Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22576

Hankkeen nimi: FLEXI: Green and Lean

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 050 5985564

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo-Riitta Kumpula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.kumpula(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5985564

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

FLEXI: Green and Lean -hankkeen tarkoituksena on edistää sinisen kasvun mikro- ja pk-yritysten koronapandemiasta toipumista ja lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ja siten parantaa työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hanke edistää Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman muutosjoustavuuden, uuden kasvun aikaansaamisen, ja kilpailukyvyn kehittämisen tavoitteita. Tarvetta on esim. meriteollisuuden alihankintaverkoston henkilöstön vihreän siirtymisen ja innovoinnin osaamisen kasvattamiseen ja uuden positiivisen rakennemurroksen varmistamiseen.

FLEXI-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan koulutus- ja kehittämiskokonaisuus, jossa yritysten muutoskyvykkyyttä eli resilienssiä, työn tuottavuutta, henkilöstön työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen osaamista parannetaan. Toimenpiteinä on ensiksi muutosjoustavuuden johtamisen koulutus/valmennus esimiehille (yrityksen riskien ja muutoskyvykkyyden kartoitus sekä ohjaus innovointityökalujen käytöstä ja ketterästä yhteiskehittämisestä henkilöstön kanssa sisältäen myös johdon toiminnan kriisitilanteissa), Toisena toimenpiteenä ovat Lean- ja kestävän kehityksen koulutukset esimiehille ja heidän henkilöstölleen. Kolmantena toimenpiteenä on resilienssiosaamisen kehittäminen käytännössä eli tehdään konkreettisin toimin kohdeyrityksissä kehittämistehtävä joko Leanin, kestävän kehityksen, työn tuottavuuden tai muutoskyvykkyyden osalta. Kehittämistehtävässä on yritysten apuna ammattikorkeakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita.

Hankkeessa mikro- ja pk-yritykset kokeilevat itselleen soveltuvia toimintatapoja ketterän yhteiskehittämisen muodossa Lean-oppeja hyödyntäen toimintansa kehittämiseen.

Hankkeen tuloksina osallistavat, luovuutta ja innovatiivisuutta kehittävät monipuoliset menetelmät kannustavat yrityksissä uusiin tapoihin ajatella ja toimia. Työyhteisön jäsenet ovat osallisia toiminnan suunnitteluun ja näkevät oman roolinsa myös yrityksen muutoskyvykkyyden varmistamisessa. Yritysten kyky selviytyä kriisitilanteissa paranee, työn tuottavuus kasvaa, muutosjoustavuus kehittyy ja hiilijalanjälkiosaaminen paranee. Käytännön kehittämistehtävä juurruttaa uudet toimintatavat osaksi yrityksen jatkuvaa kehittämistyötä ja kulttuuria.

Tuloksena syntyy myös opas, jossa kuvataan kehitetty toimintamalli (rakenne, toimijat, päätoimenpiteet, riskit ja hyödyt). Oppaan laadinnassa hyödynnetään saatuja kokemuksia, jotka on koottu yhteen ja analysoitu. Opas laaditaan sähköiseen muotoon ja se on julkisesti saatavilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun seudun sinisen teollisuuden mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö. Erityisesti keskitytään laivanrakennuksen hankintaketjujen valmistaviin mikro- ja pk-yrityksiin. Hankkeesta tiedotetaan mm. Teknologiateollisuus ry:n avulla mikro- ja pk-yrityksille. Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi mukaan hankkeeseen.

Hankkeeseen voidaan ottaa mukaan myös muutamia muitakin koronasta kärsineitä mikro- ja pk-yrityksiä.

Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista yrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput yrityksistä rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua.

