Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22570

Hankkeen nimi: DIGISTI - Digitaidot haltuun toisella asteella

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: +358 400 349 287

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Hernelahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.hernelahti(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 349 307

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DIGISTI - Digitaidot haltuun toisella asteella - Digitaidot haltuun toisella asteella kehittää toisen asteen opiskelijoiden ja ohjaus- ja pedagogisen henkilöstön digitaalisten taitojen parantamista tilanteessa, jossa koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi toisella asteella opiskelemiseen, opiskelijoiden työllistymiseen ja hyvinvointiin. Hankkeessa painotetaan osallistujien rekrytoinnissa sukupuolisensitiivistä saavutettavuus. Hankkeessa kehitetään malli, jossa digitaitojen kehittymistä tuetaan osana pandemiasta elpymistä.

Hanke ei tuota uusia sovelluksia tai oppimisympäristöjä. Sen sijaan hankkeessa kannustetaan osallistujia kokeilemaan ja soveltamaan olemassa olevia digitaalisia välineitä erilaisiin tarpeisiin. Kokeilukulttuuria rakennetaan tietoisesti esim. nuorisotyön toimintatavoilla. Hanke edistää pandemian vaikutusten korjaamista tarjoamalla sen osallistujille mahdollisuuden tehdä hyvää toisilleen, esim. hankkeeseen osallistuvat opettajat voivat innostaa hankkeen toimenpiteisiin omia opiskelijoitaan ja opiskelijat voivat tuoda hankkeen osallistujiksi opiskelutovereitaan. Osallistujat voivat myös tukea toisiaan digitaitojen oppimisessa. Ajatuksena on, että yksittäiset hankkeen tarjoamista toimenpiteistä innostuvat osallistujat levittävät veteen putoavan kiven ympärille muodostuvien renkaiden tavoin innostusta digitaitojen kehittämiseen. Hankkeen tarjoama toiminta on osallistujalähtöistä ja monipuolista.

Hankkeen aikana syntynyt digitaitojen parantamiseen tähtäävät toimintamallit ja toimintakulttuuri johtavat itseään uudistavaan digitutorointi- ja -mentorointikulttuuriin.
Siinä on keskiössä tutoreiden ja mentoreiden vertaisuus ja yhteisöllisyys, joka innostaa toisten auttamiseen. Hanke synnyttää ja vahvistaa altruistista toimintakulttuuria, jonka ansiosta digitutor- ja digimentorijärjestelmä jää elämään hankkeen kohdeoppilaitoksiin hankkeen päättymisen jälkeen osana oppilaitosten nonformaalia toimintakulttuuria.

Hankkeeseen osallistuneille opiskelijoille hanke on antanut paremmat valmiudet digitaalisten palveluiden käyttämiseen. Hanke tukee osallisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumista digitaalisessa yhteiskunnassa.

Hankkeen osatoteuttajat ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Wenhe Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat 16-28-vuotiaat toisen asteen opiskelijat, joiden opintoja korona on vaikeuttanut. Yläikärajaksi on asetettu alle 29 vuotta, koska rajaus on perusteltavissa nuorisolailla. Kohderyhmässä painotetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, mutta hankkeeseen voivat osallistua myös muut koronan vuoksi opinnoissaan vaikeuksia kokeneet toisen asteen opiskelijat. Hankkeen toinen varsinainen kohderyhmä ovat toisen asteen oppilaitosten ohjaus- ja opetushenkilöstö.

Kohderyhmä tavoitetaan hankekumppani Wenhe Oy:n (Careeria, Omnia, Invalidisäätiö ja Hyria) sekä hankkeen yhteistyötahon Stadin AO:n kautta. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat Varia ja Keuda, joiden kanssa Wenhe Oy tekee yhteistyötä ja jotka ovat siksi luontevia valintoja hankkeen kohderyhmään.

