RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22595, Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat

1 Hanke

Hankekoodi: S22595

Hankkeen nimi: Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen eOppimiskeskus ry, Finlands e-lärning center rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1899013-7

Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 21-23

Puhelinnumero: 050 595 4573

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: https://eoppimiskeskus.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Honkonen Kaisa Eliisa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.honkonen(at)eoppimiskeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 595 4573

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Koulutuskuntayhtymä Tavastia, 0205303-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Opetus- ja koulutuskentällä on digitaalisen ja pedagogisen osaamisen kehittämispainetta:
1) Pandemian vuoksi siirryttiin etä- ja hybridiopetukseen. Hybriditoteutusten parhaiden käytäntöjen halutaan jäävän käyttöön ja jatkokehitykseen pandemian hellittäessä. Hybriditoteutukset edellyttävät opiskelijoilta ja opettajilta aiempaa monipuolisempia digioppimisen ja -pedagogiikan taitoja.
2) Digipalvelulaki edellyttää muokkaamaan digitaaliset oppimisympäristöt ja -materiaalit kaikille saavutettaviksi. Tämä edellyttää uudenlaisia digitaitoja, joiden puute vaikuttaa opetuksen suunnittelu- ja toteutusosaamiseen, opiskelijoiden ja työelämän kanssa käytävään vuorovaikutukseen ja ohjaamisprosesseihin. Pahimmillaan osaamisvajeet hidastavat opintojen etenemistä ja lisäävät keskeyttämisriskiä.
Tarvitaan taitojen kehittämistä digitaalisesti saavutettavan hybridiopetuksen ja monipuolisten työskentelymallien toteuttamiseksi.
Hankkeella on 2 päätavoitetta:
1) Digitaalisen koulutuspalvelun muotoiluosaamisen vahvistaminen
Saavutettavassa, hybridisti toteutettavassa koulutuksessa digipedagogiikalla ja -teknologialla on merkittävä rooli. Kohdejoukolle toteutetaan koulutuspaketit, joiden sisällölliset pääteemat muodostuvat hybriditoteutusten tulevaisuustrendeistä, kaikille soveltuvan opetuksen suunnittelun viitekehyksestä (UDL), hybridiopetuksen pedagogiikasta ja digitaalisista työkaluista. Lisäksi luodaan monipuoliset digitaaliset toiminta- ja ilmaisutavat hybridiopetuksessa syntyvän osaamisen osoittamiseksi. Selvitetään miten hanketoimijoiden digioppimisympäristöt toimivat tilanteissa, joissa osallistuminen opiskeluun tai osaamisen osoittamiseen on haastavaa sekä millaista osaamista tämä vaatii opiskelijalta, opettajalta ja työpaikkaohjaajalta. Tuloksena vahvistetaan kohdejoukon digitaalisen saavutettavuuden ja hybridiopetuksen digipedaosaamista, ja luodaan UDL-periaatteille rakentuvat koulutuspaketit digipedaosaamisen ajantasaistamiseksi.
2) Saavutettavaan ja hybridisti toteuttavaan opetukseen soveltuvien käyttötapausten tunnistaminen, kehittäminen, testaaminen ja soveltaminen
Vaiheessa 2 hanketoimijat työskentelevät työelämäkumppaneidensa kanssa test bed -ympäristössä. Test bed -ympäristössä käsitellään toimijoiden esiintuomia käyttötapauksia ja niiden haasteita sekä sovelletaan ja harjaannutetaan tavoitteessa 1 tunnistettuja osaamisia. Yhteiskehittely mahdollistaa eri osapuolten näkemysten huomioimisen ja osallistavan kehittämisen. Test bedien avulla optimoidaan hybridimallien käyttötapoja opetuksessa ja työn tekemisessä. Paremman osaamisen myötävaikutuksella voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tehostaa työelämäyhteistyötä sekä nopeuttaa työelämään siirtymistä.
Tulokset kootaan HOT-työkalupakkiin hybridiopetuksen vaihtoehtojen ja osaamisen osoittamisen monipuolistamiseksi. Tulokset levitetään työpajojen ja webinaarien avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on haasteita toimia pandemian takia muuttuneessa koulutus- ja työympäristössä. Haasteet voivat näyttäytyä digiosaamisen teknisinä ja erityisesti opetushenkilöstöllä pedagogisena osaamisvajeena. Etenkin etä- ja lähityöskentelyn hybridimallit ja niiden edellyttämät toimintatavat voivat muodostua monelle oppimisen kompastuskiviksi, jotka edelleen vaikuttavat opintojen etenemiseen, opiskelijoiden valmistumiseen ja työelämään tai toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymiseen.
- Tavastian toisen asteen opiskelijat
- HAMKin korkeakouluopiskelijat
- Tavastian toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilökunta
- HAMKin opetushenkilökunta
- Oppilaitosyhteistyötä tekevät yritykset ja työelämän edustajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- valtakunnallisesti toisen asteen opiskelijat ja opettajat
- korkeakouluopiskelijat ja opettajat
- työelämässä toimivat oppilaitosyhteistyötä tekevät työnohjaajat ja työelämän edustajat
- opetusteknologiayritykset
- työelämä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 443 488

