Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22588

Hankkeen nimi: DigiTalentti lähihoitaja

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472

Puhelinnumero: 0403415111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: https://www.gradia.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaipainen Mirva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirva.kaipainen(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403415449

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19-pandemia on tuonut sote-alan työllisyyteen polarisaatiota: samaan aikaan kun vanhustyössä on huutava pula osaavista hoitajista, suunhoidon puolella on jouduttu lomauttamaan työntekijöitä. Koronan aiheuttamien päiväkotisulkujen vuoksi tuli esille ilmiö, jossa lähihoitajia siirrettiin päiväkodista vanhustyöhön. Kuitenkin suuressa mittakaavassa työvoimapula on kasvavassa määrin keskeinen haaste alalla. COVID-19-pandemia on edellyttänyt nopeaa digitalisaatiota myös sote-palveluissa. Alan houkuttelevuus on ollut viime vuosina laskussa ja yhä useampi valmistunut miettii tai toteuttaa alanvaihtoa. Lähihoitajakoulutuksen haasteena on ollut se, että usea opiskelemaan valittu keskeyttää opintonsa. Alan sekä koulutuksen vetovoimaisuuden ja pitovoimaisuuden lisääminen nähdäänkin merkittävänä asiana alan tulevaisuuden kannalta.

COVID-19-pandemiasta johtuva nopea loikka digitalisaatioon on tuonut osin väliaikaisia ja osin pysyviä digitaalisia ratkaisuja alalle. Tästä syystä onkin keskeistä nyt ja tulevaisuudessa ottaa huomioon sote-alan digitalisaatio ja sen seurauksena muotoutuneet toimialan uudet työelämävaateet. Koulutusorganisaatioiden tärkeää löytää koulutusta kehittäviä ratkaisuja, jotta opiskelijat saavat riittävät valmiudet ja osaamisen työelämässä pärjäämiseen huomioiden myös digitaaliset taidot. Lisäksi on keskeistä, että jo opiskeluaikana opiskelijat oppivat hyödyntämään erilaisia digitaalisia alustoja ja toimintoja niin itsenäisesti kuin ryhmätyöskentelyssä.

DigiTalentti lähihoitaja -hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden pääpaino kohdistuu lähihoitajaopiskelijoiden digitaalisten taitojen parantamiseen sekä olemassa olevien taitojen tunnistamiseen ja ylläpitämiseen. Opiskelijat tarvitsevat myös rohkaisua teknologian innovatiiviseen ja luovaan käyttöön hoitotyössä. Siten tulevilla lähihoitajilla on ajanmukaiset ja tulevaisuuden kannalta olennaiset taidot työskennellä monipuolisissa työympäristöissä aina paikan päällä tapahtuvasta teknologian hyödyntämisestä etäohjaukseen. Koulutuksessa on aidosti pystyttävä hyödyntämään opetuskäyttöön tarkoitettuja teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja sekä -oppimisympäristöjä. Lisäksi erittäin keskeisenä nähdään, että niin koulutuksen järjestäminen sekä sote-alan mukautuminen erilaisiin kriiseihin sujuvoituu tulevaisuudessa.

DigiTalentti lähihoitaja -hanke uudistaa ja monipuolistaa toimenpiteillään lähihoitajaopiskelua. Projektissa lähdetään liikkeelle lähihoitajaopintojen läpivalaisulla ja selvittämisellä, mitä digitalisaatio lähihoitajakoulutuksessa käytännössä tarkoittaa. Läpivalaisu tarjoaa vahvan lähtökohdan digipainotteisen toteutustavan suunnittelulle lähihoitajakoulutukseen ja sen pohjalta pilotointien tekemiselle. Isommassa kuvassa katsottuna tavoitteena on vakiinnuttaa digipainotteinen toteutustapa kattamaan koko lähihoitajakoulutusta sekä laajentaa sitä asteittain koko Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan opintoihin. Hankkeen aikana tehtävä työ kattaa kuitenkin pääasiassa lähihoitajakoulutuksen niin sanotun läpivalaisutyön, digipainotteisen toteutustavan suunnittelun ja pilotoinnit.

Hankkeessa rakennettavan digipainotteisen toteutustavan avulla ja sen yleistyessä on mahdollista, että alalle hakevat saattavat olla aikaisempaa heterogeenisempi ryhmä. Pidemmällä tähtäimellä digitalisaation integrointi voimakkaammin osaksi koulutusta nähdään lisäävän myös alan pitovoimaisuutta, jolloin alanvaihtajien osuus vähenee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ammatillisessa koulutuksessa olevat: peruskoulutuksessa olevat, maahanmuuttajat, aikuiset ja alanvaihtajat. Kyseiset kohderyhmään kuuluvat henkilöt opiskelevat lähihoitajiksi. Hankkeella pyritään lisäämään heidän digitaitojaan ja digitaitojen soveltamiskykyä. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt saavat siten riittävät valmiudet vastata alansa työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin. Hankkeella pyritään lisäämään heidän digitaitojaan ja digitaitojen soveltamiskykyä. Tavoitteiden kannalta hankkeessa nähdään keskeisenä, että opiskelijat aidosti hyödyntävät opetuskäytössä olevia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja erilaisista digitaalisista oppimisympäristöistä lähtien. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt saavat siten riittävät valmiudet vastata alansa työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden pääpaino kohdistuu lähihoitajaopiskelijoiden digitaalisten taitojen parantamiseen, jotta tulevilla lähihoitajilla on ajanmukaiset ja tulevaisuuden kannalta olennaiset taidot työskennellä monipuolisissa työympäristöissä aina paikan päällä tapahtuvasta teknologian hyödyntämisestä etäohjaukseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Työnantajat, alueen sosiaali- ja terveysalan yritykset, työpaikkaohjaajat

2) Sosiaali- ja terveysalan asiakaskunta

3) Oppilaitos

4) Opetushenkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 147 910

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 323

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 212

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 164 429

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Jämsän

Kunnat: Jyväskylä, Keuruu, Joutsa, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimialalla työskentelee tyypillisesti molempia sukupuolia, vaikkakin lähtökohtaisesti on naisvaltainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Gradian strategisissa pää- ja niitä tukevissa tavoitteessa 3) Hyvinvoiva ja kestävästi toimiva Gradia-yhteistö, on huomioitu kestävä toiminta sekä tähtääminen hiilineutraaliin toimintaan vuonna 2030-luvulla. Koulutuksen kehittämisessä ja uudistamisessa ohjataan vastuullisiin ja kestäviin hankintoihin ja toimintaprosessien eri vaiheiden kestävään ja vastuulliseen toimintaan. Hankkeen toimintoja ei suoraan kohdennu luonnonvarojen käytön kestävyyteen, mutta digitalisaation eteneminen lähihoitajakoulutuksessa välillisesti tukee luonnonvarojen kestävämpää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Digitaalinen toteutustapa lähihoitajakoulutuksessa osaltaan vähentää pidemmällä aikavälillä liikkumista, jolloin päästöjen määrä vähenee ja tätä kautta myös hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Kestävillä ja vastuullisilla hankinnoilla, työtavoilla ja arjen päivittäisillä toiminnoilla iso vaikutus ympäristön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja juuri näihin digitalisaatiolla pyritään vaikuttamaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Digitaalinen toteutustavan myötä niin sanottu hybridiopiskelu mahdollistaa joustavamman opiskelun ja vähentää liikkumistarvetta, jolloin aiheutuu vähemmän päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeen toimintoja ei kohdennu Natura-alueille, joten sen vaikutus alueisiin on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa jatkuvan haun kautta tulleiden opiskelijoiden tietokoneet ovat leasing-tietokoneita, joten pilotoinnin jälkeen niiden uudelleenhyödyntäminen on varmistettu. Myös yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden tietokoneet ovat kiertokäyttöön tarkoitettuja, kun opiskelija on valmistunut ammattiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen toimintoja ei kohdennu uusiutuvien energialähteiden käyttöön, joten sen vaikutus on neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Koulutuksen kehittämisellä parannetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja edistetään siten heidän työllistymistään. Tuotetaan laadukkaampaa ja paremmin työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta sote-alan työnantajien osaamistarpeisiin nähden. Osaamistarpeisiin kuuluvat keskeisesti vahva digiosaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeen aikana kehitettävä digipainotteinen toteutustapa opiskelussa voidaan katsoa kuuluvan aineettomien koulutuspalvelujen kehittämiseksi opiskelijoille. Koulutuksella ei kuitenkaan tavoitella taloudellista voittoa, mutta pidemmällä aikavälillä lähihoitajaopiskelijoiden digiosaaminen tuo taloudellista kestävyyttä alueen yrityksille.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Digitaalinen toteutustapa opetuksessa mahdollistaa joustavamman opiskelun, jolloin matkustaminen paikasta toiseen vähenee, aiheuttaen vähemmän päästöjä. Matkakustannukset vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeen tavoitteena on tuoda digiosaaminen osaksi lähihoitajakoulutusta, jotta lähihoitajat pystyvät nyt ja tulevaisuudessa vastaamaan työnantajien osaamistarpeisiin. Pitkällä tähtäimellä tämä edistää työvoiman sekä asiakkaiden hyvinvointia, kun hoitohenkilökunta on varustettu monipuolisella osaamisella myös digitalisaatio huomioituna.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke tuo koulutusalan lähemmäksi opiskelijoita ajasta ja paikasta riippumatta. Ja tällä vahvistetaan Keski-Suomen eri alueiden välistä tasa-arvoa. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle voi tulevaisuudessa muodostua tehtäviä, jotka ovat osin tai jopa kokonaan digitaalisesti toteutettavia. Moniosaajuus ja moniammatillisuus korostuvat monipuolistaen työnkuvaa, jolloin alalle voi hakeutua henkilöitä, jotka eivät muutoin koe luontevaksi pelkästään asiakasrajapinnassa työskentelemisen. Tällöin myös esimerkiksi osin liikuntarajoitteiset henkilöt voisivat työskennellä tietyissä tehtävissä alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Pidemmällä tähtäimellä hanke edistää alueellista yhdenvertaisuutta, sillä myös pienempien paikkakuntien opiskelijat saadaan sitoutettua paremmin paikkakuntansa työnantajiin, jolloin alueen työvoiman kohtaanto-haasteet lievenevät.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeen digipainotteinen toteutustapa tuo sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan kulttuuriympäristöön nykypäivän edellyttämää digitaalista osaamista, joka kuuluu nyt ja tulevaisuudessa keskeisesti alan työkulttuuriin.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeen toimintoja ei kohdennu ympäristöosaamiseen käyttöön, joten sen vaikutus on neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lähihoitajakoulutuksen on terveydenhoitoalan ajankohtaisten haasteiden vuoksi entistäkin tärkeämpää löytää koulutusta kehittäviä ratkaisuja ja tarjota opiskelijoille riittävät valmiudet ja osaamisen työelämässä pärjäämiseen. Tässä on tärkeää huomioida myös digitaalisten taitojen kehittäminen.

