Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22589

Hankkeen nimi: Siilin nuoret

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi/vamos/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Siilinjärven kunta, 0172718-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke varmistaa kohderyhmän kestävän kiinnittymisen koulutus- ja työllistymispoluille. Se tavoittaa erityisesti työvoiman ulkopuolella olevat nuoret sekä kuntoutuksellista sekä hoidollisista palveluista ohjautuvat. Toiminta täydentää laajasta nuorisotyöttömyydestä ja työmarkkinoiden ulkopuolisuudesta ylikuormittuneita kunnan peruspalveluita, koordinoimalla nuoren palveluprosessia sekä ohjaamalla ja tukemalla häntä tarvitsemiinsa palveluihin ja koulutukseen tai työhön. Hanke täydentää kuntakokeilun palveluita, joihin osa kohderyhmästä ei kiinnity. Toiminnassa mallinnetaan nuorille suunnattu kokonaisvaltaisen valmennuksen konsepti kohderyhmän työllistymis- ja koulutuspolkujen vahvistamiseksi.

Hankkeessa 1) Tarjotaan kohderyhmän nuorille intensiivistä yksilö- ja ryhmämuotoista valmennusta, 2) Kehitetään ja muotoillaan alueen kontekstiin soveltuva yksilö- ja ryhmävalmennuksen toimintakehikko, 3) Luottamuspääomaa kasvatetaan Siilinjärven palvelujärjestelmän ja kohderyhmän nuorten välillä, 4) Rakennetaan ja vahvistetaan verkostoitumista, monitoimijaisia yhteistyörakenteita sekä nuorilähtöistä palveluintegraatiota, 5) Käynnistetään ohjaus- ja neuvontapalvelu lähi- ja etämetodein, 6) Vahvistetaan julkisen palvelujärjestelmän ohjaus- ja neuvontavelvoitteeseen vastaamista, 7) Madalletaan nuorten kynnystä hakea itselleen apua ja päästä tarvitsemiensa palvelujen piiriin, 8) Järjestetään sektori- ja hallintokuntien rajat ylittävä yhteiskehittämisen prosessi, 9) Mitataan vaikutuksia ja arvioidaan systemaattisesti interventioiden toimivuutta ja 10) Viestitään toiminnasta ja tuloksista vaikuttavasti.

Hankkeen tuloksena 1) 200 kohderyhmän nuorta on tavoitettu yksilö- ja ryhmämuotoisen valmennuksen piiriin, 2) 300 nuorta on saanut ohjaus- ja neuvontapalvelua hankkeen toimenpiteenä, 3) Yli 50 % osallistuneista on kiinnittynyt työ- ja koulutuspoluille, 4) Valmennukseen osallistuneista 85 % on kokenut toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kohentuneen valmennuksen aikana, 5) Nuorten työ- ja toimintakyky sekä osallisuus ovat selkeästi kohentuneet, 6) Hankkeen nuorten NPS-luku on valmennuksen päättyessä yli 70 ja 7)) Nuorten kokonaisvaltainen etä- ja lähituen konsepti nuorille on mallinnettu Siilinjärvelle ja lähialueille. Kehittämistyön ja pilottien seurauksena on syntynyt yhteiskunnallisesti merkittävä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllisyyttä edistävä toimintamalli.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneenä opiskeluun tai työelämään. He ovat olleet tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain ja heidän työhistoriansa on vähäinen. Nuorten työllistymistä estää usein kokemus, jonka mukaan omia valmiuksia vastaavaa mielekästä työtä ei löydy. Hankkeen valmennukselliset toimenpiteet kohdentuvat toiminta-aikana 200 kohderyhmän nuorelle ja ohjaus- ja neuvontapalvelut lähi- ja etätoteutuksin vähintään 300 nuorelle.

Intensiivisen yksilö- ja ryhmävalmennuksen toimenpiteet kohdentuvat nuoriin, jotka eivät ole kiinnittyneenä opiskeluun ja työelämään, ja jotka kokevat elämässään sosiaalisten tilanteiden, arjenhallinnan ja itsenäistymisen haasteita. Tarve moniammatilliselle ohjaukselle ja intensiiviselle valmennukselle on todettu. Lisäksi hankkeen piiriin voivat tulla nuoret, joiden opinnot ovat keskeytymässä tai päätymässä negatiiviseen eroon.

Hankkeen ohjauksen ja neuvonnan toimintoihin voivat ohjautua nuoret, jotka tarvitsevat ohjauksellista kohtaamista ammatinvalinnan ja työllistymisen, arjenhallinnan ja itsenäistymisen tuen, mielenterveyden ja/tai talouden osa-alueilla. Fyysisesti ja digitaalisesti toteutettavalla ohjauksella ja neuvonnalla vastataan erityisesti pitkien välimatkojen päässä olevien siilinjärveläisnuorten tarpeisiin, jotka ovat jumiutuneet kotiin.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Esteitä yhteiskuntaan integroitumiseen voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Usein esimerkiksi pääkaupunkiseudulla taustalla voi olla myös asunnottomuutta. Isolla osalla haavoittuvassa asemassa olevista nuorista on ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin.

Kohderyhmän taustalla voi olla ylisukupolvista huono-osaisuutta, mikä voidaan tulkita moniulotteiseksi hyvinvoinnin resurssien puutteeksi. Se on tekijä, joka vaikuttaa nuoriin ja heidän valintoihinsa ja ajattelumalleihinsa. Huono-osaisuuden voidaan ajatella olevan sosiokulttuurisesti periytyvää. Nuori perii ajattelumallit, toimintatavat sekä asenteet vanhemmiltaan. Nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa kokemusta toimintakeinojen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vähäisyydestä, henkistä pahoinvointia, näköalattomuutta ja haluttomuutta yrittää. Mallia onnistumisesta tai yrittämisestä ei usein ole omassa lähipiirissä. Nuori ei välttämättä hahmota tilannettaan, sillä hänen elämänsä on samankaltaista kuin ympärillä elävien ihmisten. Nuori saattaa ajatella, että kouluttautuminen, sosiaalinen ja taloudellinen hyväosaisuus eivät ole hänen saavutettavissaan tai hän ei pidä niitä tavoittelemisen arvoisena. Nuori kasvaa tiukasti osana perhettään. Vaikka esimerkiksi peruskoulussa avataan näkökulmia erilaisiin mahdollisuuksiin, saattaa kodin ja perheen vaikutus olla niin voimakas, ettei nuori usko muiden mahdollisuuksien olemassaoloon omalla kohdallaan. Nuori ei noteeraa tällaisia vaihtoehtoja tai niiden esiintuominen kotona johtaa hankaliin tilanteisiin, jolloin nuori päättää luopua näistä ajatuksista ja elää perheensä kulttuurin mukaan. (Vauhkonen, Kallio & Erola 2017; Saari, 2019.)

Sari-Anna Loukas tutki vuonna 2019 Vamos-palveluissa olleiden psykososiaalisesti oireilevien, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten identiteettejä ja niihin liittyviä kokemuksia. Myönteisesti omaa toimijuutta korostavien identiteettien osuus nuorten tuottamissa identiteeteissä on vähäinen. Nuorten käsityksiä itsestään kuormittavat koulujen keskeytymiset ja kokemukset erilaisista vaikeuksista sosiaalisissa suhteissa. Nuoret kuvaavat myös vaikeutta tulla kuulluksi ja kokemuksia leimautumisesta. Tällaiset kokemukset saattavat saada nuoren määrittämään itseään ongelmiin keskittyen. Ristiriitaisimmin nuoret suhtautuvat heille tarjoutuvaan syrjäytyneen identiteettiin. Nuorten selonteoissa ovat vahvasti läsnä vertailut, normeihin viittaaminen ja itseä syyttävät selonteot. Psykososiaalisista ongelmista kuntoutuvien nuoren kohdalla korostuu myös identiteettityölle ja nuoren kanssa työskentelylle annettava aika, jota koulutus- ja työkeskeisen yhteiskunnan palvelujärjestelmässä ei tunnu olevan riittävästi. (Loukas 2019)