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 367

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 503 235

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 683

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Tammela, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Humppila, Janakkala, Forssa, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeesta on toteutettu hankevalmisteluvaiheen yhteydessä tavoitteiden, toiminnan ja toimintaympäristön tarkastelu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyen. Tarkempi ja laajempi analyysi toteutetaan hankkeen lähtötilanteen arvioinnin yhteydessä. Hankkeen kohderyhmissä ja käyttötapausten testauksissa on mukana sekä miehiä että naisia, mutta tavoitteet ja toimenpiteet ovat molemmille sukupuolille samat. Hankkeen edetessä tehdään tarvittaessa erilaisia toimenpiteitä miehille ja naisille, riippuen heidän omista tarpeistaan. Hankevalmisteluvaiheen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on toteutettu hankesuunnittelutyöryhmän omana työnä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnan aikana tehtävässä itsearvioinnissa sekä hanketoimintaan kuuluvissa väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeen aikana on kaikkien hankkeessa toimivien vastuulla. Tavoitteiden sukupuolirelevanssi Hankkeen lähtökohtana on kehittää hybridiin ja saavutettavaan koulutukseen liittyvää opetushenkilöstön, työelämän ja opiskelijoiden osaamista. Hankkeeseen osallistuvat alat (liikenne, kone- ja tuotantotekniikka, pintakäsittely ja autoala) ovat pääsääntöisesti miesvoittoisia aloja. HAMKin puolelta mukaan tuleva kulttuuriala on päinvastoin naisvaltainen. Hankkeessa tuodaan esiin erityisesti UDL-näkökulmasta millä tavoin sukupuoli näkyy koulutuksen muotoilussa UDLn pääperiaatteiden osalta sekä miten sukupuolten välinen erilaisuus tietojen vastaanottamisesta ja käsittelyssä sekä osaamisen osoittamisessa on mahdollista ottaa huomioon UDL- periaatteiden pohjalta. Hankkeessa kehittävät monimuotoisemmat tavat osallistua opetukseen ja esittää omaa osaamista edistävät kaikkia opiskelijoita, mutta erityisesti poikia, joiden lukutaito PISA2015 mukaan on huomattavasti alhaisempi kuin tytöillä. Hanke tukee elinikäistä oppimista sekä koulutusta ja järjestelmiä, joiden avulla osallistujat voivat mukautua paremmin tai valmistautua urakehityksen muutoksiin. Tilastokeskuksen tilaston mukaan erityisopiskelijoita on ammatillisessa koulutuksessa 10,2 % opiskelijoista. Miehiä heistä on hieman enemmän kuin naisia. Luku on kasvanut viimeisten 10 vuoden ajan. Valmiina valintoihin II -selvityksen mukaan “toisella asteella korkeakouluväylän valitsevien opiskelijoiden oppimisvalmiuksien kehittämisessä olisi tärkeää kiinnittää huomiota tiedollisen aineiston käsittelyyn ja nostaa ohjauksessa jatko-opintovalmiudet työelämävalmiuksien rinnalle." Hankkeessa kehitettävät hybridit ja saavutettavat koulutuspalvelut edistävät sekä opettajien että opiskelijoiden digitaitoja ja työelämätaitoja. Pedagogisesti suunnitellut verkkokokonaisuudet myös edistävät oppijoiden oppimaan oppimisen taitoja esimerkiksi piilo-opetussuunnitelmaa hyödyntäen. Välijärven tutkimuksen mukaan uudet pedagogiset innovaatiot ovat välttämättömiä, jotta erityisesti poikien motivaatiota ja opiskeluun sitoutumista voidaan vahvistaa. Nopeasti kehittyvän teknologian roolia tulisi hyödyntää oppimisen tehostajana ja toisaalta oppilaiden motivaation ja itseluottamuksen vahvistajana. (2017/3016(RSP) - 17/04/2018)Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalisen sektorin avulla Huipulla pudotuksesta huolimatta. Pisa15 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:41. Tekijät: Vettenranta; Välijärvi; Ahonen; Hautamäki; Hiltunen; Leino; Lähteinen; Nissinen,K; Nissinen,V.; Puhakka; Rantapuro; Vainikainen. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:25. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80299/okm25.pdf Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1595. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.4.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/uut.html

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena on osaamisen kehittäminen tasavertaisesti, sukupuoliriippumattomasti.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	8
Hankkeessa kehitettävät oppimisen ja työnteon uudet, uutta teknologiaa hyödyntävät toimintamallit edistävät kestävää kehitystä. Teorian ja käytännön yhdistäminen yhdessä virtuaaliympäristöjen, oppimisanalytiikan, tekoälyn ja mobiiliuden kanssa luo uusia aineettomia toimintaprosesseja, jotka voidaan integroida sekä työ- että oppimismaailmaan. Oppiminen tapahtuu käytännön toiminnan kautta hyödyntämällä jaettuja tiedostoja ja kalentereja käyttäen pilvipalveluja ja sosiaalista mediaa. Tämä mahdollistaa “paperittoman toimiston” sekä vähentää päällekkäistä työtä ja fyysistä liikkumista. Työtä ja opiskelua voidaan toteuttaa paikasta riippumatta. Oppimisympäristöt rakennetaan olemassa olevia tiloja ja materiaaleja kehittäen. Hanke synnyttää uusia yhteisöllisiä oppimisprosesseja. Oppijan oma oppimisprosessi tehdään näkyväksi. Hankkeen toimintamallit tukevat eri-ikäisten työntekoa ja parantavat työnteon valmiuksia työelämän muutoksessa. Hankkeen julkaisut ovat ensisijassa avoimia, sähköisiä sekä jatkuvasti kehitettävissä ja päivitettävissä. Hanketyö perustuu sähköiseen viestintään. Hankkeessa käytetään laajasti maksuttomia ja yhteisöjen kehittämiä palveluita ja sovelluksia sekä sosiaalista mediaa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	8
Hankkeessa vahvistetaan hybridiopetuksessa tarvittavia taitoja työpajojen ja koulutusten avulla. Paremmat työskentelytaidot lisäävät hallinnan tunnetta ja näin edistävät myös hyvinvointia. Vahvat digitaidot ehkäisevät myös syrjäytymistä yhteiskunnassa. Hankkeen kehitystyössä käytetään osallistavia menetelmiä, joilla edistetään kohderyhmien osallisuutta ja osallisuuden tunnetta.
Tasa-arvon edistäminen	5	6
Hankkeessa huomioidaan erilaisten opiskelijoiden tarpeet. Testauksessa kiinnitetään huomioita pilottiryhmän sukupuolijakaumaan, mutta huomioidaan myös erilaiset oppimisen haasteet sekä niiden vaikutus opiskelumahdollisuuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	8
Toiminnan prosesseihin liittyy läpinäkyvyys, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen virallisesta päätäntäasemasta, taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tulokset ja tuotokset ovat avoimesti jaossa koko hankkeen toiminta-ajan ja sen päättymisen jälkeen, jolloin niitä pystyy kehittämään ja hyödyntämään vapaasti. Hanke lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tiedon jakamisen, yhteisten dokumenttien, verkkoyhteisöjen ja maksuttomien palvelujen käytön avulla. Julkaisut luodaan ensisijassa sähköisesti ja jatkuvasti kehitettävässä muodossa. Sähköisissä tuotteissa käytetään CC-lisensointia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons).
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei välitöntä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus