Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22602

Hankkeen nimi: Nousu - Nuorten työllisyys nousuun Kouvolassa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Poikolainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.poikolainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8832

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nousu - Nuorten työllisyys nousuun Kouvolassa
Hankkeen tavoitteena on Covid-19-pandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamisen tukeminen ja pohjan luominen elpymiselle. Hankkeen toimenpiteet tukevat positiivista kehitystä myös pitkällä aikajänteellä. Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä sekä elinvoimaa alueellaan. Nuorisotyöttömyys on nousut viime vuodesta merkittävästi ja tätä varten tarvitaan nopean työllistymisen ratkaisuja. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on myös kasvanut. Kouvolalaisten nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen lisääminen vakauttaisi pitkällä aikavälillä aluetaloutta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret, joista puhutaan usein diginatiiveina. Käytännössä nuorten digitaaliset taidot ovat eri tasoisia ja erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joilla on oppimiseen ja/tai kielen osaamiseen liittyviä ongelmia. Palveluita on siirretty verkkoon, eikä kaikilla nuorilla ole tarvittavia tietoja ja taitoja verkossa toimimiseen. Puutteet digitaalisissa taidoissa voivat estää opiskelun ja työllistymisen.
Tavoitteet: Ratkaisuna pandemian aiheuttamiin ongelmiin esitetään kuntastrategiaa ja hyvinvointisuunnitelmaa tukevan Living Lab –toiminnan yhteiskehittämistä Kouvolaan. Tavoitteena on, että kehittämistoiminta tuottaa ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin, tässä erityisesti nuorten digitaalisten taitojen kehittämiseen, joka tukee digitaalista osallisuutta. Tavoitteena on työllisyystoimia poikkihallinnollisesti ja proaktiivisesti tukevan ja pysyvän yksikön perustaminen sekä toiminnan juurruttaminen.
Toimenpiteet: Toimintaan osallistetaan systemaattisesti eri alojen yrityksiä, Kouvolan kaupungin eri toimialoja, oppilaitoksia, järjestöjä ja hankkeita sekä asukkaita eli palveluiden käyttäjiä. Innovaatiotyöpajoissa suunnitellaan nopeita kokeiluja, kehitetään uusia ideoita ja testataan niitä. Hyvä ideat ja käytännöt juurrutetaan. Toimenpiteissä painotetaan nuorten digitaalisten taitojen vahvistamista, kehitetään osallistujien kykyä toimia käyttäen digitaalisia välineitä. Nuorten tarvitsema tuki ja opastus suunnitellaan ja toteutetaan heidän tarpeidensa mukaan huomioiden erityistarpeet.
Tulokset: Tuloksena on nuorten digitaalisen osaamisen ja osallisuuden lisääntyminen, joka tukee työmarkkinakyvyn kasvua. Living Lab toiminnan mallinnus kuvataan siten, että mallia voidaan levittää ja hyödyntää myös muissa kunnissa.
Vaikutukset: Lyhyellä aikavälillä eri toimijoiden yhteistyötä. Pidemmällä aikavälillä lisätään nuorten työllistymistä digitaalisten taitojen kehittymisen myötä.
Horisontaaliset periaatteet: 1. sukupuolten tasa-arvo huomioidaan ottamalla sukupuolisensitiivisyys ja valtavirtaistaminen 2. yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuu eri aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä 3. kestävää kehitystä edistää nuorten digitaalisten taitojen kehittyminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat nuoret, työttömät nuoret aikuiset (riippumatta koulutustasosta), koulupudokkaat (etsivä nuorisotyö) sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret. Nuorilla tarkoitetaan tässä 16-29-vuotiaita.

Pääasiassa osallistujat ovat nuoria, jotka ovat käyttäneet nuorille suunnattuja palveluita. Xamkin opiskelijoita on mukana ohjaamassa työskentelyä yhdessä hanketoimijoiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten kanssa toimivat tahot, kuten Ohjaamo, Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut, TE-palvelut, Kela, sekä Kymsoten sosiaali- ja terveyspalvelut, työelämäpalvelut. Muita välillisiin kohderyhmiin kuuluvia tahoja ovat oppilaitokset, Kouvolan kaupungin muut nuorten palvelut, alueen järjestöt ja yhdistykset, tietyt alueella toimivat hankkeet sekä paikalliset yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 368 403

