Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22590

Hankkeen nimi: Ponnahduslauta rohkeuteen - mikroyritysten re-start

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.8.2021 ja päättyy 15.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mariitta Rauhala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mariitta.rauhala(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 294471189

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Läsnäolo on yhä enenevässä määrin johtamisen ja työhyvinvoinnin ytimessä. Itsensä ja muiden johtaminen edellyttää kykyä tunnistaa mahdollisuuksia epävarmuuden ja keskeneräisyyden keskellä. Erityisen tärkeää tämä on Covid-19 aiheuttaman laajan ja ennakoimattoman tilanteen vuoksi. Hankkeen tavoitteena on Uudenmaan alueen urheilu-, liikunta- ja matkailualan mikroyritysten elinvoimaisuuden ja työllistämiskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Hanke kohdentuu sekä yrittäjiin että yritysten työntekijöihin.

Hankkeessa käytettävien mindfulness-menetelmien (resilienssikyvyn kasvattaminen) avulla jokainen yksilö hyväksyy nykyisen tilanteensa ja sitä kautta hän kykenee havaitsemaan selkeämmin ympärillä olevat mahdollisuudet. Mahdollisuuksien havaitsemisen jälkeen keskitytään sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen jatkuvan oppimisen ajattelumallilla että mikroyrityksen liiketoiminnan kehittämiseen mentoroinnin, valmennuksen ja verkostoitumisen avulla.

Hankkeen tuloksena mikroyrittäjillä ja työntekijöillä on jatkuvan kehittämisen toimintatapa, jossa kehityskohteen tai mahdollisuuden havaitsemisen jälkeen kyetään reagoimaan joko oman henkilökohtaisen tarpeen (hyvinvointi) tai liiketoiminnan tähtäimen (arviointi, kehittäminen, kaupallistaminen) mukaisesti. Hankkeen aikana tavoitetaan 100 mikroyritystä ja mikroyritysten henkilökuntaan kuuluvaa.

Hanke yhdistää mikroyrityksiä kehittämään toimintaansa ja verkostoitumaan yli toimialarajojen. Tämä kasvattaa mikroyrittäjien ymmärrystä tiedon, osaamisen ja luovuuden merkityksestä tuotannontekijänä ja kilpailutekijänä (Uudenmaan tulevaisuus 2035).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat urheilu-, liikunta- ja matkailualan mikroyritykset Uudenmaan maakunnan alueella. Hanke kohdentuu myös näiden alojen tapahtuma-alan mikroyrittäjyyteen. Hanke kohdistuu yrityksiin, yrittäjiin ja yritysten työntekijöihin. Yritykset, yrittäjät ja yritysten työntekijät tavoitetaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostojen ja hankkeen yhteistyötahojen verkostojen kautta. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Uudenmaan Yrittäjät, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Liikunnan Ammattilaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat urheilu-, liikunta- ja matkailualan yritykset laajemmin, urheilijayrittäjät, Haaga-Heliassa opiskelevat urheilijat, Sports & Study –opiskelijat, yrittäjäopiskelijat ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun alumnit. Välillisiä kohderyhmiä ovat 3AMK-yhteistyön (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut) kautta saavutettavat verkostot. Hankkeen tulokset siirretään uusina konkreettisina menetelminä laajemmin erityisesti yrittäjyyden, liikunta- ja matkailualan sekä johtamisen opetukseen, mentorointiin ja valmennukseen. Lisäksi opiskelijoille ja alumneille järjestetään seminaari, jossa hankkeen tulokset tulevat jaettaviksi ja hyödynnettäviksi laajasti. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Uudenmaan alueen koko yrittäjäverkosto. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös urheilu- ja elämystalouden yhteisöt ja toimijat; urheiluorganisaatioiden ja -seurojen työntekijät ja vapaaehtoiset toimijat. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat potentiaaliset hankkeen kohdealojen itsensä työllistäjät ja re-start-yrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 942

