RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22594, Uuden luksuksen palvelusprintti

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uuden luksuksen palvelusprintti -hankkeessa on kyse uuden luksuksen vastuullisten palveluelämysten kouluttamisesta ravintola-, majoitus-, tapahtuma- ja matkailuyritysten johdolle ja henkilöstölle Uudenmaan alueella, jotta he voivat nopeasti ja ketterästi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan laadukkaammiksi. Hanke lisää yritysten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin tilanteisiin. Nämä alat ovat kärsineet koronakriisistä erittäin paljon. Uusi luksus poikkeaa perinteisestä luksuksesta tähdäten kokonaisvaltaiseen asiakaskokemukseen, jossa korostuu vastuullisuuden näkökulma. Tutkimuksissa on todettu, että tasa-arvoisesta kulttuuristamme johtuen, meidän suomalaisten käsitys luksuksesta on etäinen ja palvelukulttuurimme pohjaa siitä syystä pitkälti itsepalveluun. Lisäksi on todettu, että emme osaa tuoda vastuullisuusnäkökulmia näkyväksi toiminnassamme tai kertoa niistä. Nämä kehittämisen puolet yhdistyvät uuden luksuksen näkökulmassa ja hankkeen tavoitteissa, sillä tämän päivän niin kotimainen kuin kansainvälinen kuluttaja toivoo palvelulta hyvin pitkälle loistavaa asiakaskokemusta, joka on toimiva, laadukas ja tuottaa arvoa huomioiden vastuullisen liiketoiminnan.

Hankkeen tavoitteena on nostaa koronapandemian aikana kärsineiden matkailu –ja ravintolatoimijoiden johdon ja henkilöstön ammattitaitoa kohdata vaativa tämän päivän kuluttaja. Koulutuksen avulla yritys voi luoda parempaa asiakaskokemusta sekä nostaa tuotettaan uuden luksuksen vaatimalle tasolle, joka näkyy myös toivottavasti yrityksen kassavirrassa. Henkilökunnan ammattitaidon nostaminen on olennaista palvelualalla, sillä asiakaskohtaamisessa henkilön merkitys elämyksen mahdollistajana on suuri. Kehittämishanke on ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” toimintalinjan 9 REACT-EU mukainen ja keskittyy erityisesti mikro- ja pk-yritysten yritysten sekä niiden henkilökunnan kyvykkyyteen sopeutua sekä hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia. Hankkeen tavoitteena on lisätä osaamista koulutusten ja vertaisoppimisen kautta, jolla vastataan pandemian yllättävän muutoksen aiheuttamaan kriisiin, ja luodaan jatkuvuutta yrityksen toiminalle myös kansainvälisyyttä silmällä pitäen. Hanke vastaa Uudenmaan alueen strategisiin painopisteisiin, sillä hankkeessa pureudutaan menestyvään ja vastuulliseen bisnekseen sekä toteutetaan ilmastoviisaan ja monimuotoisen maakunnan mukaisia toimenpiteitä huomioiden mm. Vähähiilisyys. Hanke lähestyy vähähiilisyyttä kiertotalouden näkökulmasta. Myös luksusyritysten kehitystoimissa on syytä huomioida resurssitehokkuus. Resurssitehokkuus luksuksessa tarkoittaa kestävien ja pitkäikäisten resurssien käyttöä. Resurssitehokkaita toimia valikoidessa varmistetaan, etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle muilla osa-alueilla. Palvelut suunnitellaan kestäviksi ja helposti päivitettäviksi. Kehityshanke vastaa myös Älykäs Uusimaa -ohjelman ihmisten kaupunki -teemaan alueena matkailu. Hankkeen tuloksena syntyy materiaalia podcastien, videoiden, artikkeleiden ja videon muodossa, jotta tietoa uudesta luksuksesta voidaan jakaa laajemmalle yleisölle. Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksilla tavoitellaan koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, vetovoiman ja kiinnostavuuden vahvistamista matkailun toimintaympäristössä. Korona-pandemian mahdollisesti jatkuessa koko hanke voidaan toteuttaa virtuaalisessa muodossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on kouluttaa valittujen, uusimaalaisten yksinyrittäjien sekä mikro- ja pk-palveluyritysten ja asiakaskokemusta, nostaen samalla tuotteiden laatua ja vastuullisuutta kouluttamalla yritysten johtoa ja henkilökuntaa. Osallistuvilla yrityksillä eli varsinaisella kohderyhmällä tarkoitamme matkailupalveluyrityksiä, kuten hotellia, kahvilaravintolaa, ohjelmapalveluyritystä sekä kulttuuri-, liikunta-, kauppa- ja elämyskeskusta sekä tapahtuma-alaa. Kaikki nämä alat ovat kärsineet syvästi koronapandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi. (Helsingin sanomat 28.2.2021)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Matkailupalveluilla on merkittäviä heijastevaikutuksia useille muille toimialoille. Luksusmatkailuun panostettaessa parannetaan matkailun tulo- ym. vaikutuksia ja se luo lisäarvoa palveluita tarjoaville ja niiden kuluttajille. Välillisenä kohderyhmänä on alueen paikallisväestö, niin asukkaina kuin myös asiakkaina ja aktiivisina osallistujina. Kasvavat matkailijavirrat ja heidän kulutuskäyttäytymisensä lisäävät alueiden elinvoimaa, työllisyyttä ja myös verotuloja. Vastuullisuus on edellytys luksusmatkailulle: se mahdollistaa alueen perinteiden, kulttuurin ja autenttisuuden vaalimisen. Luksusmatkailu ei keskity massapalveluihin, joilla taas voi olla heikentäviä vaikutuksia paikallisväestön arkielämään Luksusmatkailu on yksi mahdollisuus alueiden vetovoiman lisäämiseksi: matkailun suuntaamiseksi vilkkaammilta matkailun alueilta vähemmän vilkkaille, potentiaalisille seuduille. Näin vältetään vetovoimaisia kohteita vaivaava Overtourism-ilmiö, jossa kulttuurinen ja ympäristön kantokyky ovat ylittyneet ja matkailua joudutaan suitsimaan esimerkiksi rajoitetuilla kävijämäärillä, sulkemalla kohteita tai verottamalla vierailijoita

Välillisinä kohderyhminä ja myös hyödynsaajina ovat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat. He ovat laatutietoisia matkailijoita, jotka suosivat älykästä, hidasta matkailua. Heitä ohjaa vahva eettis-ekologinen vaatimustaso, jopa maailmanpelastamisen eetos. Tällaiset kestävää matkailua suosivat tunnetaan kaupallisena asiakassegmenttinä lyhenteellä LOHAS (Lifestyle of Health and Sustainability).

Muita hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Haaga-Helian opiskelijat, joiden osaaminen ja asiantuntijuus lisääntyvät. He ovat tulevaisuuden matkailualan kehittäjiä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut matkailualan yritykset ja toimijat, sillä hankkeen tuottama materiaali: esim. podcastit, videot, blogit ja muut julkaisut ovat kaikille avoimia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 653

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 053

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 566

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 196 316

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Lohja, Hyvinkää, Kirkkonummi, Pukkila, Loviisa, Karkkila, Vantaa, Tuusula, Lapinjärvi, Askola, Espoo, Järvenpää, Hanko, Sipoo, Porvoo, Vihti, Nurmijärvi, Inkoo, Pornainen, Myrskylä, Kerava, Raasepori, Siuntio, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 81

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm. seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla voimakkaammin kuin miesten työttömyys (32,2). Naisten osuus myynti- ja palvelualalla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, mikä on huomionarvioista pitkittyneen koronakriisin aiheuttamassa, erityisesti palvelusektorin työllisyystilanteeseen negatiivisesti vaikuttavassa tilanteessa. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteessa, mikä vaikuttaa osaltaan naisten työttyömyyden kasvuun. Miesten näkemys sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta erittäin hyvin työpaikoilla on myönteisempi (50 %) kuin naisten (43 %). Kolme neljästä palkansaajasta on sitä mieltä, että työpaikalla naisten ja miesten on yhtä helppoa edetä urallaan. 2/3 palkansaajasta kokee esimiehen kohtelevan naisia ja miehiä tasa-arvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Kehittämisohjelma kohdistuu ensisijaisesti yrityksiin ja niiden palvelujen kehittämiseen. Toiminnassa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Hankkeessa pyritään varmistamaan naisten koulutuksen kautta työelämässä pärjääminen ja mahdollisuudet etenemiseen uralla. Hankkeessa otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden osana kiinnitetään huomiota myös sukupuoleen liittyviin näkökulmiin kuten naisten kasvaneeseen työttömyyteen, sukupuolittuneisiin käytäntöihin työpaikoilla, eri sukupuolten osallistamiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä niiden vaikutusten arviointiin sukupuolinäkökulma huomioiden.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	6
Uuden luksuksen palvelusprintti sparraa yrityksiä kohti kestäviä ratkaisuja. Hankkeessa keskitytään vastuulliseen bisnekseen sekä toteutetaan ilmastoviisaan ja monimuotoisen maakunnan mukaisia toimenpiteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	8
Eettisyys ja ekologisuus ovat trendiarvoja luksustuotteissa ja -palveluissa, ja niillä yritys voi erottautua toisista. Nämä nostetaan esille kehittämisohjelmassa. Elämyspalvelut ovat useimmiten immateriaalisia. Hankkeen toiminta kohdistetaan vähähiiliseen Palvelutuotantoon. Mikro- ja pk- yritykset puolestaan eivät välttämättä osaa tunnistaa toimia, jolla päästää lähelle hiilineutraaliutta. Sprintin kautta yrityksille korostetaan vähähiilistä palvelutuotantoa ja autetaan heitä viestimään siitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	4
Kehittämisessä huomioidaan yritysten tuottamat luksuselämyspalvelut Suomen luonnossa, jolloin on tärkeää korostaa luonnon kestävyyttä ja tukea sen monimuotoisuutta, voidaan puhua ekologisesta palvelumuotoilusta (eco service design). Yritysten ympäristövastuullisuus kasvaa kehittämisohjelman myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	5
