Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22579

Hankkeen nimi: KOLMIPORRAS - Kolmiportainen varhaisen tuen toimintamalli nuorten psykososiaalisissa haasteissa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun seudun omaishoitajat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1644902-1

Jakeluosoite: Kirkkokatu 16 C 34

Puhelinnumero: 050 528 39 09

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuunseudunomaishoitajat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Hokkila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.hokkila(at)jnss-omaishoitajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404818078

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, 2732095-2
Joensuun Setlementti Ry, 2336033-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kolmiporras-hanke kiinnittyy pohjoiskarjalaisten nuorten mielenterveyden tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä varhaisen tuen tarjoamisen ja saamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla ennaltaehkäistään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kouluttautumis- ja työllistymiskykyä uhkaavien ongelmien syntymistä.

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyteen. Tutkimus- ja selvityskirjallisuuden mukaan nuorten keskuudessa yleiset psykososiaaliset haasteet altistavat tällaisille mielenterveyden ongelmille. Paikallinen selvitystieto osoittaa, että pohjoiskarjalaiset nuoret kärsivät useista psykososiaalisista haasteista valtakunnallisesti keskimääräistä enemmän. Alueella kärsitään paljon yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta, koulu-uupumuksesta, taloudellisesta huono-osaisuudesta sekä vanhempien sairauksista ja mielenterveys- ja päihdeongelmista. Tiedetään myös, että mitä syrjempään mennään maakunnan kasvukeskuksista, sitä suuremmaksi nuorten pahoinvointi kasvaa. Sosiaalinen huono-osaisuus ja sosiaaliset haasteet kasvavat ja kasaantuvat haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla. Pohjois-Karjalassa on kuitenkin havaittu, että juuri näillä alueilla ongelmia ehkäisevät palvelut ovat puutteellisia. Näiden nuorten ennaltaehkäisevän tuen piiriin pääsyä ja tehokasta palveluohjausta haastavat hajallaan olevat monitoimijaiset palvelut, tiedon puute ja kohderyhmän korkea kynnys avun pariin.

Hankkeessa rakennetaan toimintamallia, joka tukee psykososiaalisista haasteista kärsiviä nuoria joustavasti ja pitkäjänteisesti sekä siirtää painopisteen korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan niin, että se vastaa näihin havaittuihin haasteisiin. Hankkeen näkökulma on vahvasti ennaltaehkäisevä, koska mielenterveyshäiriösitä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa parhaimmillaan lapsuuden oikeanlaisilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla ja tarvittaessa nopealla hoitoon pääsyllä. Kehittämistyössä ennaltaehkäiseviä palveluita levitetään ja jalkautetaan maakunnan reunuskuntiin, joissa puutetta tukipalveluista on.

Hankkeessa kehitettävän kolmiportaisen ennaltaehkäisevän toimintamallin tuen portaat pohjautuvat THL:n varhaisen tuen portaisiin: 1) varhainen ennaltaehkäisevä tuki (vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta), 2) varhainen hoito (ammatillinen tukihenkilösuhde) sekä 3) varhainen kuntoutus (psykologi). Hankkeessa tarjotaan tuen tarpeesta riippuen vapaaehtoistyöhön perustuvaa rinnalla kulkemista, kun taas niissä tilanteissa, joissa nuorella havaitaan neuvonnan ja ohjauksen tarvetta elämän haastavista tilanteista selviämiseen, nuori saa tavoitteellisen ja ammatillisen tukihenkilösuhteen. Tilanteissa, joissa nuorella havaitaan jo kuormituksesta johtuvaa oireilua, voidaan nuori ohjata nopeasti ja joustavasti psykologin kuntouttavan tuen ja arvioinnin piiriin.