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 615

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 427

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 205 769

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Hanko, Vantaa, Pornainen, Espoo, Kirkkonummi, Järvenpää, Lohja, Askola, Hyvinkää, Vihti, Porvoo, Pukkila, Myrskylä, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Kerava, Raasepori, Mäntsälä, Helsinki, Kauniainen, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vaikka suomalaisista yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia (Toivonen 2019), urheilu-, liikunta- ja matkailualalla toimii paljon naisten perustamia yrityksiä, ja valtaosa niistä on yksinyrittäjien perustamia mikroyrityksiä (ks. esim. Lith 2005). Palvelualat ovat perinteisestikin naisvaltaisia (Korkeamäki 2013, Lith 2005).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu naisvaltaisuus kyseisillä toimialoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on Uudenmaan alueen urheilu-, liikunta- ja matkailualan mikroyritysten elinvoimaisuuden ja työllistämiskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Luontomatkailu- ja tapahtuma-aloilla ekologinen kestävyys ja sen huomioiminen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa on keskeistä. Hankkeella on tähän kohteeseen välillinen vaikutus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 2
Uuden liiketoiminnan kehittäminen, työllistymisen ja ekosysteemiajattelun edistäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Yrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön osaamisen kasvattaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Energiatehokkuus ja vähähiilisyys huomioidaan osallistuvien yritysten toimintasuunnitelmia tarkastellessa sekä tuote- ja palvelukehityksessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Yrittäjien ja mikroyritysten työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskeinen tavoite. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu, että pienten yritysten ja yrittäjien työhyvinvoinnilla on merkitystä yritysten tuloksellisuudelle (Palmgren & Kaleva 2011), ja on erityisesti osoitettu tämä paikkansapitäväksi naisyrittäjien kohdalla (Palmgren ym. 2010a, b), joita on hankkeen toimialoilla enemmistö. Yrittäjän ja työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä kuormituksesta huolehtiminen on keskeinen hyvinvoivan yrityksen tukijalka (Työterveyslaitos 2019). Työpaikan viihtyvyyttä pk- ja pienemmissä yrityksissä on tärkeää tarkastella ja kehittää, ja mm. dosentti M.-L. Mankan mukaan avoin keskustelukulttuuri ja dialogisuus on hyvä lähtökohta viihtyvyyden parantamiseen (Kauppalehti 2020). Yrittäjien ja mikroyritysten työntekijöiden hyvinvointia edistetään hankkeessa välillisesti myös laajemmin mm. digitaalisen kohtaamispaikan ja digitaalisen käsikirjan kautta.
Tasa-arvon edistäminen 8 6
Naisyrittäjät tarvitsevat tukea työkyvyn kehittämiseen (Vuorenpää & Palmgren 2012), mikä on erityisen ajankohtaista koronakriisistä toipuvalla urheilu-, liikunta- ja matkailualalla. Hanke huomioi eri sukupuolet ja ikäluokat hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja kutsuu laajasti mukaan kohdealojen mikroyrittäjiä ja heidän työntekijöitä Uudeltamaalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeella on välillinen vaikutus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ponnahduslauta rohkeuteen – mikroyritysten re-start -hankkeen rahoitus tuli Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke toteutettiin 16.8.2021 – 15.8.2023. Hankkeeseen osallistui noin 90 mikroyritystä. Hankkeen toteuttaja oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Olympiakomitea, Uudenmaan yrittäjät, Suomen liikunnan ammattilaiset ry ja Suomen matkailualan liitto ry.

Ponnahduslauta rohkeuteen -hankkeen tavoitteena oli Uudenmaan alueen urheilu-, liikunta- ja matkailualan mikroyritysten elinvoimaisuuden ja työllistämiskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Koronaepidemia, joka jatkui vielä hankkeen käynnistyttyä, vaikutti voimakkaasti kohdeyritysten toimintaedellytyksiin. Hanke edesauttoi urheilu-, liikunta- ja matkailualan mikroyritysten perustajien ja heidän työntekijöidensä nopeampaa ja strategisempaa siirtymistä kriisin aiheuttamasta lamaantumisen tilasta kohti oman liiketoiminnan kriittistä tarkastelua, skenaariotyöskentelyä sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä tai vanhan sopeuttamista.

Hankkeeseen sisältyi kolme eri kokonaisuutta, jotka olivat 1) Henkilökohtainen hyvinvointi -osio, sisältäen mindfulness, eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitteita ja tietoisen itsensä johtamisen valmennuksia sekä osallistujan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tekemisen, 2) Innovointi ja liiketoimintamahdollisuudet -osio, sisältäen palvelumuotoiluajattelua ja työpajatyöskentelyä sekä 3) Yrityksen toiminnan kehittäminen -osio, sisältäen oman yrityksen strategia- ja toimintasuunnitelman tekemisen ja yrittäjävalmennusta.

Hankkeen myötä yrittäjällä on työkaluja tietoisesti johtaa itseään ja jaksamistaan arjessa, hän kykenee toteuttamaan ja kehittämään uudistuvaa omakohtaista yrittäjyyttä ja hyödyntää jatkuvaa oppimista osana arkeaan. Hankkeen tuotokset, jotka ovat käytettävissä ja kehitettävissä edelleen ovat: digikäsikirja hankkeen keskeisistä opeista, mikro- ja pienyritysten verkostot ja ekosysteemi -alusta, yrittäjien kokemuksia hankkeesta -podcastit ja mindfulness yrittäjän voimavarana -podcast.