Toiminta toteutetaan pääsääntöisesti kohteissa, joihin pääsee julkisilla kulkuvälineillä. Pkyritysten luksustuotteiden ja -palvelujen jalostusprosessia ja jakelukanavia kehitetään ekologisuutta korostaen (ekoluksus).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hanke ei kohdistu suoraan Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Kestävyysosaamisen lisääntyminen Luksusyrityksissä vaikuttaa matkailussa syntyvien materiaalien ja jätteiden taloudellisesti kestävään käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Kehittämisohjelmassa otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käyttö osana ekologista palvelu- ja tuotekehittämistä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	6
Hanke keskittyy alueen pk-yrityksiin ja niiden kasvun tukemiseen. Heidän lifestyle-toimialan liiketoiminta- ja vientiosaaminen kasvaa kehittämisohjelman myötä, mahdollistaen siten niiden kasvun ja toimimisen kansainvälisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	8
Hankkeessa kehitetään ekologisia premiumtuotteita ja palveluja immateriaalisista lähtökohdista. Luksustason elämyspalvelut ovat aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Osaamisen kehittäminen ja työllisyyttä tukevat toimet luovat hyvinvointia sekä lisäävät tuottavuutta niin yksilö-, yritys- kuin kansallisella tasolla. Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointis ja parantaa yritysten tuottavuutta. Hanke vastaa näin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi hyvinvointi- ja elämyspalvelut lisäävät tutkitusti kuluttajien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Hankkeen osallistujia valittaessa otetaan huomioon monipuolinen sosio-demografinen edustus. Luksustuotteita ja -palveluja kehittäessä otetaan huomioon tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet. Lisäksi normaalisti lifestyle-toimialan ulkopuolelle jäävillä kuluttajilla on paremmat mahdollisuudet osallistua, kun heidät luokitellaan kertaluonteisiin potentiaalisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Ekoluksus palvelukehityksessä otetaan huomioon erilaiset kohderyhmät ja niiden tarpeet.
Kulttuuriympäristö	0	5
Luksuspalvelut rikastuttavat kulttuuriympäristöä, erityisesti kun kehitetään ekologisia luksustason elämyspalveluita.
Ympäristöosaaminen	5	8
Palvelusprintti kohdistuu parantamaan yrityksen vastuullista kehitystä. Osallistujayritykset jalkauttavat kestäviä toimintamalleja asiakkaille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uuden luksuksen palvelusprintti -hanke pohjautui uuteen luksukseen, joka pitää sisällään laadukkaan ja elämyksellisen asiakaskokemuksen lisäksi vastuullisuuden näkökulman. Keskeinen tarve hankkeelle onkin, että Suomen on nostettava vieraanvaraisuuspalvelujensa kokonaislaatua ja lisättävä henkilöstön osaamista – päämääränä fiksu ja kestävä liiketoiminta. Koulutuksen avulla yritys voi erikoistua, luoda parempaa asiakaskokemusta sekä nostaa tuotettaan ja palveluaan uuden luksuksen vaatimalle tasolle. Tämä kaikki näkyy toivottavasti myös yrityksen kassavirrassa. Henkilökunnan ammattitaidon edistäminen on hyvin merkityksellistä erityisesti palvelualalla, onhan henkilöstö avainasemassa mahdollistamassa elämyksiä asiakkaille.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, mitä uusi luksus on. Hankkeessa käytiin myös läpi, miten asiakaspalvelun tasoa voisi nostaa, ja kuinka yritys tunnistaisi keinoja tuoda vastuullisuus osaksi yrityksen toimintaa ja viestintää. Projektin toimenpiteet hyödynsivät palvelumuotoilun menetelmiä, ja koulutuksen kautta yrityksille tarjottiin konkreettisia työkaluja arkeen ja ketterään kehitykseen. Nämä taidot tukivat yrityksiä, kun ne kehittävät tuotteitaan. Taidot auttoivat erityisesti huomioimaan asiakaskokemuksen kehitystoiminnassa. Palvelumuotoilun näkökulma vastaa tarpeeseen luoda houkuttelevia, toimivia ja kannattavia palvelutuotteita, jotka tuovat arvoa niin asiakkaalle kuin yritykselle.

Hankkeeseen osallistui 23 yritystä, joiden toimintaa kehitettiin hankkeen teemojen mukaisesti. Yritykset osallistuivat hankkeen 6 työpajaan sekä saivat oman alkutavoitteensa mukaista yrityskohtaista sparrausta ja koulutusta. Hankkeessa julkaistiin suurelle yleisölle 11 blogitekstiä, 3 videota ja 5 podcastia. Lisäksi hankkeessa julkaistiin loppujulkaisu “Rakkaudella, uutta luksusta”. Kaikki materiaali on säilötty hankkeen nettisivuille ja on vapaasti kaikkien käytettävissä Internetissä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot