Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22582

Hankkeen nimi: DigiKyky – Digitaalisten kyvykkyyksien kehittäminen ja hyödyntäminen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kampusranta 11

Puhelinnumero: 020 1243 000

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutukimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302382

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digiosaamisesta on tullut työelämässä kaikilta edellytettävä metataito. Koronapandemia on merkittävästi vauhdittanut verkkovälitteisten toimintatapojen omaksumisen laajuutta ja lisännyt sen syvyyttä. Puutteelliset digitaidot omaavat ovat vaarassa tulla sivuutetuksi. Prosessien digitalisaatio on myös tärkeä osa vihreää siirtymää paperittoman ja paikasta riippumattoman työskentelyn kautta. Digiosaamisen kehittämisessä on kyse myös ns. dynaamisten kyvykkyyksien kehittämisestä: sekä opiskelijoiden että henkilöstön on opittava digitaitojen lisäksi myös niiden tehokasta hyödyntämistä ja jatkuvaa kehittämistä.

Hankkeen päätavoite on parantaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan digitaalista osaamista. Hankkeessa tunnistetaan heikomman osaamistason opiskelijat ja opettajat, kehitetään TKI-henkilöstön verkkovälitteisin vuorovaikutuksen osaamista, autetaan edistyneempiä tunnistamaan kehittymispolkunsa, motivoidaan osaamisen kehittämiseen ja tuetaan osaamisen kehittämisessä kaikkia kohderyhmiä. Hankkeessa tuotetaan uusi oppimisen ja opetuksen digituen toimintamalli.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin. TP1 (Opiskelijoiden osaamistason nosto) sisältää uuden opiskelijoille suunnatun BYOD-klinikan suunnittelun ja pilotoinnin, itsediagnostisen taitotasotestin suunnittelun, testauksen ja toteutuksen, digitutor-toiminnan kehittämisen sekä IT-osaamisen sanallistamista tukevien materiaalien tuottamisen. TP2 (Opettajien osaamistason nosto) sisältää yksilötason osaamisdiagnostiikan suunnittelun ja testauksen, tuki- ja kehittymispolkujen rakentamisen eri osaamistason opettajille, uusien etä- ja hybridiopetuksen välineiden käyttökoulutusten ja kokeilujen järjestämisen, sparrausrinkitoiminnan kehittämisen, verkkopedagogiikan mallipohjien tuottamisen ja jalkauttamisen sekä immersiivisten ympäristöjen käyttökoulutusten ja kokeilujen järjestämisen. TP3 (TKI-henkilöstön osaamistason nosto) sisältää osaamisen itsearviointityökalun suunnittelun ja testauksen sekä verkkovälitteisen vuorovaikutuksen ja viestinnän digitaalisten työkalujen koulutusten ja materiaalien suunnittelun ja toteutuksen. TP4 (Oppimisen ja opetuksen digituen mallin kehittäminen) sisältää digituen uuden toimintamallin työstämisen, digitaalisen monikanavaisen palveluympäristön teknisten ratkaisuvaihtoehtojen selvittämisen, työpaketeissa 1-3 kehitettyjen työkalujen hyödyntämisen ja sisäisen levityksen sekä kehitetyn toimintamallin kuvauksen ja tiedon levityksen siihen liittyen.

Hankkeen tuloksena kohderyhmien digiosaamisen taso on noussut ja asenteet muuttuneet myönteisemmiksi. Hankkeen tuloksena toteutuu eri käyttäjä- ja palvelutuottajaryhmien tarpeet huomioiva opetuksen ja oppimisen digituen malli ja sen digitaalinen palveluprosessi. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy mallipohjia best practice -toteutuksista (verkko- ja hybridi), diagnostisia välineitä osaamisen itsearviointiin sekä oppaita ja itseopiskelumateriaaleja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja TKI-henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut parantuneista digitaidoista hyötyvät tahot, esim. ammattikorkeakoulusta valmistuvien tulevat työnantajat sekä TKI-hankkeisiin osallistuvat yritykset. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut korkeakoulut, joille voidaan levittää hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 760

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 602

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 198 450

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 753

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Seinäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kampusranta 11

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 123

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi tehtiin hankkeen valmistelun yhteydessä samoja tietoaineistojen ja kokemuksia hyödyntäen. TKI-henkilöstön digiosaamisessa ei ole analyysissa tunnistettu sukupuolten välistä eroa, mutta opettajien ja opiskelijoiden osalta on havaittu alakohtaisia eroja tiedollisissa ja asenteellisissa valmiuksissa, jotka linkittyvät myös sukupuoleen sikäli, että koulutusalavalinnat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden kohdistusta ei tehdä sukupuolen perusteella mutta tunnistetut sukupuoleen linkittyvät osaamisen ja asenteiden erot huomioidaan sukupuolisensitiivisellä lähestymisellä mm. hankkeen koulutusten toteutuksessa ja mm. sparrausrinkintoiminnan käynnistämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Olennaista luonnonvarojen käytön kestävyydelle on palveluiden elinkaari ja ihmisten kulutus. Hankkeessa opetusmateriaalit jaetaan verkossa digitaalisessa muodossa, mikä omalta osaltaan vähentää jätettä ja säästää luonnovaroja. Lisäksi hankkeessa lisätään onnellisuutta, ei kuluttamisen kautta, vaan onnistumisien ja yhdessä tekemisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Etä- ja hybridiopetus sekä verkkovälitteinen vuorovaikutus TKI-toiminnassa vähentävät pitkällä juoksulla paikkariippuvutta ja siten myös liikennettä. Tämä on ilmastomuutoksen kannalta hyvä asia, sillä päästöt ja liikenteen muu resurssikulutus aiheuttaa mittavia riskejä ilmaston muutokselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hanke edistää digitalisaatiota sekä suoraan että välillisesti työelämään siirtyvien opiskelijoiden kautta, mikä vaikuttaa puolestaan materiaalien (esim. toimistopaperi) tarpeen vähenemiseen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hanke parantaa opettajien ja TKI-henkilöstön kykyjä ja edistää siten pitkällä aikavälillä alueen elinkeinorakenteen elinvoimaisuutta varmistamalla kehityspanosten taso. Parantamalla opiskelijoiden digivalmiuksia hanke edistää sekä työllistymistä että alueen työnantajien ketterän toiminnan kapasiteettia digitalisoituvassa taloudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 2
Hankkeen tuottamat tulokset ovat kehittyneen osaamisen ohella pääasiallisesti aineettomia tuotoksia (mallipohjia, diagnostisia välineitä, digitaalisia materiaaleja)
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeen vaikutuksena tarve liikkumiselle vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Digiopiskelun mahdollisuuksia parantamalla oppimiskokemuksia on entistä useammin mahdollisuus saada kotoa käsin, mikä vähentää yksilötasolla arjen kuormittavuutta. Kokemus minäpystyvyydestä, oman osaamisen ajantasaisuudesta ja kyvystä hallita tulevaisuudessakin omaa osaamista parantaa hyvinvointia ja edistää opiskelijoiden osalta työllistymistä. Välillisenä vaikutuksena työelämän organisaatiot pystyvät toimimaan tehokkaammin lisäten osaltaan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Lähtötasoltaan heikommalla osaamistasolla esim. toisen asteen opintojen tai harrastuneisuuden puutteen vuoksi olevien opiskelijoiden asema paranee kun heidän tarpeensa tunnistetaan ja huomioidaan. Opettajien osin alakohtaisista taustoja lähtevät osaamistason erot hälventyvät yksilöllisten tuki- ja kehittymispolkujen myötä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hanke edistää digiopiskelun mahdollisuuksia ja siten lisää yhdenvertaisia opiskelumahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke vahvistaa digitaalisten taitojen lisäksi kykyä ylläpitää digitaalisia taitoja ja tukee näin mahdollisuutta elinikäiseen ja koko työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen. Tällä on välillinen pitkän aikavälin vaikutus kestävän kehityksen taitoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa 1.8.2021-31.7.2023. Hankerahoitus on toimintalinjasta 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet. REACT-EU-hankkeet rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Digikyky-hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli parantaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan (Opetushenkilöstö ja TKI-henkilöstö) digitaalista osaamista. Henkilökohtaisen digiosaamisen kehittämisessä yhtenä huomioitavana asiana oli myös taitojen oppimisen lisäksi myös niiden tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen.
Hankkeen aikana todettiin, että yksilötason osaamisen kehittäminen ei riitä organisaatiotasoisesti digitaitojen kehittämiseksi. Tästä syystä hankkeessa haluttiin luoda myös uusia tapoja ja käytäntöjä hyvien käytäntöjen osaamisen jakamiseksi niin tiimi- kuin organisaatiotasoisesti.
Digikyky -hankkeen toiminta oli monimuotoista. Hankkeessa luotiin yhteisöllistä oppimista varten uusia kanavia ja käytäntöjä, erilaisia tapahtumia ja sparrattiin niin tiimitasolla kuin yksilötasolla erilaisissa digiongelmissa ja -haasteissa. Saatu palaute hankkeen toiminnasta osallistujilta oli todella positiivista. Hankkeessa toteutettiin myös jatkuvaa oppimista varten materiaalia, kuten teksti- ja video-oppaita oppimisympäristö Moodleen.
Iso osa hankkeen tapahtumista järjestettiin etätapahtumina Teamsissa, mutta hankkeen ajalle mahtui myös livenä järjestettyjä tapahtumia ja kohtaamisia. Kohtaamisissa neuvottiin ja selvitettiin niin ongelmia kuin uusia asioita yhdessä osallistujien kesken, luoden positiivista ilmapiiriä niin tapahtumissa kuin organisaatiotasoisesti uusien asioiden tutkimiselle ja oppimiselle.
Hankkeen aikana digituen toimintaa tehostettiin asiakasrajapinnan selkiyttämisen osalta sekä digituen käyttöön hankittiin uusi monikanavainen palvelualusta.