Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22587

Hankkeen nimi: Virtual Platform for Medical Device Training - Terveysteknologia- ja lääkintälaiteosaamista varmentava ja niitä kehittävä virtuaalinen oppimisympäristöratkaisu.

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 02945222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka-Pekka Pirhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka-pekka.pirhonen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503130372

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vaasan sairaanhoitopiiri, Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus, 0349388-3
Turun yliopisto, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19 pandemia toi maailmanlaajuisesti mukanaan suuria muutoksia sote-palvelujärjestelmään ja palvelujen käytännön järjestelyihin. Hoitohenkilökuntaa siirrettiin kiireettömästä hoidosta kiireelliseen hoitoon ja onkin selvää, ettei hoitajien ja lääkäreiden ammattitaito riitä tällaisiin nopeisiin tehtäväkuvien vaihtoon ilman lisäkoulutusta. Useat eri kliinisen työn osaajat koulutettiinkin pikakoulutuksilla COVID-19-potilaiden hoitoon.

Potilashoidossa käytettävien digitaalisten järjestelmien ja lääkinnällisten laitteiden turvallinen ja osaava käyttö ovat ensiarvoisen tärkeää niin potilaalle/asiakkaalle kuin hoitohenkilökunnalle. Hoitotyön perustutkintoihin ei juurikaan sisälly digitalisten taitojen opetusta, eikä laiteturvallisuuden ja laiteosaamisen opintoja omina kokonaisuuksinaan, vaan digitaalisia taitoja ja laiteosaamista hankitaan työpaikoilla ja erilaisissa lyhyemmissä koulutuksissa. Useinkaan koulutuksiin ja perehdytyksiin ei ole resursoitu riittävästi työaikaa, ja potilastyöstä on hankala irrottautua pidempiaikaiseen koulutukseen tai perehdytykseen. Digitaalisten taitojen osaamisen ja varmistamisen puute vaikuttaa välillisesti myös asiakkaaseen ja esimerkiksi omaishoitajaan. Kun ammattilaisella ei ole tarvittavia taitoja tai mahdollisuuksia kehittää ja varmistaa digitaalista laiteosaamistaan, tieto ja oikeaoppinen digitaalisten järjestelmien käyttö jää myös etä- ja koti- sekä kotisairaanhoidon ratkaisuissa puutteelliseksi.

Sote-alalla työskentelevät ovat nostaneet yhdeksi keskeiseksi osaamistarpeeksi hyvinvointi- ja terveysteknologisen osaamisen, missä painottuu mm. terveydenhuollon järjestelmiin ja laitteisiin liittyvä digitaalinen osaaminen. Lainsäädäntö määrittelee ammattimaisen käyttäjän ja ammattihenkilön lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvät velvollisuudet. Jotta terveysteknologia- ja lääkintälaiteosaaminen sekä digitaalisten taitojen kehitys voidaan varmistaa riittävälle tasolle, tulee koulutusta ja perehdytystä uudistaa ja tehostaa. Digitaalisten taitojen vahvistaminen perinteisten koulutusten ja perehdytysten kautta on kuitenkin haastavaa työaikana. Lisäksi COVID-19 on pakottanut “pikakoulutuksiin ja perehdytyksiin”. Tällä hankkeella tuotetaan digitaalisen osaamisen varmistamiseen, koulutuksiin ja perehdytyksiin uudenlaisia pedagogisia ja virtuaalisen (VR, XR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

Hankkeessa kehitetty virtuaalinen/digitaalinen oppimisympäristö tarjoaa terveydenhuollon ammattilaiselle helposti lähestyttävän ja saavutettavan ja yhteiskehittämistä tukevan oppimisalustan. Virtuaalisen/digitaalisen oppimisympäristön tarjoama tasalaatuinen ja kaikille samanlainen koulutus- ja oppimisympäristö ja osaamisen arviointimalli parantaa sote-kentällä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisten järjestelmien ja laiteosaamisen laatua. Osaamisen varmentuminen vähentää haitta- ja vaaratapahtumia ja lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia. Virtuaalinen (VR, XR) ja lisätyn todellisuuden (AR) oppimisympäristö helpottaa, yhtenäistää ja kehittää digitaalisten järjestelmien ja lääkinnällisten laitteiden ammattimaista käyttöä. Hankkeen innovatiivinen virtuaalinen/digitaalinen oppimisympäristö motivoi sote-työntekijöitä digitaalisten laitteiden, järjestelmien ja teknologioiden käyttämiseen ja taitojen kehittämiseen. Tätä kautta hankkeen pitkäaikaiset välilliset vaikutukset saavuttavat myös etä-, koti- ja kotisairaanhoidon asiakkaat ja esimerkiksi omaishoitajat, kun ammattilaisten osaaminen voidaan paremmin varmentaa ja tätä kautta ammattilainen voi ammattitaitoisemmin opastaa muita digitaalisten järjestelmien, terveys- ja lääkintälaiteteknologioiden käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Julkisten ja yksityisten sote-organisaatioiden ammattilaiset, jotka käyttävät työssään digitaalisia järjestelmiä, terveysteknologioita ja lääkintälaitteita, tai määrittelevät ja ohjeistavat muita ammattilaisia niiden käytössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kansalaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon potilaat ja asiakkaat yksityisellä ja julkisella sektorilla, sekä heidän omaisensa (esim. omaishoitajat). Toisena isona välillisenä kohderyhmänä ovat korkeakoulujen opettajat ja opiskelijat, jotka voivat opetuksessa ja opiskelussaan hyödyntää, tutkia ja kenties tuottaa digitaaliseen oppimisympäristöön uusia virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden oppimateriaaleja. COVID-19 –pandemia onkin vaikuttanut sote-alan opiskelijoiden käytännön harjoituksiin ja digitaitojen kehitykseen vakavasti, ja hankkeessa kehitettävä oppimisympäristö voisi omalta osaltaan paikata fyysisen oppimisympäristön saavutettavuusongelmia virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden keinoin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 887

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 426 067

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Salon, Loimaan, Lounais-Pirkanmaan, Turun, Vakka-Suomen, Etelä-Pirkanmaan, Vaasan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Tampere, Salo, Parkano, Ruovesi, Lempäälä, Virrat, Turku, Naantali, Valkeakoski, Uusikaupunki, Vaasa, Loimaa, Sastamala, Ylöjärvi, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 175

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristönanalyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty olemassa olevien tilastotietojen ja tutkimusten avulla. Terveysteknologia- ja lääkintälaitteiden sekä digitaalisten järjestelmien käyttäjinä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat keskeisiä toimijoita laiteturvallisuuden varmistamisessa. Sote-palvelut ovat tilastokeskuksen mukaan työelämän naisvaltaisin ala. Työssäkäyvistä naisista lähes 30 % työskentelee sote-palveluissa, kun vastaava luku miehillä on 4 %. Sote-palveluissa työskentelevistä ammattihenkilöistä naisia on 88 % ja miehiä 12 %. (THL 2018.) Miesten osuus on suurin ensihoitajien (63 %) keskuudessa (THL 2020). Lääkäreistä 40 % on miehiä. Miesten osuus lääkäreistä vaihtelee erikoisalojen mukaan 9–91 % välillä. Miesten osuus esim. anestesian ja tehohoidon lääkäreistä on 50 % ja infektiosairauksien lääkäreistä 42 %. (Lääkäriliitto 2016.) Teknisillä- ja ICT-aloilla miesten osuus on naisia suurempi. Esim. tekniikan koulutuksen suorittaneista 17–24 % on naisia. ala. Terveysteknologian alan työllisistä sukupuolen mukaan on vaikeaa löytää tietoa. (Siukola 2017.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sotealan sukupuolittuneet edustukset ja sukupuolinäkökulma sisällytetään mahdollisuuksien mukaan kaikkeen hankkeen toimintaan. Hankkeen sovellusala, terveysteknologia, törmäyttää yhteen kaksi vahvasti nais- ja miesvaltaista alaa. Hankkeen toimintaa suunnataan yhtäläisesti molemmille sukupuolille ja toimintaan pyritään sitouttamaan osallistujia molemmista sukupuolista. Hankkeessa huomioidaan eri sukupuolten mahdolliset erilaiset kiinnostuksenkohteet ja mahdolliset erityistarpeet. Hankkeen toteutuksessa varmistetaan, että toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen tuottamassa materiaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa ei toisteta sukupuolistereotypioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma. Hankkeen viestinnässä ja toimintatavoissa suositaan digitaalisia ratkaisuja. Digitaalisilla palveluilla ja toimintamuodoilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys ja niiden avulla voidaan luoda edellytyksiä mm. vähänhiiliseen yhteiskuntaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Digitaalisten työvälineiden ja toimintatapojen hyödyntäminen vähentävät matkustamisesta ja paikasta toiseen liikkumisesta koituvia ympäristövaikutuksia. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamisen riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään hankeorganisaatioiden kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen, mikä ei tuota jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 1
Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. TAMK on sitoutunut Yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja luonnon kantokykyä kunnioittavasta elämäntavoista energia- ja resurssitehokkaan toiminnan avulla. Hankkeella on vähäisiä välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien palvelurakenteen edellytyksiä kehittämällä sote-toimijoiden digiosaamista terveysteknologia- ja laiteosaamisen näkökulmasta. Hankkeessa kehitettävät digitaaliset työkalut ja virtuaalinen alusta ovat valtakunnallisesti käytössä laajasti hankkeen jälkeen. Terveysteknologia ja lääkintälaiteosaamisen kehittämiseen liittyvien ratkaisujen kehittäminen on kiinnostavaa myös kansainvälisesti. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti alan veto- ja pitovoimaan. Hankkeessa vahvistetaan sote- alan organisaatioiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Toimijoiden välinen yhteistyö mahdollistaa välittömästi synergiaetujen hakemista tuomalla yhteen osaamista ja verkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 7
Hankkeessa edistetään aineettomien digitaalisten, virtuaalisten ja interaktiivisten välineiden ja sovellusten käyttöä. Hankkeessa kehitettävän virtuaaliteknologiaa hyödyntävän oppimisympäristön avulla lisätään digitaalista terveysteknologia- ja laiteosaamista ja sitä kautta parannetaan potilas- ja laiteturvallisuutta. Digitaalisten taitojen parantuminen edistää myös sote-toimijoiden optimaalisempaa ajankäyttöä mm. digitaalisten laiteohjeiden löytyessä nopeasti. Vaikutukset kohdistuvat alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittymiseen ja vaikuttavat myös laajemmin valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset- ja virtuaaliset oppimisympäristöt vähentävät liikkumisen tarvetta ja lisäävät energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen koulutukset ja työpajat toteutetaan hyödyntäen digitaalisuuden mahdollisuuksia, mikä vähentää hanketoimijoiden ja kohderyhmän tarvetta liikkua eri paikkoihin. Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat joustavan yhteydenpidon hanketoiminnassa. Tarvittava matkustaminen toteutetaan käyttäen mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Sote-ammattilaisten digitaalisten järjestelminen, terveysteknologia- ja laiteosaamisen vahvistuminen sekä digitaalisten, virtuaalisten ja interaktiivisten osaamista lisäävien sovellusten käytön hallinta ja käyttö päivittäisessä työssä edistävät työhyvinvointia, mikä vaikuttaa työssä jaksamiseen, työtyytyväisyyteen ja parantaa työmotivaatiota. Kohderyhmän terveysteknologia- ja laiteosaamisen lisääntymisen ja käytettävissä olevien digitaalisten ja virtuaalisten laitekohtaisten koulutusten/opastusten avulla kohderyhmä ei koe epävarmuutta laitteiden käytössä ja he pystyvät yhä paremmin työskentelemään turvallisesti. Terveysteknologia alana ja lääkintälaiteturvallisuus pyrkivät vaikuttamaan ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä suoraan erilaisten teknologisten ratkaisujen kautta että välillisesti. Henkilöstön paremman digiosaamisen myötä asiakkaiden/potilaiden hyvinvointi paranee potilasturvallisuuden kautta. Henkilöstön osaaminen lisää myös asiakkaiden/potilaiden laitteiden käytön osaamista ohjausosaamisen avulla.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Hanke vahvistaa digitaalisia taitoja, terveysteknologia- ja laiteosaamista ja sen, että jokainen työntekijä saa samanlaisen mahdollisuuden kehittää omia digitaitojeen ja laiteosaamistaan, mikä näin ollen edistää tasa-arvoa sote-henkilöstön keskuudessa. Eri ammattinimikkeillä ja työtehtävissä sekä kulttuuriselta taustaltaan olevat työntekijät osallistuvat tasavertaisina hankkeen toimenpiteisiin ja yhteiskehittämiseen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen mahdollistuu julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden työntekijöille tasavertaisesti. Hankkeen toiminnassa huomioidaan eri sukupolvien erilaiset digitaaliset valmiudet ja - käyttötaidot sekä yksilölliset erot digitaalisten järjestelminen käyttöosaamisessa, sekä terveysteknologia- ja lääkintälaiteosaamisessa. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet kuten aikaisempien tutkimusten mukainen naisten vähäisempi kiinnostus tietotekniikkaan verrattuna miehiin. Vaikka ala on naisvaltainen, hankkeen toimintaan pyritään samaan mukaan myös miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeen lähtökohtana on kaikki kehitystoimintaan osallistuvien toimijoiden yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuus perustuu kaikkien tasa-arvoiseen kohtaamiseen riippumatta sukupuolesta, iästä ja kulttuurisesta taustasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-