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 504

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Miehikkälä, Hamina, Kouvola, Pyhtää, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vankkeen valmistelussa on huomioitu toimintaympäristö sukupuolinäkökulmasta. Myös koko hankkeen keston ajan analysoidaan toimintaympäristöjen tarpeita ja haasteita sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvoperiaatteen mukaiseen toteutukseen pyritään huomioiden tarpeen mukaan sukupuolisensitiivinen näkökulma eli huomioiden sukupuolen merkitys yksilöiden kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Tärkeänä pidetään yhdenvertaista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista toimintaympäristöä.(Ks. Setlementtiliitto 2020. Sukupuolisensitiivisyys. https://setlementti.fi/toiminta/sukupuolisensitiivisyys/ Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hanketoiminnassa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Toimenpiteitä arvioidaan kaikkien sukupuolien näkökulmasta (STM. Valtavirtaistaminen https://stm.fi/valtavirtaistaminen). Salmenkangas & Wallin 2019. Sukupuolisensitiivinen hanketyö.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa analysoidaan hankkeen keston ajan toimintaympäristöjen tarpeet ja haasteet sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvoperiaatteen mukaiseen toteutukseen pyritään huomioiden tarpeen mukaan sukupuolisensitiivinen näkökulma eli huomioiden sukupuolen merkitys yksilöiden kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Tärkeänä pidetään yhdenvertaista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista toimintaympäristöä. (Ks. Setlementtiliitto 2020. Sukupuolisensitiivisyys. https://setlementti.fi/toiminta/sukupuolisensitiivisyys/ Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hanketoiminnassa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Toimenpiteitä arvioidaan kaikkien sukupuolien näkökulmasta (STM. Valtavirtaistaminen https://stm.fi/valtavirtaistaminen). Salmenkangas & Wallin 2019. Sukupuolisensitiivinen hanketyö.) Sukupuolivaikutuksia on arvioitu jo valmisteluvaiheessa ja asiaan kiinnitetään huomiota koko hankkeen ajan. Sukupuoli vaikuttaa uravalintoihin siten, että naiset hakeutuvat pääasiassa naisvaltaisille aloille ja oman sukupuolensa mukaisesti. On myös huomioitava ryhmä, johon kuuluvat eivät identifioidu naiseksi tai mieheksi vaan määrittelevät itsensä muun sukupuoliseksi. Hankkeessa huolehditaan siitä, että myös heitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Tiedossa on, että Kouvolassa ja Kymenlaaksossa nuorten miesten työttömyys on määrällisesti suurempi ongelma kuin naisten. Sukupuolen perusteella toimenpiteiden kohdistaminen vain miehiin ei ole perusteltua, koska jos sukupuolen perusteella naiset rajataan hankkeen ulkopuolelle, toimitaan syrjivästi. Tilanne muuttuu, kun huomioidaan myös kulttuuriset erot ja huomioidaan eri väestöryhmiin kuuluvien henkilöiden, naisten, miesten ja muiden olosuhteet ja tarpeet. Tietyissä kulttuureissa on naisten ja miesten samoissa tiloissa olemista rajoitetaan kulttuurisista syistä ja näin ollen toimintaa voidaan suunnata tarvittaessa myös vain naisille organisoimalla vain heille tarkoitettuja työpajoja. Hankkeen henkilöstölle järjestetään hankkeen alussa työpaja (ostopalveluna), jossa tasa-arvoon ja valtavirtaistamiseen liittyviä asioita tarkastellaan ja tuodaan näkyväksi. Hankkeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan valtavirtaistamisen toteutumista ja suunnitellaan mahdollisia korjausliikkeitä. Materiaalina hankkeessa käytetään Ruuti- sukupuolisensitiiviset ura- ja työpaikkaohjauksen mallit –hankkeessa (ESR 2018-2020) kehitettyjä materiaaleja https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ruuti-sukupuolisensitiiviset-ura-ja-tyopaikkaohjauksen-mallit/
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta päätavoitteen edistäminen vaikuttaa suoraan tasa-arvoa edistävästi nuorten digitaalisten taitojen kehittyessä. Nuoret naiset hakeutuvat huomattavasti vähemmän digialan koulutukseen kuin miehet ja hanke edistää naisten kouluttautumista digialalle. Hankkeen toimenpiteisiin otetaan mukaan molempia (kaikkia) sukupuolia edustavia nuoria ja aikuisia. Hankkeessa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatetta ja edistetään myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Hankkeen toimenpiteiden toteutuksen suunnittelussa ja hankeviestinnässä hyödynnetään opasta: Salmenkangas & Wallin 2019. Sukupuolisensitiivinen hanketyö.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeessa luodaan Living Lab toimintaympäristö, jonka toiminta jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluita sekä kehitetään niitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa kehitetään nuorten digitaalista osaamista sekä yhteiskehitetään nuorten digipalveluita. Digitaalisissa ympäristöissä toimiminen tukee vähähiilisyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeen vaikutus nuorten hyvinvoinnin edistämiselle on merkittävä. Hanke edistää eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten digihyvinvointia sekä nuoria että palveluiden tuottajien tarpeita palvelevilla tavoilla. Living Lab -toiminta tukee nuorten osallisuutta, osallistumista ja näihin liittyen tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta tukien heidän työllistymisedellytyksiään.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää tasa-arvoista toimintaa siten, että se kohdistuu kaikkiin sukupuoliin ja edistää heikossa työllistymisasemassa olevien nuorten osallisuutta sukupuolesta riippumatta. Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen ollut melko hyvä mahdollisuuksien tasa-arvo. Siitä huolimatta ihmisten kyky mahdollisuuksien hyödyntämisessä on vaihdellut mm. sosioekonomisen aseman mukaan. (Pyykkönen ym. 2017).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeella on vaikutusta nuorten yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Nuorten osallisuuden kohennuttua heidän mahdollisuutensa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen lisääntyvät. Hankkeessa huomioidaan myös eri kieli- ja kulttuuritaustaiset nuoret sekä heidän tarpeensa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-