Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus, joilla on kontaktit ja tuntemus alueen yrityksiin. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja rahoituksen oli myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen muut rahoittajat olivat Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2021–31.8.2023.