Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22574

Hankkeen nimi: Yrityslukkari - tulevaisuuden kestävät osaamismallit

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.hamalainen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406378285

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen aikuiskoulutussäätiö sr, 0155651-0
Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrityslukkari- tulevaisuuden kestävät osaamismallit hankkeen taustalla on rakennemuutosalaksi luokitellun valmistavan teollisuuden pk-yritysten tarve saavuttaa jatkuvan oppimisen palvelut yhä joustavammin ja ketterämmin. Koska ala ja sen osaamistapeet muuttuvat valtavaa vauhtia mm. Covid 19 pandemian, kiihtyvän teknologisen kehityksen ja hiilineutraalisuusvaateiden myötä, on yritysten päästävä kiinni uuteen osaamiseen nopeasti, monialaisesti ja koulutusten osuvuus ja vaikuttavuus varmistaen. Koulutusten vaikuttavuutta on siten tarve vahvistaa syventämällä oppilaitos-yritys yhteistyötä. Yrityslukkari-hanke kokoaa Pirkanmaan alueen korkeakoulut ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät yhteen alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten ja yritysten alueellisia tuki- ja kehittämispalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Kattavalla toteuttajajoukolla on yhdessä edellytykset valmistella ja toteuttaa jatkuvan oppimisen yhteistyömalli palvelemaan alueen valmistavan teollisuuden yrityksiä. Hankkeen lähtökohdat ja valmistelu nivoutuvat tiiviisti alueella käynnissä olevaan muuhun kehittämiseen mm. TKI-ympäristöjen yhteiskäytön edistämiseksi. Hankkeen toteuttajina ovat TAMK, Tampereen yliopisto ja TAKK, ja kehittäjäverkostossa lisäksi vahvasti mukana Tredu, Business Tampere, Pirkanmaan Yrittäjä, Insinööriliitto sekä joukko pirkanmaalaisen valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä.

Yrityslukkari-hankkeessa tavoitteena vahvistaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten osaamista ja kyvykkyyttä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on tarkokitus kehittää alueellinen koulutusbrokerointimalli, jolla pystytään vastaamaan yritysten osaamis- ja osaajatarpeisiin oikea-aikaisesti tarvelähtöisin palveluin. Oppilaitosrajat ylittävä verkottunut ja virtuaalisesti organisoitu yhteistyömalli mahdollistaa henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeiden tarkastelun ja ratkaisut kokonaisuutena eri henkilöstöryhmät huomioiden. Malliin tavoitteena on rakentaa toimintoja ja välineitä tiiviimpään oppilaitos-yritys yhteistyöhän sekä kehittää eri toimijoiden yhteistyötä ja toimintojen läpinäkyvyyttä niin, että alueen yrityspalveluiden tarjoajat tuntevat jatkuvan oppimisen yrityksille tarjoamat mahdollisuudet, ja oppilaitokset yhteistyössä voivat tarjota yrityksille eri kouluasteet ylittäviä koulutuksia. Yritykset saavuttavat tarvitsemansa tiedon ja ratkaisut riippumatta siitä, kenen kanssa he asioivat. Näin uudet, yhdessä kehitettävät yhteistyötavat avaavat uusia keinoja tekniikan alan koulutuksenjärjestäjille toisella ja korkea-asteella tarkastella myös sujuvia siirtymiä eri koulutusasteiden välillä osaamistarpeista lähtien. Hankkeen toteutus sisältää uudenlaisten oppilaitosverkoston yhteistyönä toteutettavien, yrityksille räätälöityjen koulutusratkaisujen suunnittelun ja pilotoinnin osana brokerointimallin palvelukokonaisuutta. Suunnittelu pohjautuu koulutusbrokeroinnin menetelmien avulla kartoitettuihin osaamistarpeisiin ja nousseisiin ratkaisumahdollisuuksiin. Ensiarvoisen tärkeää on, että osaamisen kehittäminen linkittyy yrityksen muuhun strategiseen kehittämiseen ja siten syvennetään koulutuksen vaikuttavuutta.

Hankkeen tuloksena syntyy Pirkanmaalaisen valmistavan teollisuuden yrityksiä palveleva Yrityslukkari –koulutusbrokerointimalli sekä eri asteisten oppilaitosten jatkuvan oppimisen palvelut kokoava valmistavan teollisuuden yritysten osaamisen kestävän kehittämisen malli. Malli rakentuu olemassa olevien toimintojen ja roolien päälle, ja keskeistä on mallia tukeva toimijoiden virtuaalinen organisoituminen palvelujen toteutuksessa. Näin toiminnot integroituvat suoraan olemassa olevaan ja toimintamalli siirtyy suoraan pysyväksi käytännöksi niin oppilaitoksissa kuin koko pirkanmaalaisessa verkostossa. Bokerointimallissa toimintaa toteuttavat hankkeessa koulutettavat Yrityslukkarit sekä yrityksiä palvelevat, eri oppilaitosten asiantuntijoista koostuvat Yrityslukkari-tiimit. Digitaaliset ratkaisut sekä yritysyhteistyön että koulutusten suunnittelun ja toteutuksen tukena ovat keskeisiä, sillä oletettavaa on, että hybridit toimintatavat jatkuvat myös pandemian jälkeen. Mallin pilotoinnin tuloksena osallistuvien yritysten osaaminen vahvistuu, ja välillisenä tuloksena toimijoiden uudeksi toimintatavaksi juurtuva Yrityslukkari- malli tukee valmistavan teollisuuden yritysten jatkuvaa oppimista kestävästi ja laajasti myös jatkossa.

Alueellista Yrityslukkari-koulutusbrokeroinnin mallia suunniteltaessa ja testatessa otetaan koko hankkeen elinkaaren ajan huomioon ratkaisujen juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa siten, että mallin integroituu osaksi toteuttajaorganisaatioiden toimintaa ja palveluja sekä pirkanmaalaisen toimijaverkoston yhteistyön mallia. Yrityslukkari- malli kuvataan niin,että sen keskeiset elementit ovat sovellettavissa palvelemaan myös muita toimialoja ja alueita. Näillä toimilla varmistetaan hankkeen aito vaikuttavuus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden pk-yritykset Pirkanmaalla ja niiden henkilöstö. Hankkeen kehittämiseen ja pilotointeihin otetaan mukaan 30 valmistavan teollisuuden yritystä. Lisäksi kohderyhmänä ovat Yrityslukkarit ja Yrityslukkari tiimit eli 20 henkilöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmään kuuluvat myös seudun isot teolliset päämiehet, joiden alihankinta- ja toimittajaverkostoa osa pääkohderyhmästä on. Hankkeella tuetaan yritysten välistä yhteistyötä osaamisen kehittämisessä, jolloin oppilaitosrajojen lisäksi yritysrajat ylittävä yhteistyö on mahdollista.

Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten jatkuvan oppimisen palveluja tarjoavat oppilaitokset, jotka kehittävät toimintaansa tavoittamaan ja vastaamaan paremmin varsinaisen kohderyhmän tarpeet, sekä muut yritysneuvontaa tarjoavat organisaatiot, jotka osallistuvat Yrityslukkari-mallin kehittämiseen ja jalkauttamiseen Pirkanmaalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 394 012

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 18 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 287

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 22 254

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Ruovesi, Kangasala, Punkalaidun, Pirkkala, Urjala, Virrat, Orivesi, Valkeakoski, Vesilahti, Nokia, Tampere, Hämeenkyrö, Lempäälä, Parkano, Kuhmoinen, Mänttä-Vilppula, Ikaalinen, Juupajoki, Sastamala, Ylöjärvi, Akaa, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
THL:n tilastotietojen mukaan teollisuusalan työntekijöistä 75 % on miehiä, ja valmistava teollisuus ei tee näistä luvuista poikkeusta. Toimintaympäristön analyysissa korostui merkittävä alalta lähivuosina eläköityneiden määrä, alalle hakeutuvien alhainen määrä ja naisten vähäinen osuus valmistavan teollisuuden työllisissä (mm. Business Tampereen selvitys valmistavan teollisuuden osaajatilanteesta yrityshaastatteluin vuodelta 2000-2021 sekä YLE https://yle.fi/uutiset/3-9990976). Hankkeessa valmistelussa on katsottu oleelliseksi, että hankkeen viestinnällä vaikutetaan mielikuviin ja alalle hakeutumiseen esimerkiksi nostamalla esille nuoria ja erityisesti naisia kiinnostavia teemoja ja samaistuttavia esimerkkejä ja alan osaajia sekä tehdään osaajahoukuttelun näkökulmasta tiivistä yhteistyötä sukupuolinäkökulmasta esimerkiksi TE-palveluiden osaajahoukutteluntoiminnan kanssa (yhteyshenkilö Tarja Paulaniemi), Tampereen kaupungin ja Business Tampereen osaajahoukuttelutoiminnan ja sekä mm. Konepajakoulu-hankkeen kanssa naisten saamiseksi alalle hankkeessa toteutettavien positiivisten esimerkkien kautta. Toimintaympäristön analyysissä korostui mielikuvien merkitys alalle hakeutumisessa ja tässä yritysten kanssa tämä yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä tehtävä hanke on viestinnällinen alan tasa-arvoa ikä- ja sukupuolinäkökulmasta toteuttava esimerkki.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat valmistavan teollisuuden yritysten osaamistarpeiden kartoitukseen ja kouluttamiseen tasapuolisesti niin miehille kuin naisille. Hankkeen viestinnällä on mahdollisuus vaikuttaa mielikuviin valmistavan teollisuuden työstä ja osaamisesta naisia sekä nuoria kiinnostavalla tavalla. Hankkeen koulutuksiin pyritään valikoimaan naisia ja tähän voidaan käyttää myös positiivisen diskriminaation keinoja kuitenkin yritysten osaamistarpeet huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten, muiden hankkeiden, TE-palveluiden sekä Tampereen kaupungin kanssa osaajahoukuttelun sekä valmistavan teollisuuden osaamisprofiilin nostamiseksi erityisesti nuorten sekä naisten keskuudessa. Tasa-arvoa edistetään myös hankkeen viestinnän kautta, jossa nostetaan esille naisten mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen kautta saavuttaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeen toimenpiteiden toteutus erilaisin etä- ja lähi- sovelluksin (hybridi malli) vähentää osaltaan liikkumisa ja siten muös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä. Lisäksi on todennäköistä, että osa hankkeessa toteutettavista räätälöidyistä koulutuksista teemoittuu hiilineutraalisuuden ympärille ja kehittää siten yritysten mahdollisuuksia kohden hiilineutraalimpaa toimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Tämän vaikuttavuustavoitteen todentuminen riippuu yrityksille järjestettävien koultusten sisällöistä. On hyvin todennäköistä, että kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti koulutuksissa mukana.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Jatkuvalla oppimisella ja osaamisen ennakoivalla vahvistamisella on vahva merkitys valmistavan teollisuuden kestävälle liiketoiminnan kehittämiselle, TKI-toimnnalle ja kilpailukyvyn varmistamiselle. Valmistava teollisuus on Pirkanmaalla merkittävä toimiala, ja siten sen parempi pärjääminen vahvistaa koko pirkanmaalaisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hankkeessa kehitettävät uudet ja kestävät yritys-oppilaitos-yhteistyön mallit sekä yrityksille tarjottavat jatkuvan oppimisen palvelut ovat kokonaisuudessaan aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Tutkitusti on todettu, että henkilöstön osaamisen vahvistaminen vastaamaan paremmin työelämän ja yksittäisen yrityksen tarpeita tehostaa työntekoa,mutta myös lisää suoraan henkilöstön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan täysin yhdenvertaisesti yritysten henkilöstölle. Tasapuoliset, avoimet ja jatkuvaa oppimista tukevat palvelut takaavat yhä paremman yhdenvertaisuuden yritysten henkilöstölle riippumatta heidän taustojaan määrittelevistä tekijöistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-