|
|
|
Hankekoodi: S22576
Hankkeen nimi: FLEXI: Green and Lean
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 050 5985564
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo-Riitta Kumpula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.kumpula(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5985564
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
FLEXI: Green and Lean -hankkeen tarkoituksena on edistää sinisen kasvun mikro- ja pk-yritysten koronapandemiasta toipumista ja lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ja siten parantaa työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hanke edistää Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman muutosjoustavuuden, uuden kasvun aikaansaamisen, ja kilpailukyvyn kehittämisen tavoitteita. Tarvetta on esim. meriteollisuuden alihankintaverkoston henkilöstön vihreän siirtymisen ja innovoinnin osaamisen kasvattamiseen ja uuden positiivisen rakennemurroksen varmistamiseen.
FLEXI-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan koulutus- ja kehittämiskokonaisuus, jossa yritysten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä, työn tuottavuutta, henkilöstön työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen osaamista parannetaan. Toimenpiteinä on ensiksi muutosjoustavuuden johtamisen koulutus/valmennus esimiehille (yrityksen riskien ja muutoskyvykkyyden kartoitus sekä ohjaus innovointityökalujen käytöstä ja ketterästä yhteiskehittämisestä henkilöstön kanssa sisältäen myös johdon toiminnan kriisitilanteissa), Toisena toimenpiteenä ovat Lean- ja kestävän kehityksen koulutukset esimiehille ja heidän henkilöstölleen. Kolmantena toimenpiteenä on resilienssiosaamisen kehittäminen käytännössä eli tehdään konkreettisin toimin kohdeyrityksissä kehittämistehtävä joko Leanin, kestävän kehityksen, työn tuottavuuden tai muutoskyvykkyyden osalta. Kehittämistehtävässä on yritysten apuna ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita.
Hankkeessa mikro- ja pk-yritykset kokeilevat itselleen soveltuvia toimintatapoja ketterän yhteiskehittämisen muodossa Lean-oppeja hyödyntäen toimintansa kehittämiseen.
Hankkeen tuloksina osallistavat, luovuutta ja innovatiivisuutta kehittävät monipuoliset menetelmät kannustavat yrityksissä uusiin tapoihin ajatella ja toimia. Työyhteisön jäsenet ovat osallisia toiminnan suunnitteluun ja näkevät oman roolinsa myös yrityksen muutoskyvykkyyden varmistamisessa. Yritysten kyky selviytyä kriisitilanteissa paranee, työn tuottavuus kasvaa, muutosjoustavuus kehittyy ja hiilijalanjälkiosaaminen paranee. Käytännön kehittämistehtävä juurruttaa uudet toimintatavat osaksi yrityksen jatkuvaa kehittämistyötä ja kulttuuria.
Tuloksena syntyy myös opas, jossa kuvataan kehitetty toimintamalli (rakenne, toimijat, päätoimenpiteet, riskit ja hyödyt). Oppaan laadinnassa hyödynnetään saatuja kokemuksia, jotka on koottu yhteen ja analysoitu. Opas laaditaan sähköiseen muotoon ja se on julkisesti saatavilla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun seudun sinisen teollisuuden mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö. Erityisesti keskitytään laivanrakennuksen hankintaketjujen valmistaviin mikro- ja pk-yrityksiin. Hankkeesta tiedotetaan mm. Teknologiateollisuus ry:n avulla mikro- ja pk-yrityksille. Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi mukaan hankkeeseen.
Hankkeeseen voidaan ottaa mukaan myös muutamia muitakin koronasta kärsineitä mikro- ja pk-yrityksiä.
Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista yrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput yrityksistä rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua.