Hakemuksen kohdassa 12 esitetty arvio kohderyhmästä perustuu kohderyhmän rekrytoinnista vastaavien oppilaitoskumppaneiden arvioon hankkeessa tavoitettavan kohderyhmän koosta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat 1) hankkeessa mukana olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijayhdistykset ja opintojen ohjaus, joiden toimintaa hanke täydentää, 2) Uudenmaan työnantajat, joiden palvelukseen hakeutumisessa nuoria tuetaan, 3) toisen asteen suorittaneille jatko-opintoja tarjoavat oppilaitokset, jonne hakeutumista hankkeessa tuetaan sekä 4) ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka saavat hankkeessa ohjauskokemusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 686 222

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 658 180

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 801 726

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 768 963

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Hyvinkää, Vantaa, Askola, Espoo, Porvoo, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 280

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php). Tuloksena oli, että DIGISTI-hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hanketta valmistellessa on myös tutustuttu Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt - julkaisuun ja huomioitu siinä esiin tuodut näkökulmat. Nämä käytännöt huomioidaan myös hankkeen toiminnassa ja hankkeen työntekijät perehtyvät niihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimijat tiedostavat sukupuolisensitiivisen tavan toimia ja huomioivat eri sukupuolten tarpeet toimenpiteissä. Tyttöjen digitaidot ovat yleensä poikia paremmat, mutta koulupudokkaista suurin osa on poikia (THL 2020). Hankkeen käytännöissä huomioidaan Sukupuolisilmälasit käytössä -oppaan ohjeistus. Hankkeen kohderyhmä on 16-29 -vuotiaat toisen asteen opiskelijat ja opetus- ja ohjaushenkilökunta. Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat eri sukupuolille ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin. Toiminnassa otetaan huomioon myös sukupuolten väliset erot ja toiveet. Hankehenkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että eri sukupuolet ovat edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tukea nuorten selviytymistä koronakriisistä parantamalla digitaalisia taitoja ja tätä kautta hakeutumista työelämään sekä korkeakouluopintoihin. Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan toiminta on suunnattu kaikille. Hankkeen toiminta perustuu tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Hankkeessa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien sekä hankkeen tulosten levittämisen kanssa. Hankkeessa vältetään turhaa printtaamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään olemassaolevia verkkoympäristöjä mahdollisuuksien mukaan. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita kannustetaan niiden käyttämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia pinta-, pohjavesiin, maaperä sekä ilma ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa pyritään minimoimaan syntyvä jätteiden määrä. Toiminta on pitkälti sähköistä ja materiaalihankintoja tehdään harkiten. Esimerkiksi tarvittavaa laitteistoa vuokrataan ja hyötykäytetään olemassa olevia. Hankkeen markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä kanavia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Uusiutuvien energialähteiden huomioiminen sellaisissa toimenpiteissä, jossa energialähteet tulevat esille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 6
Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluita ja toimijoita
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet ovat pitkälti aineettomia ja hankkeessa kehitetään toimintoja, joiden seurauksena saadaan yhteistyössä toteutettuja parempia palvelumalleja toisen asteen oppilaitoksiin tukemaan nuorten digitaitoja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Hyödynnetään julkisia liikennevälineitä ja joukkoliikennettä hankkeeseen liittyvässä matkustamisessa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeen päämääränä on kohderyhmien digitaitojen karttumisen myötä elämänhallinnan edistäminen, osaamisen kehittyminen ja näin yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntyminen. Hankkeen työskentelyote on yksilölähtöinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava, mikä lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 2
Kaikkia kohderyhmään kuuluvia kohdellaan hankkeessa tasa-arvoisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Työskentelyote on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja hankkeen toiminnalla pyritään lisäämään asiakkaiden tasa-arvoa palveluihin osallistumisessa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 2
Hankkeen toiminnassa kaikki kohderyhmään kuuluvat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä sekä omaan taitotasoon nähden sopivaa digivalmennusta. Osallistava palvelu on taustasta ja kulttuurista riippumatta yhdenvertaista ja lisää kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta
Kulttuuriympäristö 7 4
Hankkeen toiminnassa tutustutaan digitaalisten palveluiden kautta myös erilaisiin kulttuuriympäristöihin sekä kannustetaan asiakkaita tiedostamaan arvokas ympäristö ja osallistumisen mahdollisuudet. Työskentelytavat sisältävät tarvittaessa kulttuurilähtöistä ja luovaa työskentelyä
Ympäristöosaaminen 5 1
Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöosaamisen kehittämiseen ja koko toiminnassa pyritään etäyhteyksien hyödyntämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaksivuotinen DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella -hanke syntyi korjaamaan pandemiasta aiheutuneita ongelmia toisella asteella pääkaupunkiseudulla. Hankkeessa tuettiin toisen asteen opiskelijoita, jotka olivat kokeneet poikkeusaikojen eristäytymisen raskaana, ja joiden opintojen edistymistä sekä työllistymistä poikkeusjärjestelyt olivat vaikeuttaneet. Lisäksi opetushenkilökuntaa tuettiin digitaalisessa kehityksessä ja yksilöllisten ratkaisujen etsimisessä opiskelijoiden haasteisiin. Hankkeen toteuttajat olivat Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak, Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Wenhe Oy.

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä olivat 16-28-vuotiaat toisen asteen opiskelijat, joiden opintoja korona-aika oli vaikeuttanut. Kohderyhmässä painotettiin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Toisena kohderyhmänä oli toisen asteen oppilaitosten ohjaus- ja opetushenkilöstö. Kohdeoppilaitoksina oli seitsemän toisen asteen oppilaitosta pääkaupunkiseudulta: Careeria, Hyria, Omnia, Live-säätiö, Stadin AO, Varia ja Keuda (myöhemmin mukaan tuli myös Helsingin Diakoniaopisto).

Hankkeessa sparrattiin henkilökuntaa digitaalisuuteen liittyvissä asioissa ja järjestettiin työnhakuvalmennuksia, työnhakuklubeja ja vapaa-ajan toimintaa sekä yhteisöllisiä tapahtumia opiskelijoille. Myös digitutortoimintaa pyrittiin kehittämään järjestämällä oppilaitosten henkilökunnalle tilaisuus tutustua Omniassa käytössä olevaan malliin. Toimintaa toteutettiin verkossa, kasvokkain ja hybridinä oppilaitosten ja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Toiminnoista tehtiin laaja arviointi, joka koostui kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä kokonaisuudesta: prosessin arvioinnista, hankkeen toimenpiteiden välittömien vaikutusten arvioinnista sekä hankkeen kokonaisvaikutusten arvioinnista.

Hankkeen tuloksena yhteisöllisyys, hyvinvointi, digitaaliset ja työnhakutaidot lisääntyivät oppilaitoksissa. Osa hankkeeseen osallistuneista nuorista pääsi hankkeen ansiosta kesätöihin tai sai uusia kavereita. Konkreettisina tuotoksina syntyi digi- ja työnhakutaitojen vinkkipaketti ohjaajille, kolme podcastia oppilaitosnuorisotyöstä, puolistrukturoidun ryhmätoiminnan malli ammattiopisto Liveltä ja toimintaa esittelevä video, kaksi videota portfoliopedagogiikasta sekä huoneentaulu opettajille ja ohjaajille digitaitojen tukemiseen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseen oppilaitoksissa. Lisäksi julkaistiin hankkeen teemoihin ja tuloksiin liittyviä artikkeleja ja blogitekstejä. Yhteensä hanke tavoitti satoja opiskelijoita, opettajia ja ohjaajia kohdeoppilaitoksista. Lomakkeet saatiin 242:ta henkilöltä, joista 180 oli opiskelijoita 62 opetus- ja ohjaushenkilökuntaa.