Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22580

Hankkeen nimi: Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116413

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke keskittyy Joensuun reuna-alueiden sekä Pohjois-Karjalan maakunnan harvaan asuttujen alueiden sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvityksen (Tiekartta 2030) mukaan sosiaalityöllä on avainrooli työikäisten ihmisten osallisuuden edistäjänä. Työssä tulee käyttää ja kehittää edelleen työmenetelmiä, jotka on rakennettu asiakkaiden tarpeista ja tavoitteista lähtien, niin yksilöiden kuin paikallisyhteisöjen tarpeet huomioiden. Pohjois-Karjalan työllisyyden tilannekuvaselvityksen (ELY 2020) mukaan syrjäseudulla asumisen tukemiseksi tarvitaan ajankohtaista tietoa ja ymmärrystä paikallisten asukkaiden näkemyksistä ja kokemuksia. Asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön on hankkeen keskeinen tavoite ja toimintatapa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden digi-ja etäohjausosaamista ja asiakkaiden digitaitoja. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa sosiaali- ja työllisyyspalveluille sopivia etäohjausmenetelmiä yhdessä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden toimijoiden sekä asiakkaiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää sosiaali- ja työllisyyspalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, sekä lisätä alueen asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa maakunnan sosiaali- ja työllisyysalaa tukevia tiedon tuottamisen toimijoita ennakkointitiedon osaamisverkoston rakentamiseksi.
Välillisenä tavoitteena on sosiaalialan koulutuksen kehittäminen. Hankkeessa kehitettyjä ja pilotoituja asioita hyödynnetään sosiaalialan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämisessä.

Hankkeessa toteutetaan kolme työpakettia:
Tp1: Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden osallistava kehittäminen
Työpaketti koostuu Karelian koordinoimista kohderyhmälle suunnatuista osallistavista työpajoista ja niiden pohjalta tapahtuvasta yhteiskehittämisestä. Työpaketti 1:ssa on kaksi erilaista pilottia.
Tp 2: Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden etäohjausosaamisen kehittäminen ja työn muotoilu. Työpaketti 2:ssa on kaksi erilaista pilottia.
Tp 3: Sosiaali- ja työllisyydenpalveluiden dataperusteinen tiedontuottaminen. Työpaketti 3 sisältää kolme erilaista pilottia.

Hankkeen tuloksena Pohjois-Karjalan alueen sosiaali- ja työllisyyspalveluissa on kehitetty asiakkaiden ohjausta tukevia digitaalisia toimintaympäristöjä ja olemassaolevien hyödyntämistä tehostettu, sekä asiakkaiden ja työntekijöiden osaaminen ja asenteet digitaalisia palveluita kohtaan ovat kehittyneet myönteisemmäksi. Asiakkaiden valmiudet hakeutua digitaalisten palveluiden pariin ja taidot käyttää niitä ovat kasvaneet. Etäohjauksessa toimivien käytäntöjen kehittämisen ja etäohjauksen toimintamallin käyttöönoton myötä palvelumuotoilun menetelmin myös palveluiden saatavuus paranee, kun etäohjaus ja digitaaliset toimintaympäristöt koetaan sosiaali- ja työllisyyspalveluissa perinteisten ohjausmenetelmien rinnalla toimintaa rikastavina menetelminä. Sosiaali- ja työllisyystoimijoiden ennakkotiedon verkosto on luotu. Hankkeen tuloksena saavutettu etäohjausosaaminen siirtyy Karelia-ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen palveluihin ja opiskelijoiden mukana käytännön työhön, kun valmistuneet opiskelijat siirtyvät alan ammattilaisina työskentelemään hankkeen kohderyhmien pariin sosiaali- ja työllisyysalalle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat 1. harvaan asuttujen alueiden sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaat, sekä 2. näiden palveluiden tuottajat ja työntekijät Pohjois-Karjalan kunnissa ja Siun Sote:ssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on Karelia-ammattikorkeakoulu (sosiomiopiskelijat, sosiaalialan opettajat ja jatkuvan oppimisen palvelut) sekä muut sosiaalialan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluissa on tunnistettu tarve kehittää sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien etäohjaukseen liittyvää osaamista tulevaisuuden sosiaalialan työhön liittyvien digitaalisia välineiden ja osaamisen kehittämiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 328 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 596

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 410 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 745

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijät ovat pääosin naisia. Ko. palveluideiden asiakkaat ovat pääosin miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Palvelujen kehittämisessä (erit. digitaaliset palvelut) on huomioitsva sisältyykö niiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin erilaisia toiminnallisia eroja eri sukupuolien kesken. Tämä näkökulma koskee erityisesti käyttäjälähtöistä kehittämistä. Asiakkaiden digiosaaminen halutaan lisätä ja vastaavasti digiosattomuutta vähennetään.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolte välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Digitaalisten palvelujen ja etäohjauksen kehittäminen ja lisääminen edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 2
Työllisyyspalveluista tulee saavutettavampia ja niistä tulee vaikuttavampia, jolloin hankkeella on vaikutusta alueen työvoiman kehitykselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan etäpalveluja ja etäohjausta, sekä lisätään digitaalisten välineiden ja toimintaympäristöjen käyttöä palveluissa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Etäpalvelujen käyttäminen vähentää liikkumisen tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään osallisuutta, joka on yhteydessä hyvinvointiin. Saavutettavat palvelut tukevat ja lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Asiakkaiden digiosaaminen lisääntyy ja digiosattomuus vähenee. Palveluiden saavutettavuus paranee
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeessa edistetään työllisyys- ja sosiaalipalvelujen asiakkaiden osallisuutta ottamalla heidät mukaan kehittämistyöhön heitä koskevissa palveluissa. Henkilöstön digi-ja etäohjausosaaminen lisää palveluiden saavutettavuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkitystä
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkitystä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat harvaan asuttujen alueiden sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaat ja työntekijät Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden digi-ja etäohjausosaamista ja asiakkaiden digitaitoja. Hankkeessa oli tarkoitus myös luoda uusia toimintamalleja ja työkaluja digiosallisuuden edistämiseen yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja työllisyysalan tiedolla johtamisen osaamista sekä sosiaalialan koulutusta. Laajempana tavoitteena oli edistää sosiaali- ja työllisyyspalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä lisätä alueen asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Hankkeen keskeisenä työskentelyn periaatteena olivat osallisuus, yhteiskehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen eri toimijoiden kesken. Hankkeessa tehtiin laajasti kehittämisyhteistyötä Siun soten, Pohjois-Karjalan kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa.

Hankkeessa toteutettiin kolme työpakettia.

Työpaketti 1: Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden osallistava kehittäminen

Tp1 liittyen keskityttiin työttömien asiakkaiden digitaitojen edistämiseen. Tuumailua Digistä -työpajoissa keväällä ja alkusyksystä 2022 kartoitettiin asiakkaiden digitaitoja, keskusteltiin digin käyttökokemuksista ja digiosaamisen kehittämisen tarpeista. Tiedonkeruuprosessin pohjalta rakennettiin asiakasprofiilit työttömien digiosaamiseen pohjautuen. Näitä profiileja voi hyödyntää sosiaali- ja työllisyyspalveluissa asiakkaiden digiosaamisen kartoittamisessa ja sopivan tuen tarjoamisessa erilaisille asiakkaille. Lisäksi työpaketissa kehitettiin erilaisia digikartoituksen menetelmiä, joita voi hyödyntää asiakkaiden digitaitojen arvioinnissa. Tp1:ssä laadittiin Digivalmennuksen toimintamalli, jota kehitettiin keväällä 2023 toteutettujen digivalmennuksien pohjalta. Digivalmennuksen toimintamalli on kehitetty verkkoympäristöön, joka on sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaisille koottu työväline digiosaamisen vahvistamiseksi digivalmennuksen avulla. Sen avulla on tarkoituksena on tuoda digitalisaation mahdollisuudet luontevaksi osaksi päivittäistä työtä työikäisten palveluissa. Verkkoympäristö sisältää ideoita digiosaamisen kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden kanssa, käytännön tukimateriaaleja ja menetelmiä digitaitojen kartoittamiseen sekä harjoitteluun. Materiaalit on koottu helppokäyttöiseen Thinglink-sovellukseen, jossa visuaaliset ja interaktiiviset sisällöt edistävät aiheeseen perehtymistä. Verkkoympäristö on kaikille avoimesti käyttöönotettavissa nettisivuilta sotydigi.fi.

