Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22577

Hankkeen nimi: Innotutka - yrittäjien kestävillä innovaatioilla menestystä muuttuneissa olosuhteissa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Stenfors

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.stenfors(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 3550537

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, 1474763-1
Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19-pandemia on aiheuttanut uusia haasteita yritystoimintaan. Ennusteet esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja matkailualoilla sekä tapahtumatuotannossa ovat dramaattisen huonot. Innovoinnilla ja palveluiden ja tuotteiden kehittämisellä on mahdollista vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, joka puolestaan vaikuttaa hyvinvoinnin paranemiseen.

Varsinais-Suomen maakuntastrategia kannustaa kasvuyrittäjyyteen, innovaatioihin sekä kumppanuuksiin ja rohkeisiin kokeiluihin dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma kannustaa yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviiseen strategiseen kumppanuuteen. Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman mukaan maakunnassa ovat epidemiasta pahiten kärsineet matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla ja kulttuuri ja tapahtumantuotannossa työskentelevät mikro- ja pk-yrittäjät sekä näiden yritysten henkilöstö. Elvytysrahoja suunnataan yritysten mahdollisuuksiin parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja kasvua ja edelleen uusia työpaikkoja. Keskeistä on mm. ilmastonmuutoksen vastainen työ.

Hankkeella pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan sekä Varsinais-Suomen alueelliseen selviytymissuunnitelmaan. Hankkeen päätavoitteena on auttaa ja tukea vakiintunutta yritystoimintaa harjoittavia yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä kehittämään ympäristöystävällistä uutta liiketoimintaa innovoinnin avulla, jotta yritykset selviävät COVID-19-pandemia vaikutuksista. Hankkeessa keskitytään auttamaan Varsinais-Suomen alueella pahiten COVID-19-pandemia kärsiviä aloja. Tähän päätavoitteeseen päästään monipuolisen tulevaisuusorientoituneen kestävään kehitykseen nojaavan innovointiprosessin ja kokeilujen, asiantuntijoiden tuen ja verkostoitumisen avulla.

Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jotka omaavat laajat verkostot ja muodostavat vahvan kombinaation keskinäisessä yhteistyöstään ja myös yhteistyössään yrittäjien kanssa.


Hanke muodostuu viidestä työpaketista:

TP1 Innovaatiofoorumit (TUAMK, TY)

TP2 Innovaatiokohtaamiset ja mentorointi (TUAMK, TY)

TP3 Asiantuntijateemat ja työpajat (TUAMK, TY, HUMAK)

TP4 Ideoista käytäntöön - uudet palvelu ja tuotekonseptit (HUMAK)

TP5 Hankehallinto ja viestintä (TUAMK)



Näihin kaikkiin sisältyy verkostoitumista ja benchmarkkausta.


Työpaketissa 1 hankkeeseen osallistuvat yritykset antavat asiantuntijatiimille työstettäväksi toimeksiantoja, joissa tiimi innovoi yrityksille uusia mahdollisuuksia uudistaa liiketoimintaansa. Työpaketissa 2 järjestetään yrittäjäkohtaamisia, joissa yritykset kerrallaan esittelevät toimintaansa ja muut Innotutkaan osallistuvat eri alojen yrittäjät, asiantuntijat ja mentorit tukevat ja innovoivat yrittäjiä uudistamaan liiketoimintaansa. Asiantuntijateemat ja niihin liittyvät työpajat (TP 3) auttavat yrittäjiä ajattelemaan toimintaansa eri näkökulmista ja syventämään tietämystään. Innovaatio-osioiden jälkeen ideoita työstetään ja toteutetaan kokeilujen avulla (TP 4). Yritykset voivat toteuttaa innovaatioita mm. erilaissa tapahtumissa. Hankkeeseen kuuluu myös hankehallintoa ja viestintää toteuttava työpaketti 5, josta vastaa Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeeseen tulee kokonaisuudessaan mukaan 50 yritystä. Hankkeen aikana yhteistyö yrittäjien kesken lisääntyy ja hankkeessa tuetaan pysyvien verkostojen ja kontaktien luomista sekä yhteisiä eri alojen yrittäjien kokeiluja. Tällainen toiminta on tärkeää, koska monet yrittäjät työskentelevät yksin vailla vertaistukea.

Hankkeen tuloksena yrittäjät oppivat tulevaisuusorientoituneita innovointitaitoja, saavat runsaasti uusia kestävän kehitykseen liittyviä ideoita yritystoimintaansa, verkostoituvat muiden eri alojen yrittäjien kanssa, saavat koosteen innovaatiotoiminnasta ja kokeilevat ideoita käytännössä. Hankkeen jälkeen hankkeessa kehitetty innovointimalli otetaan käyttöön Turun ammattikorkeakoulussa.

Hanketta toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kesto: 1.9.2021-31.08.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat vakiintunutta yritystoimintaa harjoittavat matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla työskentelevät mikro- ja pk-yrittäjät sekä näiden yritysten henkilöstö. Tähän sisältyy myös kulttuuri ja tapahtumatuotantoalat. Tämä kohderyhmä valittiin, koska Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman mukaan pahiten COVID-19-pandemia kohdistui juuri näille aloille. Moni ns. itsensä työllistäjä kuuluu tähän ryhmään ja useaa näissä ryhmissä olevaa ihmistä on uhannut irtisanominen COVID-19-pandemian vuoksi.

Yrittäjiä hankkeeseen haetaan avoimesti, jolloin kuka tahansa kohderyhmään kuuluva voi hakea koulutukseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritysten asiakkaat, joiden asiakaspalvelu laajenee ja monipuolistuu. Välillisiä hyödyn saajina ovat myös muut sidosryhmät esim. tavaran ja palveluiden toimittajat ja rahoittajat. Välillisinä kohderyhminä ovat myös yritysten se osa henkilökunnasta, jotka eivät osallistu hankkeeseen, mutta joiden osaaminen kehittyy hankkeeseen osallistuvien myötävaikutuksella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 535

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten yrityksiä on Suomessa nykyisin noin 35% ja yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräisesti yleisempää kuin miesten. Hankkeessa kiinnitetään huomiota yritystoimintaan liittyviin sukupuolispesifeihin kysymyksiin, kuten alojen ja tuotteiden sukupuolittuneisuuteen ja otetaan em. seikat huomioon hankkeen sisällössä ja toiminnassa. Hankkeessa rohkaistaan kaikkia yrittäjiä sukupuolesta riippumatta ideoimaan ja kokeilemaan uutta, jotta heidän yrityksensä selviäisi COVID-19-pandemiasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen sisällöissä ja toiminnassa mm. kiinnittämällä huomiota innovaatiotoiminnan sukupuolivaikutuksiin (esim. palveluiden ja tuotteiden kohderyhmät, työskentelytavat, viestintä ja markkinointi). Hankkeen kohderyhmänä ovat vakiintunutta yritystoimintaa harjoittavat yrittäjät sukupuoleen katsomatta. Asiantuntijoina ja mentoreina toimivat kummankin sukupuolen edustajat. Esimerkiksi kaupungin tapahtumat on tarkoitettu kaikille ihmisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kuitenkin lähtökohtaisesti keskeisiä arvoja ja toimintatapoja hankkeen kaikessa toiminnassa. Hankkeen toiminnassa kiinnitetään aktiivisesti huomiota syrjinnän estämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Hankkeella on suora vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen, koska hankkeella tuetaan valmiuksia, joilla edistetään yritysten vihreää siirtymistä ja innovointia. Luonnonvarojen kestävyys on erityisesti huomioitava matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla sekä kulttuuri ja tapahtumantuotannossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Ilmastonmuutos on myös huomioitava matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla sekä kulttuuri ja tapahtumantuotannossa. Osa vaikutuksista voi tulla viiveellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Tämä osio painottuu erityisesti matkailu, majoitus ja tapahtumatuotannossa esimerkiksi luontomatkailussa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Tämä osio painottuu erityisesti matkailu, majoitus ja tapahtumatuotannossa esimerkiksi luontomatkailussa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 5
Natura 2000 –ohjelman tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta. Tämä osio painottuu erityisesti matkailu, majoitus ja tapahtumatuotannossa esimerkiksi luontomatkailussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Materiaalit ja jätteet on huomioitava matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla sekä kulttuuri ja tapahtumantuotannossa. Osa vaikutuksista voi tulla viiveellä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Hankkeessa kehitettyjä innovaatioita ja kokeiluja peilataan myös siitä näkökulmasta, voitaisiinko niissä käyttää uusiutuvia energianlähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeella on suora vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, koska hankkeella tuetaan valmiuksia, joilla edistetään yritysten vihreää siirtymistä ja innovointia. Nämä asiat on erityisesti huomioitava matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla sekä kulttuuri ja tapahtumantuotannossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Tähän ryhmään kuuluu esim. yrittäjien osallistuminen innovaatioprosesseihin ja oman osaamisen kehittäminen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin - kenties uusi brändi. Uusissa ideoissa on myös huomioitava kestävä kehitys.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Ihmisten ja tavaroiden siirtyminen on erityisesti huomioitava matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla sekä kulttuuri ja tapahtumantuotannossa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää hyvinvointia mm. yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen osalta sekä kehitettyjen palveluiden osalta. Hankittu innovointiosaamispääoma luo tuvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Lisäksi yritykset ovat aiempaa paremmin selvillä heille tarjolla olevasta tuesta ja mahdollisuuksista.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeella ei haluta tukea epätasa-arvoa, vaan innovaatiotoimintaan ja palvelujen kehittämiseen saavat osallistua kaikki ihmiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeessa yrittäjät ovat tasa-arvoisia olkoot he minkä kulttuurin edustajia tahansa. Monikulttuurisuus on vain eduksi, koska tällöin yrittäjyyttä voidaan tarkastella varsin monipuolisesti.
Kulttuuriympäristö 5 5
Matkailu- ja kulttuurialojen innovaatioilla voi olla vaikutuksia paikalliseen kulttuuriympäristöön ja sen hyödyntämiseen. Hankkeeseen tulee mukaan suomalaisia yrityksiä, joilla mahdollisesti on kansainvälistä kauppaa tai sitä ideoidaan. Mukana voi olla myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, jolloin kulttuuriympäristö voi vaikuttaa yritystoimintaan.
Ympäristöosaaminen 7 8
Hankkeen aikana yrittäjien tiedot ympäristöstä ja sen huomioon ottamisesta lisääntyvät, koska ideoissa ja niiden toteutuksissa on huomioitava kestävä kehitys ja tulevaisuus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-