DigiTalentti lähihoitaja -hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden taustalla oli tarve uudistaa ja monipuolistaa lähihoitajakoulutusta entistä digipainotteisemmäksi tunnistamalla, ylläpitämällä ja parantamalla lähihoitajaopiskelijoiden olemassa olevia digitaalisia taitoja. Hankkeessa selvitettiin, mitä digitalisaatio lähihoitajakoulutuksessa käytännössä tarkoittaa ja kuinka digitalisaation käyttöönotto ja osaaminen suhteutuvat tulevaisuuden koulutuksen ja työelämän osaamistarpeisiin, jatkuvaan oppimiseen sekä esimerkiksi COVID-19:n kaltaisiin äkillisiin muutostilanteisiin.

Hankkeella oli neljä päätavoitetta. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli läpivalaista lähihoitajakoulutuksen rakenne digitaalisuuden näkökulmasta. Kaikkien tutkinnonosien läpivalaisu tarjosi hyvän lähtökohdan digipainotteisen toteutustavan suunnittelulle ja sen pohjalta pilotointien tekemiselle.

Toisena tavoitteena oli suunnitella, mallintaa ja pilotoida lähihoitajakoulutuksen digipainotteinen toteutustapa. Lähihoitajakoulutuksen digipainotteinen toteutustapa -mallin pyrkimyksenä on luoda toteutus, jotta valmistuneiden lähihoitajien osaaminen täyttää mahdollisimman hyvin työnantajien nykyiset ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Luotu malli kuvaa, millaista asennetta ja mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden lähihoitaja tarvitsee ja kuinka tähän tavoitteeseen päästään lähihoitajakoulutuksella ja työelämäyhteistyöllä.

Toteutussuunnitelmissa esitetään, miten lähihoitajakoulutusta voidaan toteuttaa, jotta opiskelijat saisivat hyvät perusdigitaidot, tietämystä sote-alan vaatimuksista digitaalisuuden näkökulmasta sekä kehittäisivät myönteisen asenteen teknologiaa ja digitaalisuutta kohtaan. Hankkeen aikana pilotoitiin toteutussuunnitelmia neljässä tutkinnonosassa: Kotihoidossa toimiminen, Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, Kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Nämä pilotit edistivät kolmatta päätavoitetta lisätä koulutuksessa virtuaalisten digioppimisympäristöjen hyödyntämistä ja käyttöastetta sekä hyödyntää monipuolisesti muita digitaalisia ja teknologisia laitteita. Jo opiskeluaikana opiskelijat oppivat hyödyntämään runsaasti ja monipuolisesti erilaisia digitaalisia alustoja, toimintoja ja teknologisia laitteita niin itsenäisesti kuin ryhmätyöskentelyssä.

Hankkeen neljäntenä tavoitteena oli lisätä digipainotteisella toteutustavalla lähihoitajakoulutuksen veto- ja pitovoimaisuutta Keski-Suomen alueella, koska sote-ala kärsii työvoimapulasta, ja moni alalle kouluttautunut vaihtaa alaa tai harkitsee alanvaihtoa.

Myönteiset kokemukset hankepilotointien aikana antavat viitettä siitä, että alan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä nyt jo käyttöön tulleiden digitaalisten ja teknisten ratkaisujen sekä työskentelytapojen käyttöönoton myötä. Hanke ja sen tulokset ovatkin tärkeä askel, jotta hyviä tuloksia hankkeessa osoittanut digipainotteinen toteutustapa voidaan pitkällä aikavälillä vakiinnuttaa kattamaan koko lähihoitajakoulutusta sekä laajentaa sitä asteittain koko Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Gradian sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan opintoihin.