Aiesopimuksen on allekirjoittanut ennakkoon useampi yritys.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yritysten asiakkaat ja toimialakohtaiset yrittäjä- ja ammattijärjestöt. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstö. Korkeakoulun opiskelijat saavat hankkeen kautta työelämälähtöisiä opiskelukokemuksia harjoittelun kautta sekä toimimalla henkilökunnan apuna työpajoissa ja kehittämistehtävässä. Osallistuminen hankkeeseen lisää kyvykkäiden opiskelijoiden työllistymistä hankkeen yrityksiin ja jäämistä Turun seudulle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Turun, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Naantali, Turku, Masku, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Rusko, Raisio, Kaarina, Uusikaupunki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä. Aiemmin mainitun tekniikan korkeakoulutuksen sukupuolittuneisuus näkyy työelämässä muun muassa teollisuuden ja rakentamisen parissa, sillä esimerkiksi vuonna 2016 alalla työskentelevistä vain vajaa 20% oli naisia. Vastaavasti palvelualoilla työskentelevistä vähemmistö oli miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välinen tasa-arvo ja valtavirtaistaminen ovat hankkeessa toteutettavia periaatteita, mutta pääpaino ei ole niissä. Sukupuolinäkökulmaan liittyvien toimien painotus ja lukumäärä selviävät hankkeen toteutusvaiheessa. Sukupuolinäkökulma ja esimerkiksi ryhmien sukupuolijakauman heterogeenisyyden kasvattaminen voidaan huomioida hankkeen toiminnassa tarvittaessa räätälöitävillä toimilla esimerkiksi kohdennetulla tiedotuksella. Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia. Hankkeen eri toiminnoissa perinteisesti mies- tai naisvaltaiset alat esitellään sukupuolisensitiivisesti samalla välttäen ja murtaen erilaisia stereotypioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Hanke vaikuttaa yritysten luonnonvarojen käytön kestävyyteen kehitettyjen prosessien kautta (lean ja hukan vähentäminen) Hankkeella on jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska koulutusmateriaalit pyritään tekemään sähköisiksi ja muutoinkin pyritään tekemään kehitystyötä mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hankkeella on kytkös uudenlaiseen ja luovaan, kestävään kehitykseen perustuvaan liiketoimintaosaamiseen (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan yrityksen ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön mm. jätteiden käsittely, energialähteen valinta, käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt. Kertakäyttötuotteiden välttäminen. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia. Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskitekijät ja hankkeessa tehtävillä toimilla pienennetään ilmastonmuutoksen vaikutusta pitkällä aikajänteellä. Suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tällä torjutaan liikenteestä aiheutuvia tarpeettomia päästöjä, kun tarpeettomat matkat vältetään. Hankehallinnossa hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi suosimalla sähköisiä julkaisuja painettujen versioiden sijaan, mikäli mahdollista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeen toimet edistävät pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Hankkeen toimilla pyritään vähentämään yritysten ympäristökuormaa ja vähentämään kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hankkeen toimilla pyritään merkittävästi vähentämään yritysten materiaalien käyttöä ja jätteen syntymistä. Sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeessa käytettäviä materiaaleja ja tätä kautta jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 6
Vaikutukset vähäiset, lähinnä tietotasolla Uudenlaisten innovatiivisten liiketoimintamallien, toimintatapojen ja prosessien hyödyntämiseen ja hallintaan kuuluu tuntemus energialähteistä ja pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa. Tämä voi jossain määrin olla hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialaa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeessa nimenomaan kehitetään keinoja toteuttaa liiketoimintaa kestävästi.Hankkeen tavoitteena on sinisen talouden osaamisen kehittäminen. Muutosjoustavuudella ja yhetiskehittämisellä työhyvinvointia parannateaan. Hyvinvoiva työyhteisö kehittää ja innovoi enemmän.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Osaamisella lisätään aineetonta pääomaa: tietoa, osaamista ja kokemusta, joita voidaan käyttää palvelujen kehittämiseen. Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (kehittämis- ja koulutuspalvelut).
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on muutosketteryyden osaamisen kehittäminen. Lisää myös osallistumismahdollisuuksia, tiedon saatavuutta ja erityisesti luovuuden toteutumista eri muodoissa sekä koulutuksessa että työelämässä. Työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa, uskoa kriiseistä selviämiseen. Hanke edistää nuorten työelämätuntemusta ja sijoittumista työelämään.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeessa käsitellään ja esitellään perinteisesti mies- tai naisvaltaisia aloja sukupuolisensitiivisesti ja murretaan näihin aloihin liittyviä stereotypioita. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma sisältyy myös hankkeen tuloksena syntyviin tuotoksiin ja välittyy näin kohderyhmälle ja sidosryhmille myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa voidaan tuoda esille naisia tekniikan alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja työpaikoilla. Madalletaan hierarkiaa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Suomalainen organisaatiokulttuuri ja työelämä rikastuu, kun saadaan uusia näkökulmia laajasti työyhteisöstä työn tekemiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen ideointiin ja innovointiin
Ympäristöosaaminen 9 9
Hanketoimilla edistetään merkittävästi yritysten ja henkilöstön ympäristöosaamista. Kestävän kehityksen koulutusta ja kehittämishanke työpaikoilla. Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, sähköiset julkaisut) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-