Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22596

Hankkeen nimi: React2Market

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Jakeluosoite: Wolffintie 36 F 11

Puhelinnumero: 0504084969

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.muova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Peltonen Sanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.peltonen(at)muova.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 408 3638

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjanmaan valmistava teollisuus on kohdannut monin tavoin pandemian aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä riippuen niiden asiakaskunnasta ja tuoteryhmästä. Muutokset markkinoilla ovat entistä nopeampia ja laaja-alaisempia, mikä edellyttää ketterää kykyä hankkia ja soveltaa uutta osaamista liiketoiminnan kehittämisessä. Yritysten jatkuva oppiminen tapahtuu jopa 90 % työpaikoilla työn ohessa. Tämä edellyttää uudenlaisia oppimisen tapoja, jotka tukevat työn ja oppimisen limittymistä tarvelähtöisesti ja saumattomasti osana arkipäivää.

Hankkeen tavoitteena on parantaa mikro ja pk-yritysten henkilökunnan ja johdon kykyä hyödyntää toimintaympäristön muutoksia ketterien ja markkinalähtöisten toimintatapojen avulla teollisuusyrityksissä. Hankkeella pyritään vahvistamaan yritysten kykyä ja osaamista tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia ja asiakastarpeita sekä testata uusia liiketoimintaratkaisuja asiakkailla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat ketterän kehittämisen oppimispolku-työkalu, oppimismateriaali, yrityspilotit sekä tilaisuudet ja julkaisut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmä on teollisuuden mikro- ja pk-yritykset Pohjanmaalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat koulutus- ja välittäjäorganisaatiot, kuten yrityksien kehittäjä-, yhteistyö-, ja edunvalvontaorganisaatiot alueella, kotimaassa ja kansainvälisesti. Välittäjäorganisaatiot siirtävät aiheeseen liittyvää uutta osaamista ja tietoa yrityksille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 726

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 224

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 213 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 211 530

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Sydösterbottens kustregion, Vaasan, Kyrönmaan

Kunnat: Laihia, Vöyri, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Mustasaari, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Pedersören kunta, Kruunupyy, Luoto, Vaasa, Maalahti, Närpiö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 8

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Projektin henkilökuntaan ja ohjausryhmään osallistuu sekä naisia että miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Teollisuuden toimiala on miesvaltainen, mutta markkinointi ja asiakaspalvelutehtävät ovat naisvaltaisia. Näin ollen projektilla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia tasa-arvon näkökulmasta. Projektin tavoite ja toimet tähtäävät siihen, että teollisuuden ala lisää houkuttelevuutta sekä miesten että naisten keskuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projekti ei ei keskity tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Projekti nostaa esiin digitalisaation ja kestävän kehityksen teemoja yrityspiloteissa ja työkalun kehittämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 10
Markkinalähtöinen toimintatapa tuo yrityksiin ilmastomuutoksiin liittyvää osaamista ja ennakointitietoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Kestävä kehitys pyrkii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Digitaaliset ja kestävät teollisuusratkaisut vähentävät ilmastopäästöjä ja saasteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
Mikäli teollisuus sijaitsee Natura-alueella, kestävät ja digitaaliset ratkaisut vähentävät tuotannon päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Digitaaliset ja kestävät ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja materiaalin käyttöä tarjoomassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Digitaaliset ratkaisut vähentävät teollisuuden energiatarvetta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Teollisuuden vahvistaminen edistää alueen elinkeinojen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Teollisuuden toimintoihin kytketty markkinalähtöinen kehittäminen edistää aineettomien palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Teollisuuden toimintoihin lisätyt toiminnallisuudet ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen vähentävät liikenteen ja logistiikan päästöjä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Terveet ja kannattavat teollisuusyritykset lisäävät alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Naisvaltaisten markkinointi- ja viestintätehtävien lisääminen pk-yrityksissä edistää tasa-arvoa teollisuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Periferia-alueiden elinkeinoelämän hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Teollisuudella on pitkät perinteet alueella. Alueen yrittäjyys ja työnteon kulttuuri ovat olennainen osa alueen omaleimaisuutta.
Ympäristöosaaminen 5 6
Kestävien ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen vahvistaa yritysten ympäristöystävällisyyttä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella parannettiin teollisten mikro- ja pk-yritysten henkilökunnan ja johdon kykyä hyödyntää toimintaympäristön muutoksia ketterien ja markkinalähtöisten toimintatapojen avulla. Hankkeella vahvistettiin erityisesti yritysten kykyä ja osaamista tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia ja asiakastarpeita sekä testata uusia liiketoimintaratkaisuja asiakkailla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Hankkeessa kehitettiin oppimispolkutyökalu yritysten arjessa tapahtuvan ketterän ja markkinalähtöisen kehittämisen tueksi. Oppimispolkutyökalun konkreettiset vinkit ja ohjeet tukevat yritysten oppimispyrähdyksiä, nopeita toimenpiteitä, jotka yritys voi toteuttaa osana muuta toimintaansa.
Oppimispolkutyökalua kehitettiin yhteistyössä kolmen teollisen mikro- ja pk-yrityksen kanssa. Työkalun sisältöjä kehitettiin ja testattiin yrityspiloteissa, mikä suuntasi oppimispolkutyökalun rakenteen ja oppimismateriaalien kehittämistä. Lisäksi yrityspilotit toivat oppimispolkutyökalun sisällöille aidon käyttökontekstin, jolloin saatiin varmistettu työkalun soveltuminen erityisesti mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin.
Hankkeen tuloksena syntyi ketterän kehittämisen oppimispolku-työkalu, oppimismateriaali, yrityspilotit sekä avoimet tilaisuudet ja julkaisut.