Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22569

Hankkeen nimi: TeknoHub - yhteistyöratkaisuilla teknologiayritysten digitalisaatio- ja teknologiakyvykkyyden uudistamista

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iisalmen Teollisuuskylä Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 0170262-9

Jakeluosoite: Pohjolankatu 14

Puhelinnumero: 0407537201

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: IISALMI

WWW-osoite: http://www.iisalmi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Penttinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.penttinen(at)yla-savo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407537201

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TeknoHub-hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää yläsavolaisten toimittajayritysten ja pk -päähankkijatahojen nopeaa digitaalista ja teknologista muutoskyvykkyyttä sekä luoda siten edellytykset yritysten kokonaiskyvykkyyden merkittävä ja nopea kasvu muuttuviin asiakaskysyntätilanteisiin ja koronaepidemian muuttamaan toimintaympäristöön soveltuviksi. Hankkeen myötä Ylä-Savon alueelle kehitetään myös yrityksille ja oppilaitoksille yhteinen, rakenteellinen malli, joka tukee jatkossa kaikkia alueen teknologiayritysten teknologian ja digitalisaation kyvykkyyden uudistumis- ja muutostarpeita
TeknoHub-hankkeen tavoitteena on:
1. Koota Ylä-Savon alueelta keskeisiä teknologia-alan yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia mukaan yhteiseen korona-ajasta selviämisen muutoskyvykkyyden kehittämishankkeeseen lisäämällä digitalisoitumisen ja automatisoinnin kyvykkyyttä.
2. Kehittää Savonia amk:n ja muiden tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten kesken tiivis, pysyvä yhteistyömalli, joka tukee jatkossa alueen yritysten jatkuvaa teknologista ja digitaalista muutoskyvykkyyttä
3. Kehittää mukana olevien yritysten ja mukana olevien tutkimuslaitosten kanssa yhteinen alueellinen toimintamalli tukemaan yritysten tulevaisuuden muutos- ja uudistumistarpeita
4. Integroida TeknoHub-toimintamallin tulevaisuuden koordinointivastuu osaksi Ylä-Savon alueelle kehittymässä olevaa koneenrakennuskampuksen toimintaa
5. Tehdä useita yritysryhmäkohtaisia teknologista ja digitaalista muutoskyvykkyyttä edistäviä yliopisto ja AMK -vetoisia kehittämishankkeita
6. Tehdä yrityskohtainen ja mahdollisuuksien mukaan myös yhteinen suunnitelma mahdollisista jatkotoimista mukana oleville yrityksille ”alueellinen jatkuvan teknologisen ja digitaalisen muutoskyvykkyyden kehittämisen roadmap”
7. Luoda edellytykset yritysten digitalisaation ja teknologian kyvykkyyttä edistävien investointihankkeiden käynnistämisen hankkeen jatkumona

TeknoHub-hankkeen toimenpiteet ja tulokset ovat vaiheittain:

1. vaihe: nykytilan sekä tavoitetilan ja tarpeiden määrittely sekä kyvykkyyspääoman uudistamisen toimintamallin kehittäminen
- tavoiteltuna tuloksena: 1) konkretisoidut, yksilöidyt ja rajatut yritys- ja yritysryhmäkohtaiset teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyden kapeikot 2) kyvykkyyksien kapeikkojen ympärille muodostetut yrityspienryhmät 3) kehitetty toiminta- ja prosessimalli seuraavan vaiheen, osaamispääoman ja kyvykkyyden uudistamiseen

2. vaihe: osaamispääoman ja kyvykkyyden nopea uudistaminen
- tavoiteltuna tuloksena: 1) merkittävä yrityskohtainen kyvykkyyden kasvu tunnistetussa avainteknologiassa 2) merkittävä alueellinen laaja kyvykkyyden kasvu tunnistetuissa avainteknologioissa 3) useita käynnistyneitä tki-toimintoja yritysten ja tutkimuslaitosten kesken

