Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22584

Hankkeen nimi: Muutoskyvykäs yritys

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Trapp

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.trapp(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 405083964

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Muutoskyvykäs yritys -kehityshankkeen tavoitteena on tukea ja parantaa Länsi-Suomen alueen pk-yritysten ja yrittäjien kykyä selvitä ja menestyä muuttuvassa ja epävarmassa toimintaympäristössä. Yritystoiminnan elinvoimaisuutta, uudistumiskykyä sekä työhyvinvointia kehitetään muutosjoustavuuden (resilienssin) arvioinnin sekä verkkopohjaisten valmennusmoduulien avulla. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tuoreeseen tutkimukseen ja hankkeen yritysesimerkkeihin perustuva verkko-opas, joka tarjoaa avoimesti muillekin työelämän organisaatioille tietoperustaa ja reittikarttoja muutosjoustavuuden kehittämiseen käytännössä.

Hankkeessa tuotetaan aiempien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuottaman tiedon sekä palvelumuotoilun avulla käytännönläheinen Muutosjoustavuustutka, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä ja yrittäjiä tunnistamaan muutosjoustavuutensa nykytilan sekä kehittämiskohteet. Muutosjoustavuus-valmennuksen tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittymistä sekä alueen yritysten ja yrittäjien verkostoitumista. Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä, modulaarisesti rakennettu valmennus sisältää uusinta tutkimustietoa muutosjoustavuudesta sekä arjen työhön liittyviä kehittämistehtäviä. Yritys tai yrittäjä osallistuu valmennuksen moduuleihin, jotka tukevat Muutosjoustavuustutkan pohjalta tunnistettuihin toiminnan ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin.

Muutosjoustavuustutkan ja valmennuksen keskeisiä teemoja ovat: 1) liiketoiminnan muutosjoustavuus: ennakointi ja uudistuminen (innovointi), 2) ekosysteemissä toimiminen, 3) rakenne- ja prosessijoustavuus (esim. sujuvat suunnittelu- ja päätöksentekomallit), 4) muutosjoustava johtaminen (valmentava johtaminen, etä- ja monipaikkaisen työn johtaminen ja työhyvinvoinnin johtaminen), 5) työyhteisön/työtiimin muutosjoustavuus (sujuva yhteistyö, työkaveruus ja työhyvinvointi) sekä 6) yrittäjän/yksilön muutosjoustavuus (hyvinvointi, osaaminen, itsensä johtaminen, verkostot, tulevaisuusajattelu ja yrittäjämäinen ajattelutapa).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Länsi-Suomen alueen pk-sektorin yritykset, jotka haluavat kehittää muutosvalmiuttaan sekä organisaatiotason että työyhteisöjen/työtiimien toiminnassa. Hankkeen ekosysteemiä käsittelevään osioon voivat osallistua myös isommat veturiyritykset osana hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten verkostoa. Mukaan tulevien yritysten toimialaa ei ole rajattu, jotta mahdollistetaan yli toimialarajojen menevä yhteistyö, mikä pitkällä aikajänteellä on menestyksen edellytys. Myös yksinyrittäjät ja mikroyritykset ovat hankkeen kohderyhmiä, ja heille rakennetaan räätälöity muutosjoustavuustutka sekä valmennus.

Osallistuvien yritysten määrä maakunnittain:
Varsinais-Suomi 25
Satakunta 15
Pirkanmaa 10

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki muutosjoustavuuden kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ja yrittäjät. Muita välillisiä kohderyhmiä, jotka hyötyvät hankkeen toiminnan tuloksista ovat: yritysten asiakkaat, yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston opiskelijat, isot yritykset sekä julkinen sektori. Hankkeessa tuotettavat aineistot kootaan sähköiseen oppaaseen, joka yhdistettynä hankkeessa rakennettavaan muutosjoustavuustutkaan muodostaa käytännönläheisen kokonaisuuden omaehtoiseen kehittämistyöhön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 334