Haettavan hankkeen kohderyhmä poikkeaa alueella meneillään olevan Nuoret Pystyy ESR-hankkeen kohderyhmästä. Nuoret Pystyy tavoittaa paljon erittäin heikossa työ- ja toimintakyvyssä olevia nuoria, jotka eivät vielä kykene kiinnittymään esimerkiksi vertaisryhmävalmennuksiin, välityömarkkinoille, koulutukseen tai työhön. Haettavan hankkeen toimenpiteissä vastataan palvelukatveeseen, joka Nuoret Pystyy -hankkeessa on kartoitettu. Haettava hanke rakentaa nuorille puuttuvat jatko-ohjauksen toiminnot, johon esimerkiksi Etsivästä nuorisotyöstä ja kotiin vietävistä oalveluista voidaan nuoria ohjata.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot, etenkin kunnan eri toimijat sen kaikilla toimialueilla. Hyödynsaajina ovat ammattilaisverkostot, joilla on tarve nuoren kokonaisvaltaiselle ohjaukselle ja suunnittelulle. Monitoimijaisiin verkostoihin kuuluu tahoja Siilinjärveltä ja ympäristökunnista, maakunnallisia toimijoita sekä valtionhallinnon ja oppilaitoskentän edustajia.

Lisäksi hankkeen välillisiin hyödynsaajiin kuuluvat nuorten läheiset ja lähiyhteisöt ja paikalliset oppilaitokset ja työnantajaverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 289