3. vaihe: pysyvän toimintamallin muodostaminen
- tavoiteltuna tuloksena: 1) yrityskohtaiset ja yritysten väliset uudet investointi- ja kehittämishankkeet 2) kehitetty yläsavolainen ”teknohub” –malli, joka mahdollistaa jatkossa yritysten ja oppilaitosten tiiviin vuoropuhelun sekä digi- ja teknologiakyvykkyyden kehittämisen

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

TeknoHub-hankkeen varsinaisina kohdeyrityksinä ovat kaikki Ylä-Savon alueella toimivat toimittajaverkostoyritykset, jotka toimivat Ylä-Savon alueen keskeisten teknologia-alan päähankkijayritysten (Ponsse Oyj ja Normet Oy) toimittajaverkostoissa sekä yksi - kaksi pienempää pk-päähankkijayritystä. Kohderyhmän ytimen muodostavat hankkeessa mukana olevien yritysten avainhenkilöt sekä operatiivisia ja strategisia ratkaisuja tekevät henkilöt, joilla työtehtävänsä kautta on roolia kohdeyrityksen teknologisten ratkaisujen kehittämisessä.
Tämän lisäksi hankkeessa opittua tietotaitoa jaetaan kaikille alueen teknologiayrityksille. Tiedon jaossa hyödynnetään eri kanavia, kuten miniHUB-kohtaisilla avoimilla pilotti/demoesityksillä, miniHUB-kohtaisten DI- ja AMK-opiskelijoiden lopputöiden opinnäytetyöseminaareilla sekä yrityksille jaettavilla raporteilla.

Hankkeeseen kuuluvien yritysten lisäksi alueella arvioidaan olevan 40 muuta teknologiayritystä ja näissä henkilöstöä olevan yhteensä yli 3300. TeknoHub -hankkeen myötä osallistujayrityksissä kehitettävät kokonaisratkaisut jalkautetaan hankkeen aikana alueen näihin yrityksiin kohdan 6.1 alakohdassa 4 mainituilla toimenpiteillä.

Hankkeen kohderyhmänä on myös alueelliset teknologia-alan päähankkijatahot (Ponsse Oyj ja Normet Oy). Toimittajayritysten toiminnan uudistamisessa koronaepidemian muuttamaan toimintaympäristöön soveltuvaksi, on keskeisen tärkeää että alueelliset veturiyritykset toimivat alueen pienempien yritysten teknologisessa ja digitaalisessa muutoksessa sekä muutoskyvykkyyden kehittämisessä tukitahona ns. ”mentorin roolissa”.

Kohderyhmänä ovat myös toteuttajatahoina toimivat yliopisto ja soveltavan tutkimuksen oppilaitostahot (Tampereen Yliopisto, Savonia AMK) sekä muut Ylä-Savon alueella toimivat oppilaitostahot (Itä-Suomen Yliopisto, Ylä-Savon Ammattiopisto, Savon Ammattiopisto.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös alueelliset, julkiset toimijatahot. Julkisten toimijatahojen (kunnat, kaupungit, julkiset kehittämistahot, koulutusorganisaatiot) rooli yritysten tulevaisuuden kasvun ja kehittymisen tukena on tunnistettu keskeisen tärkeäksi. Tässä hankesuunnitelmassa kuvatun TeknoHub -mallin pysyvän rakenteellisen ratkaisun kehittäminen on merkittävä alueellinen ponnistelu ja vaatii sitä kautta myös huomattavia kehitystoimenpiteitä julkisten tahojen osalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

TeknoHub-hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Savonia amk:n ja muiden hankkeessa mukana olevien tutkimuslaitosten sekä eri teknologiatoimialan koulutus- tai kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat henkilöt. Myös alueen kuntien yritysten toimintaympäristön kehittämisestä vastaavat henkilöt kuuluvat hankkeen välilliseen kohderyhmään.

Hankkeen avulla voidaan vahvistaa alueen teknologiayritysten imagoa kehittyvinä ja haasteita tarjoavina, korkean teknologia- ja digitalisaatiotason toimijoina ja tulevaisuuteen panostavina työnantajina. Hankkeen myötä vahvistetaan alueen teknologiayritysten roolia kyvykkäinä ja laaduntuotto- ja toimituskykyään jatkuvasti parantavina tulevaisuuden toimijatahoina. Tällä on merkittävä vaikutus teknologiayritysten kasvuun ja kehittymiseen tulevaisuudessa ja siten hankkeen välillisenä kohderyhmänä on myös Ylä-Savon alueen työikäinen väestö ja nuoriso.

TeknoHub- hankkeella tavoitellaan kansallisestikin poikkeuksellista, tutkimus ja oppilaitosten tukemaa yritysten yhteiskehittämiseen perustuvaa kokonaisratkaisua. Tämän saavuttaminen on toteutuessaan merkittävä alueellinen ja teknologia-alan veto- ja pitovoimatekijä sekä tulee siten houkuttelemaan Ylä-Savon alueelle aivokiertäjiä, siirtoaktivisteja sekä alumnikehittäjiä.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Ylä-Savon ulkopuoliset teknologia-alan toimijat sekä toimittaja-päähankkija -ekosysteemit. Hankkeen myötä tavoitellaan kansallisessa mittakaavassakin uudenlaista toimintatapaa yritysten väliseen sekä yritysten ja oppi -/tutkimuslaitostahojen yhteiskehittämiseen siten, että tähän kehitystyöhön on sitoutettu myös julkiset toimijatahot sekä alueelliset veturiyritykset. Tämän vuoksi hankkeen myötä kehitettävä TeknoHub -toimintamalli yritysten nopean muutoskyvykkyyden tukena toimii hyvänä kansallisena esimerkkitapauksena tämänkaltaiseen yhteiskehittämiseen.

Hankkeen avulla vahvistetaan yliopistotason toimijatahojen roolia yläsavolaisten teknologiayritysten muutoskyvykkyyden kehittäjätahona. Hankkeen välillisenä kohteena on siten myös Itä-Suomen Yliopisto ja heidän Pohjois-Savon alueella järjestämä automaatio-alan DI -koulutus.

Ylä-Savon alueella toimii myös Itä-Suomen Yliopiston ja Savonia AMK:n koordinoima DigiCenter hanke, jonka päätavoitteena on tuke Pohjois-Savon alueen yrityksiä digitalisaation kehittämisessä. Tällä TeknoHub -hankkeella on välillisenä kohde- ja sidosryhmänä siten myös DigiCenter -hanke.

Hakuvaiheessa oleva DIVA hanke keskittyy yrityksen digitalisoinnin kokonaisuuksiin ja tietorajapintoihin jotka ovat oleellinen osa automatisoinnin onnistumista. TeknoHUB -hanke opinnäytetöiden ja pilottien kautta antaa lisätietoa datarajapintojen hallintaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 367 137