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 317 633

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 498 858

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 818

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Tampereen, Turun, Pohjois-Satakunnan, Loimaan, Rauman, Åboland-Turunmaan, Etelä-Pirkanmaan, Salon, Lounais-Pirkanmaan, Vakka-Suomen, Porin, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Naantali, Harjavalta, Turku, Kemiönsaari, Mänttä-Vilppula, Kustavi, Pöytyä, Oripää, Punkalaidun, Paimio, Nokia, Nakkila, Vesilahti, Nousiainen, Kokemäki, Ruovesi, Eura, Säkylä, Siikainen, Valkeakoski, Sauvo, Kankaanpää, Urjala, Orivesi, Lempäälä, Taivassalo, Tampere, Pyhäranta, Kuhmoinen, Rauma, Somero, Pirkkala, Mynämäki, Rusko, Virrat, Vehmaa, Lieto, Huittinen, Kangasala, Hämeenkyrö, Masku, Parkano, Salo, Ulvila, Pomarkku, Aura, Merikarvia, Pori, Koski Tl, Ikaalinen, Karvia, Marttila, Raisio, Ylöjärvi, Sastamala, Eurajoki, Uusikaupunki, Jämijärvi, Kaarina, Pälkäne, Laitila, Akaa, Juupajoki, Loimaa, Parainen, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 100

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on huomioitu THL:n ohjeistus tasa-arvon edistämiseksi (“Tasa-arvon tarkistuslista”). Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa siltä osin, kun sitä on ollut saatavilla. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden osalta pyritään varmistamaan tasa-arvoinen (ja moninainen) sukupuolijakauma. Yritysten toimiala tulee vaikuttamaan sukupuolijakaumaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Mittaristot, työkalut, ja niiden käyttö ovat sukupuoliriippumatonta. Hankkeen yleiset tavoitteet ovat sukupuolesta riippumattomia. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla sukupuolineutraaleja johtamismalleja. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteissä, mikäli muutosjoustavuuden osalta siihen ilmenee tarvetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tukee sukupuolten tasa-arvon edistymistä edellä kuvatulla tavalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Muutosjoustava organisaatio on tehokas myös prosesseiltaan ja tarpeeton materiaalien käyttö vähenee ja mm. kierrätys tehostuu. Etätyön toimintatapojen kehittämisen myötä tarpeeton liikkuminen vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen sisäisiin välillisiin tavoitteisiin kuuluu digitalisaation edistäminen, jolloin tarpeetonta matkustamista voidaan vähentää (mm. digitaaliset asiakassuhteet).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Tehokkaampi materiaalien käyttö ja paranevat prosessit vaikuttavat välillisesti myös pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden paraneva työmotivaatio edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hanke edistää prosessien tehostumisen ja digitalisoitumisen kautta materiaalien hukan vähentämistä, jätteiden minimointia ja välttämättömän jätteen asianmukaista käsittelyä. Työn johtamisella ja suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatiolla on näihin merkittävä vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Muutosjoustavuus on kilpailukyvyn elinehto ja hankkeen tuloksena yritysten muutosjoustavuuskyky paranee huomattavasti. Tämä mahdollistaa yritysten selviytymisen ja tuloksellisuuden muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeen tuotoksilla on suoraa vaikutusta Suomessa kehitettäviin työn johtamisen käytäntöihin ja menetelmiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Tehostuneet digitaaliset prosessit vähentävät liikkumistarvetta huomattavasti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työhyvinvointi ja työmotivaatio ovat hankkeen ytimessä. Työkaveruuden keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen. Hankkeella myös parannetaan henkilöstön työmotivaatiota, millä on laajempaa vaikutusta heidän hyvinvointiinsa. Hanke vaikuttaa suoraan myös johdon hyvinvointiin, koska osaamisen kehittämisen avulla ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntyessä he kokevat työnsä mielekkäämmäksi ja vähemmän kuormittavaksi.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeessa kehitetään työntekijöitä osallistavia toimintamalleja. Osallistamisella edistetään työntekijöiden välistä tasa-arvoa myös poikkiprofessionaalisesti. Toisaalta hankkeen tuotokset tulevat avoimesti saataville ja näin ollen kaikki yritykset ja organisaatiot ovat tasa-arvoisessa asemassa niiden saavutettavuuden suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen toimenpiteissä korostuu organisaatioiden sisäinen asemasta riippumaton vuorovaikutus, ja sitä kautta edistetään yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimenpiteissä ja tuloksissa kaikki kulttuurit ja ammattikunnat ovat tasa-arvoisia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-