|
|
|
Hankekoodi: S22578
Hankkeen nimi: Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DIGISOTE-ikä)
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.8.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Yliopistokatu 9
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://oamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Kurttila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.kurttila(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 590 9674
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ikääntyneitä (54+v.) ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Sen avulla vahvistetaan sote-alan työssäkäyvien ikääntyneiden tieto- ja viestintätekniikan ja verkkovuorovaikutuksen tietoja, taitoja ja asenteita sekä valmennetaan heitä uusien teknologioiden, ohjelmistojen ja sovellusten käyttöön. Digiosaamisen vahvistuminen lisää ikääntyneiden (54+v.) ammattilaisten työssä selviämistä ja pysymistä työelämässä pidempään. Lisäksi työssäkäyvien ikääntyneiden digiosaamisen kehittyminen tukee heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa ja vahvistaa heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan myös työuran jälkeen.
Hankkeen toimenpiteillä selvitetään Pohjois-Pohjanmaan alueen ikääntyneiden sote-alan ammattilaisten digiosaamisen nykytila ja tuen tarpeet erilaisilla alueilla (esim. harvaan-taajaan asuttu) ja erilaisissa työorganisaatioissa. Selvitystietoa hyödyntämällä hankkeessa innovoidaan, kehitetään ja pilotoidaan erilaisia sukupolvien välisiä osaamisen kehittämisen menetelmiä (esim. digivalmennus) ja sukupolvien välisen digiosaamisen kehittämisen toimintamalli.
Hankkeen tuloksena on pilotoitu ja avoimesti saatavilla oleva toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen ikääntyneiden (54+v.) sote-alan ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen hyödyntämällä korkeakoulujen toimintaa. Lisäksi hanke tuottaa tietoa korkeakouluopiskelijoille, sote-tietojärjestelmien ja palvelujen kehittäjille, ikääntyneiden ja ikäihmisten kanssa työskenteleville ikääntyneiden työntekijöiden ja kansalaisten digiosaamisen haasteista, esteistä ja mahdollisuuksista. Yhteistyöstä hyötyvät sekä korkeakoulut, jotka voivat sisällyttää opintoihinsa tietoa hankkeen selvityksistä ja pitemmällä aikavälillä myös elinkeinoelämä, koska paremmat digiosaavat ikääntyvät työntekijät jaksavat ja pysyvät paremmin työssä. Sote-alalle sovelluksia tekevät yritykset saavat pitkällä aikavälillä työntekijöitä, jotka ymmärtävät paremmin käyttäjiä.
Toimintamalli mahdollistaa ammattikorkeakoulujen osallistumisen ikääntyneiden sote-alan ammattilaisten digiosaamisen lisäämiseen ja antaa tuleville IT- ja sote-alojen ammattilaisille käytännön tasolla tietoja ja näkemystä ikääntyneiden digitaidoista, niihin liittyvistä haasteista, ongelmista ja mahdollisuuksista. Ammattikorkeakouluopiskelijat osallistuvat hankkeen toimintoihin ja saavat samalla kokeneilta sote-alan työntekijöiltä arvokasta tietoa. Toiminnot siis mahdollistavat sukupolvien välisen oppimisen. Pitkällä aikavälillä toimintamalli vaikuttaa myös opiskelijoiden työelämään viemään tietopohjaan ja sen perusteella eri alojen tietojärjestelmät ja digitaaliset palvelut ovat paremmin työelämää palvelevia. Hankkeen toteuttaja on Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian osasto ja Sosiaali- ja terveysalan osastot, sekä Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, joiden yhteistyö hankkeen avulla syvenee ja yhteistyön kautta saadaan eri alueiden ominaispiirteet hankkeen toiminnoissa esille. Toiminnallisena yhteistyökumppanina toimii Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri.