Digivalmennuksen toteuttamisen ja työikäisten digiosaamisen kehittämisen tueksi on julkaistu Digirohkeutta kaikille -Yhdessä voimme oppia digitaitoja –niminen podcast, jossa kerrotaan hankkeen toteuttamista digivalmennuksista ja kannustetaan jokaista digirohkeuteen. Digivalmennuksen toimintamallin osana on julkaistu myös tallenne nimeltä Tukea digirohkeuden löytämiseen, joka sopii sosiaali- ja työllisyysalan ammattilaisille ja opiskelijoille digiohjaustyön tueksi työttömien asiakkaiden digirohkeuden tukemiseen.

Työpaketti 2: Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden etäohjausosaamisen kehittäminen ja työn muotoilu

Tp2 liittyen työntekijöiden digiosaamisen kehittämiseksi perustettiin heti hankkeen alussa sosiaali- ja työllisyysalan toimijoiden verkosto, joka kokoontui kuukausittain verkossa. Siellä käsiteltiin digiteemoja laidasta laitaan; etäohjauksen menetelmiä, verkkovuorovaikutusta, datan hyödyntämistä ja tiedolla vaikuttamista sosiaali- ja työllisyyspalveluista, asiakkaiden digitaitojen arviointia, tietoturvan huomioimista ohjauksessa jne. Lisäksi työntekijöiden digiosaamisen tukemiseksi ja hankkeeseen osallistamiseksi rakennettiin Howspace-verkkoympäristö, jonne tallennettiin hankkeen aikana runsaasti erilaista materiaalia sosiaali- ja työllisyysalan työntekijöiden käyttöön. Nämä materiaalit toimivat jatkossa myös sosionomikoulutuksen opetusmateriaalina.

Hankkeen toteuttaman palvelumuotoiluprosessin avulla työntekijät pääsivät kehittämään uusia toimintamalleja työttömien digiosallisuuden tukemiseen ja toteuttamaan oman työn muotoilua. Työntekijät osallistuivat hankkeen järjestämään palvelumuotoiluvalmennukseen, minkä jälkeen talven 2022-2023 aikana toteutettiin kuusi sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaille ja työntekijöille suunnattua pilottia Pohjois-Karjalan alueella. Pilotit Digikierrättämö, Digituen malli, Palvelusafari digivalmennuksen keinona ja Liikkuva Digituki liittyivät asiakkaiden digitaitojen kehittämiseen. Kuuluu meille kaikille -kampanja ja Digikoulutus olivat suunnattu työntekijöille. Piloteista laadittiin toimintamallikuvaukset, joita voi hyödyntää digiosallisuuden kehittämisessä työikäisten palveluissa.

Työntekijöiden digiosaamisen kehittämisen tueksi kehitettiin yhteensä 4 uutta jatkuvan oppimisen tuotetta, joita pilotoitiin hankkeen aikana. Hankkeen alkuvaiheen tiedonkeruussa todettiin, että työntekijöiden digiosaamisen kehittämiseksi oli olemassa jo erilaista avoimen tarjontaa ympäri Suomen, mutta esim. digiohjaus- ja etäohjausteemoista oli vähemmän tarjontaa, joten tuotimme kaksi uutta sisältöä näihin teemoihin liittyen. Lisäksi tiedolla johtaminen nimenomaan sote- ja työllisyysalan kontekstissa ja suoraan työntekijöille suunnattuna oli myös uusi tulokulma. Tähän teemaan liittyen syntyi myös kaksi erilaista uutta jatkuvan oppimisen tuotetta.

Työpaketti 3: Sosiaali- ja työllisyydenpalveluiden dataperusteinen tiedontuottaminen.