Aiesopimuksen on allekirjoittanut ennakkoon useampi yritys.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten asiakkaat ja toimialakohtaiset yrittäjä- ja ammattijärjestöt. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstö. Korkeakoulun opiskelijat saavat hankkeen kautta työelämälähtöisiä opiskelukokemuksia harjoittelun kautta sekä toimimalla henkilökunnan apuna työpajoissa ja kehittämistehtävässä. Osallistuminen hankkeeseen lisää kyvykkäiden opiskelijoiden työllistymistä hankkeen yrityksiin ja jäämistä Turun seudulle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 600
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 183 772
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 229 715
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Vakka-Suomen, Turun
Kunnat: Salo, Paimio, Lieto, Sauvo, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Kaarina, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 3 |
| Hanke vaikuttaa yritysten luonnonvarojen käytön kestävyyteen kehitettyjen prosessien kautta (lean ja hukan vähentäminen) Hankkeella on jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska koulutusmateriaalit pyritään tekemään sähköisiksi ja muutoinkin pyritään tekemään kehitystyötä mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella on kytkös uudenlaiseen ja luovaan, kestävään kehitykseen perustuvaan liiketoimintaosaamiseen (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan yrityksen ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön mm. jätteiden käsittely, energialähteen valinta, käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt. Kertakäyttötuotteiden välttäminen. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia. Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskitekijät ja hankkeessa tehtävillä toimilla pienennetään ilmastonmuutoksen vaikutusta pitkällä aikajänteellä. Suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tällä torjutaan liikenteestä aiheutuvia tarpeettomia päästöjä, kun tarpeettomat matkat vältetään. Hankehallinnossa hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi suosimalla sähköisiä julkaisuja painettujen versioiden sijaan, mikäli mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeen toimet edistävät pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Hankkeen toimilla pyritään vähentämään yritysten ympäristökuormaa ja vähentämään kasvihuonekaasuja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Hankkeen toimilla pyritään merkittävästi vähentämään yritysten materiaalien käyttöä ja jätteen syntymistä. Sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeessa käytettäviä materiaaleja ja tätä kautta jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 6 |
| Vaikutukset vähäiset, lähinnä tietotasolla Uudenlaisten innovatiivisten liiketoimintamallien, toimintatapojen ja prosessien hyödyntämiseen ja hallintaan kuuluu tuntemus energialähteistä ja pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa. Tämä voi jossain määrin olla hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialaa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 9 |
| Hankkeessa nimenomaan kehitetään keinoja toteuttaa liiketoimintaa kestävästi.Hankkeen tavoitteena on sinisen talouden osaamisen kehittäminen. Muutosjoustavuudella ja yhetiskehittämisellä työhyvinvointia parannateaan. Hyvinvoiva työyhteisö kehittää ja innovoi enemmän. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Osaamisella lisätään aineetonta pääomaa: tietoa, osaamista ja kokemusta, joita voidaan käyttää palvelujen kehittämiseen. Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (kehittämis- ja koulutuspalvelut). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on muutosketteryyden osaamisen kehittäminen. Lisää myös osallistumismahdollisuuksia, tiedon saatavuutta ja erityisesti luovuuden toteutumista eri muodoissa sekä koulutuksessa että työelämässä. Työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa, uskoa kriiseistä selviämiseen. Hanke edistää nuorten työelämätuntemusta ja sijoittumista työelämään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa käsitellään ja esitellään perinteisesti mies- tai naisvaltaisia aloja sukupuolisensitiivisesti ja murretaan näihin aloihin liittyviä stereotypioita. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma sisältyy myös hankkeen tuloksena syntyviin tuotoksiin ja välittyy näin kohderyhmälle ja sidosryhmille myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa voidaan tuoda esille naisia tekniikan alalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja työpaikoilla. Madalletaan hierarkiaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Suomalainen organisaatiokulttuuri ja työelämä rikastuu, kun saadaan uusia näkökulmia laajasti työyhteisöstä työn tekemiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen ideointiin ja innovointiin | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hanketoimilla edistetään merkittävästi yritysten ja henkilöstön ympäristöosaamista. Kestävän kehityksen koulutusta ja kehittämishanke työpaikoilla. Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, sähköiset julkaisut) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
FLEXI: Green and Lean -hankkeen päätoteuttaja oli Turun ammattikorkeakoulu Oy, hankkeessa ei ollut osatoteuttajia. Hankkeen yhteistyötahoina olivat alueen yritykset, joiden kanssa toteutettiin useita kehitysprojekteja. Hanke rahoitettiin pääosin Euroopan sosiaalirahastosta, kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 232 000 euroa, josta päätoteuttajalla Turun AMK:lla oli 20 % omaosuus. Hanke kerrytti osallistuville yrityksille myönnettävää de-minimis tukea.
Hankkeella pyrittiin vastaamaan Turun alueen yritysten koronan aiheuttamiin ja esiin tuomiin ongelmiin, joita ovat: heikko uudistumiskyvykkyys, hidas tai pysähtynyt kasvu sekä työttömyys. Hankkeen tausta selvityksissä meriteollisuuden alihankintaverkostoissa oli tunnistettu tarvetta mm. henkilöstön vihreän siirtymän ja innovointi osaamisen kasvattamiseen sekä uuden positiivisen muutoksen edistämiseen. Hankkeen tavoitteena oli edistää Turun alueen sinisen kasvun mikro- ja pk-yritysten koronapandemiasta toipumista ja lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ja siten parantaa yrityksissä kasvua, työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hankkeen työpaketit oli muotoiltu edistämään yhteiskehittämisen osaamista ja tarjosi matalalla kynnyksellä yrityksille mahdollisuuden aloittaa kehitystoimia. Hanke koostui neljästä merkittävästä, yrityksille kohdistetuista, toimenpide kokonaisuudesta: koulutukset, työpajat ja projektimäärittelyt, yrityksissä tapahtuvat projektityöt sekä uuden toimintamallin pilotointi ja käyttöönotto.
Hankkeessa toteutettiin kolme erillistä koulutus kokonaisuutta muutosketteryydestä, kestävästä kehityksestä sekä Lean toimintamallista. Koulutukset toteutettiin hankkeen alussa luoden yhteistä tietopohjaa tulevia työpajoja sekä kehittämisprojekteja silmällä pitäen. Muutosketteryys valmennuksessa esiteltiin Cognitive Edge Cynefin- viitekehystä, jossa kriisitilanteen tunnistaminen on olennainen osa kehittämistoimintaa ja sen ohjaamista. Kestävän kehityksen koulutuksen teemoja olivat kestävän kehityksen tavoitteet, hiilijalanjälki laskenta, elinkaari ajattelu sekä kiertotalous. Lean toimintamallin koulutuksessa aiheina olivat Visuaalinen johtaminen, Jidoka, 5S eli työpaikan siisteys- ja turvallisuus käytänteet sekä Just-In-Time. Lisäksi jälkimmäisessä osassa koulutusta oli aiheena Lean-hukat ja niiden tunnistaminen työssä, jatkuvan parantamisen työkalut sekä tuotannon virtaukseen ja tehokkuuteen vaikuttavat tekijät.
Hankkeen työpaja työpaketin tarkoituksena oli toimia yhteiskehittämisen käynnistäjänä, jossa yritysten kehittämistarpeita kartoitettaisiin ja luotaisiin yhteistä näkemystä, miten kehittämisprojekti voitaisiin toteuttaa koulun ja yritysten välillä. Työpajojen yhtenä tavoitteena oli luoda verkostoja yrityksien välille sekä yrityksien ja ammattikorkeakoulun henkilöstön välille. Lisäksi tavoitteena oli synnyttää osaamista käytänteistä, joilla yritykset voivat hyödyntää alueen korkeakoulutuksen ja työelämän verkostoja kehittyäkseen. Myös työpajojen toiminnasta kerättiin palautetta, joka oli kaikelta osin positiivista.
Työpajojen jälkeen alkoi työpaikoilla tapahtuneet kehittämisprojektit, jonka aikana yrityksissä kokeiltiin ja otetaan käyttöön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja yhteiskehittämistä lisääviä työnteon tapoja. Kehitysprojektien avulla tavoitetta yritysten henkilöstön resilienssiä ja aktiivisuudesta toimijoina saatiin lisättyä. Lisäksi saatiin luotua edellytyksiä yritystoiminnan uudistumiselle sekä työyhteisön ja yksilön uuden oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kehittämistehtävien kautta toteutui myös tavoite kehittää ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden työelämä osaamisesta. Opiskelijoita oli mukana kehittämistehtävissä opettajien ylimääräisinä käsinä ja jalkoina, heidän saadessa näin arvokasta työelämä tuntemusta ja yhteyksiä.
Hankkeessa pilotoidulla ja käyttöönotetulla Flexi-mallissa kuvataan, miten yritykset ja korkeakoulu toimivat yhteistyössä yritysten resilienssin kasvattamiseksi siten, että myös opiskelijoille tarjoutuu tilaisuuksia kehittää osaamistaan työelämän oppimisympäristöissä. Flexi-yhteiskehittämis mallin avulla yritysten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä, työn tuottavuutta, henkilöstön työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen osaamista voidaan parantaa yrityksissä. Luotu kehittämismalli on suunnattu erityisesti pienten yritysten tarpeisiin. Samalla pystytään luomaan yritysyhteistyöverkostoja koulun henkilöstölle ja parantamaan yhteistyötä yritysten kanssa.
Hankkeen viestintä toteutettiin alussa tehdyn viestintä suunnitelman mukaisesti. Viestintäsuunnitelma toimi tukena hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa, kehitetyn mallin käyttöönotossa sekä hankkeesta viestittäessä ulkopuolisille tahoille. Hankkeen aikana tuotettu koulutusmateriaali on saatavissa hankkeen verkkosivuilla ja Flexi- yhteiskehittämis projektiin pystyy osallistumaan sivujen kautta.
Hanke onnistui hyvin saavuttamaan sille asetetut hankkeessa kuvatut lyhyen ajan tavoitteensa.