Hankkeessa kehitettävässä sukupolvien välisen osaamisen kehittämisen toimintamallissa korkeakouluopiskelijat ja opettajat kehittävät yhteistyössä sote-alan palveluorganisaatioiden ja yritysten kanssa ikääntyneiden sotealan ammattilaisten digiosaamista, jolloin saadaan korkeakouluopiskelijoille käytännön kokemusta ikääntyneiden työntekijöiden rajoitteista ja niiden huomioimisesta tietojärjestelmien ja teknisten välineiden kanssa toimimisessa. Sosiaali- ja terveysalan palveluorganisaatiot ja yritykset voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyä ja pilotoitua toimintatapaa oman toiminnan kehittämiseen. Kehitettävä toimintamalli tullaan juurruttamaan osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Mallin kehittämisessä ja pilotoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että se on sovellettavissa myös muille aloille kuin sote. Näin pysytään kehityksen mukana sekä tietotekniikan kehityksessä että muuttuvissa soten käytänteissä ja toimintatavoissa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
-ikääntyneet, 54+ -vuotiaat, työssä olevat sote-alan ammattilaiset (esim. hoitohenkilöstö, terapeutit, esihenkilöt) sote-alan palveluorganisaatioissa ja yrityksissä
-Korkeakoulujen opiskelijat ja -henkilöstö: OAMK:n informaatioteknologia ja sosiaali- ja terveysala, OY:n terveystieteet
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat sote-alan yritykset ja palveluorganisaatiot, joiden kanssa tehdään yhteistyötä kartoitettaessa alan ammattilaisten tarvitsemaa digiosaamista. Ne saavat hankkeelta konkreettista apua digiosaamisen tarpeen selvittämiseen sekä työntekijöidensä digiosaamisen tason kartoittamiseen. Lisäksi ne hyötyvät ikääntyneiden työntekijöidensä digiosaamisen kehittymisestä. Mukana olevien korkeakoulujen edustajat saavat arvokasta tietoa, millaista digiosaamista työtehtävissä tarvitaan ja mikä on ikääntyneiden työntekijöiden digiosaamisen taso.
Ikääntyneet työttömät kuuluvat myös välillisiin kohderyhmiin, koska on tarkoitus järjestää ikääntyneille työntekijöille tarkoitettuja toimenpiteitä ja avoimia tilaisuuksia, joihin myös työttömät voivat osallistua. Laajasti ajatellen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös ne ikäihmiset, vammaiset tai sairaat, joita sote-alan ammattilaiset ohjaavat erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten laitteiden, sovellusten ja palveluiden käytössä, koska hyvän digiosaamisen omaava ymmärtää eri toimenpiteiden merkityksen ja osaa selittää erilaisten tilanteiden käsittelyn ja merkitykset asiakkaalle paremmin kuin vain reseptioppinut työntekijä. (Reseptioppineella tarkoitetaan tässä henkilöä, joka osaa tehdä toimenpiteet vain kaavamaisesti ohjeiden mukaan, mutta ei selviä tilanteesta, jos jokin tekijä muuttuu.)
Kaikki hankeosapuolet tekevät jatkuvaa aluekehitysyhteistyötä ja viestintää eri työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, joten välillisinä kohderyhminä ovat myös muut korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset, eri yliopisto- ja keskussairaalat ja terveyskeskukset, yritykset ja kunnat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 229 997
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 219 940
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 496
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 274 925
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu, Kempele, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Lumijoki, Liminka
Jakeluosoite: Yliopistokatu 9
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 135
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Kehittämistyö auttaa uudenlaisten palveluratkaisujen (esimerkiksi etäpalvelut) käyttöönottoa, joka vähentää matkustamistarvetta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Digitaalisuuden käyttöönotto vähentää liikkumisen tarvetta. Hankkeessa pyritään hyödyntämään etäyhteyksiä kommunikointiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hankkeen dokumentit laaditaan digitaalisessa muodossa ja jaetaan sähköisesti. Minimoiden paperin käyttö ja syntyvä jäte. Digivalmiuksien päivityksessä kiinnitetään huomiota myös laitteiden kierrätykseen ja virrankulutuksen minimoimiseen mm. laitteiden asetuksien säädöillä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Jos on tarve fyysisesti matkustaa ja jos on mahdollista käyttää korkeakoulun sähköautoa matkustamiseen, niin pyrimme sitä käyttämään | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa paikallisille yrityksille koulutetaan osaavaa työvoimaa, joka vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Digivalmiuksilla päivitetyt henkilöt voivat jatkossa tarjota palveluja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Koulutettu työntekijä jaksaa paremmin työtehtävissään ja suoriutuu tehtävistään tehokkaammin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Digitalisaatio vähentää liikkumisen tarvetta ja työaikaa säästyy oleellisempiin työtehtäviin. Kun ymmärrys digitaalisuudesta paranee, tiettyjen toimintojen logistiikka voi selkeytyä ja parantua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät kohdealueen väestön ja hankkeeseen osallistuneiden koulutettujen terveydessä ja hyvinvoinnissa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Tarveselvitykset antavat tietoa esim. pohjoisen Suomen alueellisiin ja kulttuuriseen tuntemukseen liittyvistä asioista. Esille nousevat tarpeet huomioidaan toimintojen suunnittelussa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Digiosaamiseen liittyviä osaamistarpeita tarkastellaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta. | ||
Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ikääntyneitä (+54 v.) ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa sote-alan työssäkäyvien ikääntyneiden tieto- ja viestintätekniikan ja verkkovuorovaikutuksen tietoja, taitoja ja asenteita sekä valmentaa heitä uusien teknologioiden, ohjelmistojen ja sovellusten käyttöön.