Kehitettävä toimintamalli integroi kahden sosiaali- ja terveysalan järjestön, Joensuun seudun omaishoitajat ry:n ja Joensuun Setlementti ry:n tukitoiminnat sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä – Siun soten psykologin palvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Hanke kehittää ja tiivistää kunnallisten palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä, ja kehittää kaikkien toteuttajien osaamista kohderyhmän tukemiseen liittyen. Toimintamallia sekä hankkeen tuottamaa tietoa ja osaamista kohderyhmään, kehitettyyn toimintamalliin sekä järjestöjen ja kuntayhtymän yhteistyöhön liittyen tullaan levittämään muiden toimijoiden käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa kehitettävän toimintamallin varsinainen kohderyhmä on 13-18 vuotiaat psykososiaalisista haasteista kärsivät nuoret. Haaste voi johtua hänen sosiaalisen ympäristönsä haasteesta, paineesta tai puutteesta, tai hänen perheensä tai lähipiirinsä sosiaalisista, sosioekonomista tai terveydellisistä ongelmista. Tuen tarve kohderyhmällä voi siis johtua nuoren yksinäisyydestä, kiusatuksi tulemisesta, koulupaineista, vanhemman tai perheenjäsenen sairaudesta, päihdeongelmasta, vammasta, tai perheen köyhyydestä tai muusta arkea kuormittavasta tekijästä. Nämä psykososiaaliset haasteet altistavat nuoren mielenterveydenongelmille, jotka vaikuttavat kohderyhmän kouluttautumiseen ja työllistymiseen.

Hanke toimii koko Pohjois-Karjalan alueella eli 13 kunnan alueella: Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Heinävesi. Hankkeessa käytetään resursseja toiminnan kehittämiseen erityisesti maakunnan reunusalueilla. Laajan toiminta-alueen mahdollistaa aktiivinen yhteistyö kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien kohderyhmää kohtaavien ammattilaisten kanssa, hanketoimijoiden laajat vakiintuneet verkostot ja Siun soten toiminta kaikissa näissä kunnissa sekä hanketoimijoiden liikkuminen maakunnan sisällä nuorten luokse.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa kehitettävän toimintamallin välillinen kohderyhmä ovat varsinaista kohderyhmää työssään kohtaavat sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eli kouluterveydenhuollon, koulujen, järjestöjen, kunnallisen nuorisotyön henkilökunta ja Siun soten perheneuvolan nuorisotiimi. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös varsinaisen kohderyhmän perheitä työssään kohtaavat tai hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset; Siun soten erikoissairaanhoidon aikuispalveluiden, aikuissosiaalipalveluiden ja kuntoutuspalveluiden työntekijät sekä lapsiperhepalveluissa työskentelevät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 299

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Liperi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Rääkkylä, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen päätavoitteet ja toiminta (uudenlaisen toimintamallin kehittäminen) ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankevalmistelussa ja toteuttajien aiemmassa työssä on kuitenkin huomattu, että jotkut psykososiaaliset haasteet muodostavat suuremman riskin toiselle sukupuolesta. On muun muassa tunnistettu, että tytöt todennäköisemmin kuormittuvat koulunkäynnin paineista tai kantavat enemmän huolta sairaasta vanhemmastaan, ja ovat näin ollen haavoittuvammassa asemassa sukupuolten välisiä eroja tarkasteltaessa. Toisaalta tiedetään, että poikien kynnys vastaanottaa psykososiaalista apua ja tukea on usein korkeampi. Tämä kohderyhmään liittyvä tieto on otettu ja otetaan huomioon hanketta toteuttaessa, jolloin toimintamallin kehittämiseksi toteuttavaa käytännön työtä osataan kohdentaa ja suunnitella oikein. Tällä pyritään tasaamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia hyvään kouluttautumiseen ja työkykyyn.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Joensuun Setlementin nuorisotyötä tehdään sukupuolisensitiivisesti. Sukupuolisensitiivisellä työotteella tarkoitetaan, että toiminnassa otetaan huomioon sukupuoleen liittyviä erityispiirteitä. Joensuun Setlementin ohjaajilla on herkkyyttä ja osaamista huomioida sukupuolen monimuotoisia merkityksiä. Sukupuolisensitiivisyyteen liittyy olennaisesti sukupuolen moninaisuuden tiedostaminen. Toimintaan ovat lämpimästi tervetulleita myös he, jotka vielä pohtivat sitä, mihin sukupuoleen he oikeastaan kuuluvatkaan, kuten myös he, jotka kokevat itsensä sukupuolettomiksi. Setlementti osatoteuttajana tulee siirtämään tätä osaamista koko hanketoteuttajatiimin käyttöön.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteet palvelevat sukupuolten tasa-arvon edistämistä, mutta ei ole sen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankkeen toimintaan tarvittavat mahdolliset ostopalvelut pyritään hankkimaan paikallisilta elinkeinonharjoittajilta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän terveydellistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palveluiden saatavuutta kohderyhmän asuinkunnasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeella pyritään mm. edistämään ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palveluiden saatavuutta kohderyhmän kulttuuritaustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-