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 483

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 935

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 882

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Kiuruvesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteet ovat sisällöltään neutraaleja ja tukevat siten eri sukupuolten tasa-arvon edistämistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali ja edistää valtavirtaistamisen periaatteiden toteutumista käytännössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteet ovat sisällöltään neutraaleja ja tukevat siten eri sukupuolten tasa-arvon edistämistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeen myötä haettavalla teknologisen ja digitaalisen kyvykkyyden kehittämisellä haetaan pysyviä ratkaisumalleja niin taloudellisesti kuin ekologisesti kestäville ratkaisuille. Täten hankkeella on huomattava edistävä vaikutus myös ekologisen kestävyyden kehittämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeen kehitystoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan nykyisissä prosesseissa ja eri yritysten yhteisissä digitaalisissa sekä logistisissa ratkaisuissa olevat kehittämis- ja tehostamismahdollisuudet sekä löytämään ensi vaiheen ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Osalla näistä ratkaisuista voidaan myös luoda pohjaa hiilineutraalisuuteen liittyviin useamman yrityksen yhteisiin ponnisteluihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hankkeen myötä haettavalla teknologisen ja digitaalisen kyvykkyyden kehittämisellä haetaan pysyviä ratkaisumalleja niin taloudellisesti kuin ekologisesti kestäville ratkaisuille. Täten hankkeella on huomattava edistävä vaikutus myös ekologisen kestävyyden kehittämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeen kehitystoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan yrityskohtaisesti ne muutostekijät prosesseissa, joilla voidaan tulevaisuudessa parantaa yrityksen ekologista kestävyyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei etukäteen tunnistettuja vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hankkeen kehitystoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan yrityskohtaisesti ja myös useamman yrityksen logistisessa kejussa ne kohteet ja tekijät digitaalisissa sekä automaatioprosesseissa ja myös materiaalin käytössä, joilla voidaan jatkossa tehostaa materiaalin käyttöä ja vähentää jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei etukäteen tunnistettuja suoria vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen kehitystoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan keinot, joiden avulla seudullista verkostoitumiskehitystä voidaan edelleen edistää, vahvistaa ja monipuolistaa. Hankkeen avulla pyritään myös saamaan konkreettisia ratkaisuja siitä, millä tavalla alueen yritykset voisivat systematisoida uusien teknologisten toimintatapojen käyttöönottoa liiketoiminnan eri prosesseissa. Näillä toimilla alueen pk-yritysten kyvykkyys kasvaa ja se edistää merkittävästi myös paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei etukäteen tunnistettuja vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Osaavan työvoiman saatavuus ja liikkuvuus on haaste Ylä-Savossa. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan alueen pk-yritysten sekä toimittajaverkostojen teknologista osaamista ja kyvykkyyttä. Näillä toimilla voidaan työvoiman liikkuvuutta alueen sisällä edistää. Sama koskee laajasti myös tavaran liikkumista ja alueen sisäisiä logistisia ratkaisuja sekä niiden kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kehittämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen kehittämistoimien avulla pyritään löytämään keinoja, joilla hankkeen kohdeyrityksissä saadaan aikaan päähankkijayritysten kaipaama pysyvä kulttuurimuutos uusien teknologiaratkaisujen käyttöönottamisen ja jatkuvan parantamisen suuntaan. Tällaisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää sellaisen uudenlaisen johtamiskulttuurin aikaansaamista pk-yrityksiin, joka tukee koko henkilöstön mukaan tuloa jokapäiväisen toiminnan kehittämiseen erityisesti automaation ja digitalisaation monipuolisessa hyödyntämisessä. Tämä edistää merkittävästi yritysten henkilöstön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Digitalisaation ja automaation monipuolinen hyödyntäminen ovat hankkeen merkittäviä teknologisia tavoitteita. Niiden kehittäminen ja käyttöönottomainen hankkeen kohdeyrityksissä edistää eri sukupuolta olevien ja erilaisissa työtehtävissä työskentelevien henkilöiden tasavertaista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Välillisesti hankkeen toimenpiteiden uskotaan parantavan alueen yritysten mahdollisuuksia mm. rekrytoida eri kulttuureista olevia osaajia ja siten edistää myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei etukäteen tunnistettuja vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 5 4
Automaation ja digitalisaation monipuolinen käyttöönoton kehittäminen hankkeen kohdeyritysten liiketoiminnan eri osa-alueilla mahdollistaa yrityksien henkilöstöä paneutumaan eri teknologisten ratkaisujen vaikutusta ympäristöön. Tämä osaltaan lisää kohdeyritysten henkilöstön ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ylä-Savon alueella toimii useita metallialan yrityksiä, jotka tuottavat koneita, laitteita ja metallirakenteita. Alueelle tunnusomaista on suurten veturiyritysten ympärille syntynyt laaja alihankintapalveluja tuottava toimittajaverkosto.
Teollisuuden liikevaihto suhteutettuna alueen väkilukuun on merkittävä, sen kasvaessa vuosittain. Tästä syystä alueelle on syntynyt krooninen pula osaavista työntekijöistä. Jatkuva tarve on erityisesti koneistajista, hitsaajista ja asentajista.
Yrityksissä tuotanto on käsityövaltaista. Tuotannon automatisointi nähdään merkittävänä tekijänä tuleviin kasvutavoitteisiin vastaamisessa. Haasteena erityisesti PK-yrityksissä on, että yrityksen omat resurssit ovat usein täysin riittämättömiä tutkimaan, kehittämään ja käyttöönottamaan uutta teknologiaa. Lisäksi yhteistyö- ja yhteiskehittämismallit muiden yritysten ja tutkimus- /oppilaitostahojen suuntaan ovat pääsääntöisesti heikolla tasolla.
TeknoHub-hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää yläsavolaisten toimittajayritysten ja pk -päähankkijatahojen nopeaa digitaalista ja teknologista muutoskyvykkyyttä sekä luoda siten edellytykset yritysten kokonaiskyvykkyyden merkittävä ja nopea kasvu muuttuviin asiakaskysyntätilanteisiin ja koronaepidemian muuttamaan toimintaympäristöön soveltuviksi. Hankkeen myötä Ylä-Savon alueelle testattiin myös yrityksille ja oppilaitoksille yhteistä, rakenteellista mallia, joka tukee jatkossa kaikkia alueen teknologiayritysten teknologian ja digitalisaation kyvykkyyden uudistumis- ja muutostarpeita.