Hankkeen toteuttivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Toiminnallisena yhteistyökumppanina toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka muuttui hankkeen aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeksi (Pohde).
Hankkeessa kehitettiin toimintatapoja, joilla ikääntyvät sote-alan työntekijät voivat jatkaa työssään mahdollisimman pitkään digiosaamisen paranemisen myötä. Koronapandemia on korostanut entisestään sote-alan palvelujen digitalisoitumista, joka vaatii työntekijöiltä paljon uuden opettelua. Uusien toimintatapojen myötä myös korkeakouluopiskelijat saivat arvokasta osaamista sote-alan kokeneilta ammattilaisilta sekä tietojärjestelmien kehittämisestä.
Hankkeen aikana kartoitettiin sukupolvien välisten digiosaamisen kehittämisen menetelmiä ja Pohjois-Pohjanmaan alueen ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamista. Kartoituksen tuloksena saatiin selville, että yli 54-vuotiailla osaaminen oli heikointa: ihmislähtöinen etäohjausosaaminen, digi osana työtä, ICT osaaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja arviointi sekä digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Kartoituksessa selvisi, että käänteinen mentorointi, jossa nuorempi toimii mentoroijana kokeneemmalle, oli käytetyin menetelmä digiosaamisen kehittämisessä.
Osaamisen ja osaamisen kehittämisen menetelmien kartoitusta hyödynnettiin digiosaamista kehittävien matalankynnyksen menetelmien suunnittelussa ja pilotoinnissa. Hankkeessa kehitettyjä matalankynnyksen menetelmiä toteutettiin erilaisina koulutuksina, tapahtumina, webinaareina sekä käänteisenä mentorointina, jossa opiskelijat toimivat ohjaajana kokeneemmalle ammattilaiselle.
Hankkeen päätuloksena muodostettiin Digisote-ikä -toimintamalli, joka ohjaa korkeakouluopiskelijoita ja -opettajia kehittämään sote-alan ammattilaisten digiosaamista yhteistyössä alan palveluorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Toimintamalli sisältää neljä moduulia, joita voi käyttää yhdessä tai erikseen ja tarvittaessa muokata vastaamaan tarpeita muissakin kuin sote-toimintaympäristöissä. Ensimmäinen moduuli sisältää tietoa digisote-verkoston luomisesta ja käynnistämisestä. Verkoston toiminnan suunnittelu on kuvattu tarkasti, jotta se mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen. Toinen moduuli sisältää kuvauksen sukupolvien välisen digisosaamisen sekä osaamisen kehittämisen menetelmien kartoituksesta. Kolmannessa moduulissa avataan digiosaamisen kehittämiseen luotujen matalankynnyksen menetelmien suunnittelu ja toteutus. Neljäs moduuli sisältää esimerkin uuden oppimisen tueksi luodusta kohtaamistapahtumasta. Toimintamallin kehittämisessä ja pilotoinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että se on sovellettavissa myös muille kuin sote-aloille. Toimintamalli löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/797252/Oamk_Journal_77_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hankkeen aikana muodostunut DigiSote-verkosto on oleellinen osa toimintamallia. Verkoston toiminta jatkuu hankkeen jälkeen ja sen avulla on varmistettu toimintamallin jalkauttaminen ja ylläpito myös tulevaisuudessa.
Hankeen toimenpidekokonaisuudet (työpaketit) olivat:
TP1: Ikääntyneiden sote-alan ammattilaisten digiosaamisen nykytila
TP2: Sukupolvien välisen digiosaamisen kehittämisen menetelmät
TP3: Sukupolvien välisen digiosaamisen kehittämisen toimintamalli
TP4: Hankkeen johtaminen, arviointi ja viestintä