Hankkeessa alkuperäisenä tavoitteena oli tunnistaa sosiaali- ja työllisyysalaa tukevia tiedon tuottamisen toimijoita ennakointitiedon osaamisverkoston rakentamiseksi. Näitä toimijoita kyllä tunnistettiin, mutta uudelle verkostolle ei hankkeen käynnistyessä koettu olevan laajalti tarvetta tai aikaa. Näin ollen muutoshakemuksen kautta tiedolla johtamisen teema kytkettiin hankkeen toimintaan läpileikkaavasti. Halusimme toteuttaa ns. ihmislähtöisempää tiedolla johtamista ja tuoda sitä lähemmäksi sosiaali- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiden arkea. Yksi kanava tähän löytyi lakisääteisestä rakenteellisesta sosiaalityöstätyöstä, jota tehdään sosiaalipalveluissa. Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen kanssa toteutettiin erillinen Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen -pilotti sosiaalipalveluiden työntekijöille keväällä 2023. Tiedolla johtamisen tulokulmia tarkasteltiin lisäksi sosiaalialan koulutuksen opetussuunnitelman näkökulmasta, johon tiedolla johtamisen yhteys löytyi nimenomaan rakenteellisen sosiaalityön kautta. Lisäksi tiedolla johtamisen osaamisen kehittämistä tuotiin hankkeen aikana lähes joka kerta hankkeen verkostotapaamisiin. Tiedolla johtamisen työkaluja hyödynnettiin myös palvelumuotoiluprosessin sekä pilottien seurannassa ja arvioinnissa.

Sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen liittyen hankkeen aikana muodostettiin sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmaan suunnattu mallinnettu Digipolku, joka yhdistää digin osaksi sosiaalialan opetussuunnitelmaa koko opintojen ajalle. Digipolkua suunniteltiin yhteistyössä mm. Karelian Tulevaisuuden työ -hankkeen ja eri työelämäkumppaneiden kanssa. Digipolku sisältää laajasti erilaista hankkeessa tuotettua materiaalia, jota voidaan jatkossa opetuksessa hyödyntää, kuten tallenteet, julkaisut, podcastit jne. Lisäksi se sisältää erilaisia yhteistyön muotoja oppilaitoksen ja työelämäkumppaneiden välisen yhteistyön toteuttamiseen. Digipolusta löytyy myös erilaisia esimerkkejä opetuksen integroimiseen TKI-hankkeeseen.

Hankkeen aikana onnistuttiin kokeilemaan ja luomaan uusia toimintamalleja työikäisten digiosallisuuden kehittämiseen. Näitä malleja voi soveltaa hyvin vapaasti työikäisten palveluissa niin maakunnassa kuin muuallakin Suomessa. Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden saavutettavuuden kehittämiseen pitäisi vahvasti liittyä työttömien asiakkaiden minimikansalaistaitojen (vahvan tunnistautumisen välineiden, sähköpostin ja peruslaitteiden hallinta) vahvistaminen. Jos kansalaisilta nämä taidot puuttuvat, digipalveluiden hyötypotentiaali yhteiskunnassa jää käyttämättä. Siksi hankkeen näkökulmasta oli oikea valinta keskittyä näiden erityisen heikossa asemassa olevien kansalaisten digiosaamisen tukemiseen ja ennen kaikkea sosiaali- ja työllisyystoimijoiden ymmärryksen lisäämiseen digiosallisuuden merkityksestä työttömien ihmisten arjessa.

Hankkeen tuotoksena syntyi jatkuvan oppimisen tuotteita sosiaali- ja työllisyysalan työntekijöiden digiosaamisen ja tiedolla johtamisen osaamisen kehittämiseksi. Hankkeessa tuotettua tietoa ja materiaaleja voidaan monipuolisesti hyödyntää sosiaali- ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden digiosaamisen kehittämiseen. Hankkeessa laadittiin opetusmateriaalia erityisesti sosiaalialan opetukseen hyödynnettäväksi, mutta myös avoimeen käyttöön kaikille aiheesta kiinnostuneille. Hankkeessa saatuja oppeja ja kokemuksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja työllisyyspalveluiden, sosiaalialan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämisessä. Hankkeen loppujulkaisu Digirohkeus harvaan asutuilla alueilla löytyy Theseuksesta https://www.theseus.fi/handle/10024/814297. Kaikki hankkeen aikana tuotetut materiaalit löytyvät nettisivuilta sotydigi.fi.