Hankkeen alkuvaiheessa Tampereen yliopiston tutkijoiden johdolla tehtiin tarkat yrityskohtaiset kehittämisen nykytila- ja tarveanalyysit. Tutkimuksen pohjalta tunnistettiin yritys- ja yritysryhmäkohtaiset teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyden kapeikot, joiden ympärille perustettiin kolme yrityspienryhmää eli miniHUBia. Nämä olivat: RoboHUB, DigiHUB ja SimuHUB.

RobotisaatioHUB:n (RoboHUB) viisi päätoimenpidettä projektin aikana olivat 1) Yhteistyörobotit solussa ja siirrettävät cobotit, 2) Yhteistyöroboteille soveltuvat operaatiot, 3) Konenäköpohjainen laaduntarkastus ja AI- syväoppiminen, 4) Kappaleen tunnistus ja paikoitus & Bin picking, sekä 5) Yhteistyörobotiikan riskienarviointi.

SimulaatioHUB:n (SimuHUB) priorisoiduiksi aihealueiksi määriteltiin 1) Tuotantotilan ja materiaalivirtojen simulointi ja optimointi sekä Materiaalivirrat tuotantotilassa ja 2) Solun/tuotannon hienokuormitus/-suunnittelu (APS), tuotantojonon optimointi.
DigitalisaatioHUB:n (DigiHUB) aihealueiksi muodostui datan käsittely sekä ohjelmistot ja tietokannat.

Kaikkien miniHUBien päätavoite oli lisätä yritysten osaamista ja kyvykkyyttä tunnistettujen aihealueiden ympärillä. Työkaluina kaikissa miniHUBeissa olivat webinaarit ja seminaarit sekä työpajat. Lisäksi toimintamallissa testattiin eri kehitysprojekteihin liittyvää, yrityksissä tapahtuvaa pilotointia. Kehitysprojekteja toteutti pääosin opintonsa loppuvaiheessa olleita Di- ja AMK -opiskelijoita, ja niistä syntyi oheistuloksena myös julkisia opinnäytetöitä.

Hankkeen päätavoitteena oli lisätä yritysten kyvykkyyttä, jotta he rohkaistuisivat käynnistämään yrityskohtaisia investointi- ja kehityshankkeita.
Kokemusten ja yrityspalautteiden mukaan yliopistotutkijat toivat merkittävää lisäarvoa PK-yrityksille. Samoin kahdeksan kehitysasiantuntijaa, jotka keskittyivät muutamaksi kuukaudeksi tutkimaan sovittuja aihealueita ja pilotoivat ratkaisuja yrityksissä. Yrityksissä tapahtuneet pilotoinnit auttoivat sovellusten konkreettisten hyötyjen arvioinnissa omassa tuotannossa ja helpottivat tiedon jakamista yrityksen sisällä laajemmin työntekijöille eri organisaatiotasoilla. Lisäksi ne kehityshenkilötön palautteen mukaan nopeuttivat yrityskohtaisten investointipäätöksien ja/tai kehityshankkeiden aloituspäätösten tekemistä.
Hankkeessa mukana olleista yrityksistä seitsemän yritystä on jo käynnistynyt tai käynnistymässä yhteensä kolmetoista erillistä yrityskohtaista investointi- ja kehityshanketta hankkeen aihealueista, joista ensimmäiset ovat jo toteutuneet.