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 359

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 474 155

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 75 060

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015–2020. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Diakonissalaitoksen selvitysten mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017–2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää, ja sukupuoliero on näkyvillä myös sijoitettuna olleiden välillä. Väestön miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin; sijoitettuna olleiden osalta itsemurhiin kuolleisuutta ei ole tutkittu. Naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma (Tasa-arvotiedon keskus), ja naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sokrassa on julkaistu tutkimusta naisten ja miesten köyhyyden kokemuksista (Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Tutkimuksen mukaan osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä. Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö. Hakijan aiemmissa hankkeissa on noussut esille yllättävän vahvana sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat. Ongelmat alkavat yleensä jo kouluaikana, jos nuoren omat kiinnostuksen kohteet eivät olekaan sanoja kuin hänen biologisella sukupuolellaan stereotyyppisesti ajatellaan olevan. Tällöin nuori jää syrjään muiden nuorten keskustelunaiheista ja hänelle saattaa syntyä vahva käsitys ulkopuolisuudesta kumpaankin sukupuoleen, erityisesti yläasteella, jossa sukupuolittuneet ryhmät erillistyvät toisistaan. Erityisen hankalaa tämä on pojille, sillä heidän keskuudessaan ei ole hyväksyttyä kokeilla oman sukupuolensa ilmaisun rajoja. Kun nuori ei tunne yhteenkuuluvuutta ihmisryhmiin tai koe sopeutuvansa sosiaalisiin rooliodotuksiin, hänelle saattaa kehittyä kehodysforia eli ajatus oman ulkonäön viallisuudesta. Tämä on tyypillistä myös transsukupuolisille ja muunsukupuolisille nuorille, jotka saattavat kärsiä kehonsa ja identiteettikokemuksensa välisestä ristiriidasta ja tämän aiheuttamasta ahdistuksesta. Ruumiinkuvan häiriö alkaa yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä. Usein oirekuva kestää vaihtelevalla voimakkuudella jopa vuosia. Ahdistuneisuus omasta ulkonäöstä on usein psyykkisesti erittäin kuluttavaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus huomioidaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan osalta sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta ja sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä työote varmistetaan hanketta toteutettaessa. Hankkeessa tehdään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille tarvittaessa sukupuolen mukaan. Tasa-arvonäkökulmasta käsin on mahdollista myös löytää vastauksia erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten sukupuolen merkityksestä syrjäytymiskehityksessä ja palvelutarpeissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolen mukaan. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Sukupuolinäkökulma huomioidaan erityisesti hankkeen materiaaleissa ja konseptikuvauksissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävyydellä tarkoitetaan luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi siten, että luonnonvarojen määrä, monimuotoisuus ja laatu säilytetään sekä taataan luonnonvarojen uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. Korona-aika on jo nostanut esiin matkustamisen ja yhteydenpidon vaihtoehtoja, joita hankkeessa lähestytään esimerkiksi digitaalisa ohjausratkaisuja edistämällä. Viestinnässä pyritään ekososiaalisiin innovaatioihin nuorten osallisuutta edistävänä toimintana (nuoret ovat jo luoneet uusia tapoja yhteydenpitoon (chatit) sekä ammattilaisetkin ovat havainneet nuorten tavoittamisen helpottuneen uusien kanavien käyttöönoton myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Monet uusiutuvan energian lähteet, kuten tuulija aurinkovoima, ovat luonteeltaan vaihtelevia ja sääriippuvaisia. Hankkeessa edistettävä digitalisaatiokehitys antaa paremmat edellytykset uusiutuvan energian laajaan käyttöön, sillä se mahdollistaa energiajärjestelmän joustavuuden ja tehokkaan käytön. Hanke ei suoraan vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hyödynnämme koronan aikaan kehitettyjä matkustamista vähentäviä toimintatapoja. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kiinnitetään huomiota lentämisen vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti ja suositaan etäyhteyksiä. Tilaisuuksissa tarjoillaan lähiruokaa, ja pyritään ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Kertakäyttöastioita vältetään. Toimitilojen energiankulutuksen vähentäminen, liikkumisen päästöjen vähentäminen ja hankintojen ja jätehuollon kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Kuluttajia ei kuitenkaan voida vastuuttaa kohtuuttoman paljon etenkään, kun kohti kestävämpiä kulutustottumuksia ohjaavaa tietoa ei ole vielä tarpeeksi saatavilla. Julkisen sektorin on edistettävä oikeiden päätösten syntymistä. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus ja vastuu ohjata Suomessa käytettävien ICT-päätelaitteiden ympäristövaikutuksia. Suomalaisilla yrityksillä ei ole tuotannollista toimintaa, mutta ne voivat asettaa hankintakriteerejä laitteiden tuottajille ja alihankkijoilleen. Näin toimitaan myös hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hankkeessa vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen hankekumppaneiden organisaatioiden kautta. Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja. Biodiversiteetin ja luonnon tarjoamien tuotantoeli ekosysteemipalveluiden tila on nopeasti heikkenemässä, ja tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kehityssuunta on mahdollista muuttaa, mutta se edellyttää nopeita ja mittavia toimia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Koska biodiversiteetti on globaali haaste, tulevat siihen liittyvät kysymykset todennäköisesti olemaan ratkaisevassa asemassa rahoituksen, asiakkuuksien, yhteiskunnallisten toimilupien saamisen sekä sääntelyn kannalta. Edelläkävijäyritykset saavat muuttuvassa toimintaympäristössä vahvemman markkina-aseman sekä maine-edun vastuullisesta toiminnastaan suunnannäyttäjinä toimialallaan. Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja biodiversiteetin hallinta tulee nähdä kokonaisuutena, koska niillä on vahva yhteys.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeessa vaikutetaan pinta- ja pohjavesien sekä maaperän tilanteeseen hankekumppaneiden organisaatioiden kautta. Pinta- ja pohjavesien tilanteeseen hankkeella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta. Kasvihuonekaasujen kannalta vaikutuksia toki on. Kun digitalisaatiokehitys etenee, tämä vaikuttaa esimerkiksi liikenteen päästöihin pitkällä aikavälillä. Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia. VTT:n päästöennuste perustuu Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään lukuisia toimenpiteitä ja niiden alustava aikataulu, mutta ohjelma ei vielä sisällä tulevien aloitteiden yksityiskohtia. Toimia ja aloitteita esitetään ilmastoneutraaliuden saavuttamisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, energian, liikenteen, EU:n luontopääoman säilyttämisen, saasteettomuuden, teollisuuspolitiikan ja kiertotalouteen siirtymisen, vihreän yhteisen maatalouspolitiikan, oikeudenmukaisen siirtymän ja sen rahoittamisen alalta sekä tutkimukseen, innovaatioihin, koulutukseen ja digitalisaatioon liittyen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hakijalla ei ole yhteyksiä Natura 2000 ohjelman kohteisiin. Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Asiakkaat ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että hankkeen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään. Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. Kuluttajille digitaalisen alustan kautta voi tilata esimerkiksi ruokaa ja vähentää sitä kautta ruokahävikkiä tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimaista luomu- ja lähiruokaa. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. Hanke edistää kierrätystä ja kiertotaloutta yksilötasolla arjen toimintaan ja ajatteluun vaikuttamalla. Lisäksi materiaalien ja jätteiden kierrätys on huomioitu hankkeessa mukana olevien taustaorganisaatioiden ympäristöohjelmissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Hankkeessa edistetään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä yksilötasolla ja kumppanuustahojen ympäristösuunnitelmien mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön. Hanke myötävaikuttaa omalta osaltaan hallitusohjelman tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteesta. parantamalla kohderyhmän työllistymisvalmiuksia ja koulutukseen siirtymisessä tarvittavaa osaamista. Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellinen koordinaatio tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään palveluita nuorille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Heidän voimavaraistaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työhön, tai muuhun merkitykselliseen tekemiseen, on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu Euroopan laajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä. Hankkeessa tuotetaan myös palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä. Hankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palveluprosessit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi vaikutusten näkökulmista.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanketyö aiheuttaa ympäristökuormitusta, kun sekä työntekijät että kohderyhmä liikkuvat. Digitaalisesti toteutetut valmennukset ja digitaalisten työvälineiden käytön lisääntyminen hankkeen myötä vähentävät osaltaan nuorten ja työntekijöiden liikkumista. Liikkuminen asiakkaiden kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. Maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien hyvinvoinnin edistäminen on myös hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu maahanmuuttajanaisten työllistymisen itsensä kautta, välillisesti suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta. Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa nuorten kokonaishyvinvoinnin edistämistä. Hankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden ja asiantuntijoiden työhyvinvointia. Hankkeissa vahvistetaan toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut, oppilaitospudokkuus ja nuorisotyöttömyys ilmiöinä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Kohderyhmän sukupuoli- ja seksuaaliidentiteettiin liittyvät pulmat ovat yllättävän yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään intersektionaalista lähestymistapaa, joka tunnistaa moninkertaisen syrjäytymisen. Käytännössä kyse on toimintatavoista, joissa huomioidaan sukupuolen moninaisuus. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten kohdalla tätä tavoitellaan positiivisen diskriminaation kautta. Palvelujärjestelmän eri osien ja hierarkkisten tasojen välisellä dialogilla pyritään edistämään tasavertaista kuulemista ja osallisuutta. Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate hankkeen tavoitteissa ja konkreettisessa toiminnassa. Tasa-arvon toteutumiseen pyritään kaikilla elämänalueilla yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen heidän taustoistaan riippumatta. Hanke myös edistää välittömästi maahanmuuttajien sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Ryhmävalmennuksissa vältetään ylhäältä alaspäin tulevaa ohjaamista ja sen sijaan työelämään liittyviä käsitteitä avataan ja pohditaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Moni hankkeen asiakas on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään passiivinen ohjeiden ja toimenpiteiden vastaanottaja ja saanut perhe-elämässäänkin päättää vain rajallisista asioista. Yhteiskunnallisesta passiivisuudesta pois oppiminen ja oman aktiivisuuden löytäminen vaatii harjoittelua, mutta harjoittelun kautta asiakkaat löytävät uusia tapoja yhdenvertaiseen yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen. Ryhmäharjoituksissa tarkastellaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa niin arki- kuin työelämässäkin, ja samalla voimaannuttavalla työotteella jatketaan myös yksilövalmennuksessa.
Kulttuuriympäristö 1 1
Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja siksi luovat menetelmät ovat hankkeessa keskeisiä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä. Hankkeen taidetyöpajoissa jokaisen on mahdollista tehdä omaa taidetta tilassa, jossa samalla ollaan yhdessä toisten kanssa. Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriympäristöstä huolehditaan, mutta teema ei ole hankkeen kannalta olennainen Nuorten osallisuuden vahvistaminen edistää kulttuurisensitiivisyyttä ja yhteisöjen toimintaa, ja sen myötä paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä dialogia paikallisesti ja yhteiskunnassa. Teema ei ole hankkeen toteutuksen osalta keskiössä. Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat toki kiistattomia ja siksi luovat menetelmiä käytetään osana valmennusprosessia. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Pääosalle nuorista ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden nuorten energia menee jokapäiväiseen selviytymiseen, eivätkä he jaksa ajatella ympäristöasioita. Hankkeelle nimetään ympäristövastaava, joka toimii ympäristöasioiden perehdyttäjänä, arjen toteutuksen ohjaajana ja kehittäjänä huomioiden myös hakijan ja osatoteuttajien ympäristöohjelmat. Nuorten luontosuhteen vahvistaminen voi mahdollistua Covid19-ympäristössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-