Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22603

Hankkeen nimi: LUOTSI - Yritysten muutoskyvykyyttä vahvistamassa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1481499-6

Jakeluosoite: Lundinkatu 8

Puhelinnumero: 010 836 7700

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: https://www.posintra.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Topi Haapanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: topi.haapanen(at)posintra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7082012

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korona on vaikuttanut Uudenmaan alueella kovemmin kuin muualla johtuen tiukoista rajoitustoimista ja markkinatilanteen muutoksesta. Tämä on vaikuttanut erityisesti palvelualoihin. Luotsi-hanke tukee yritysten tehokasta toipumista kriisistä parantamalla asiakasyritysten osaamista ja asiakasymmärrystä vahvistamalla yritysten kykyä reagoida ketterästi nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Osaamisen karttuessa yrityksillä on parempi mahdollisuus kohentaa asiakaskohtaamista.

Luotsi-hankkeessa yrityksille mahdollistetaan tulevaisuussuuntautuneen kasvuhakuisen ja asiakasvetoisen liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat välineitä uusien palveluiden kehittämiseen. Kehittämistyössä huomioidaan myös jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet sekä asiakaskokemus.

Kasvava osaaminen tarjoaa yrityksille valmiudet kehittää kannattavasti uutta liiketoimintamallia. Vahva yhteistyö ja verkostot sekä uudenlainen palveluiden kehittämistyö lisää yritysten johdon ja henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista epävarmoissa tilanteissa. Hankkeen kohderyhmä painottuu naisvaltaisiin toimijoihin, sillä naisia työskentelee paljon mm. palvelu- ja kulttuurialalla (Yrittäjät Suomessa 2017,Tilastokeskus). Valmennukset, verkostot ja vertaisoppiminen tukevat myös yritysten ja henkilöstön innovointikykyä sekä edistävät tasa-arvoa ja sukupuolten välistä ymmärrystä verkostoissa yhdessä tekien.


Toimenpiteinä Luotsi-hankkeessa toteutetaan neljä työpakettia, kahdessa eri hankesyklissä. Hankkeen työpaketit (TP) ovat:

TP 1: Asiakashankinta ja muutostarpeen kartoitus
TP 2: Verkostoituminen ja vertaisoppiminen
TP 3: Muutoskyvykkyys-valmennuskokonaisuus
TP 4: Alueellisen pilottitoimenpiteet

Hankkeessa panostetaan jatkuvasti myös näkyvään viestintään. Viestintä hyödyttää hankkeen tavoitteiden saavuttamista asiakashankinnassa, hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa, eri osapuolten vuorovaikutuksessa sekä hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämisessä.

Hankkeen tuloksena asiakasyritykset ovat valmiimpia tunnistamaan, reagoimaan ja hyödyntämään markkinoiden signaaleja sekä sopeutumaan alati muuttuviin tilanteisiin. Yritysten uudenlainen ja innovatiivinen liiketoiminnan kehittäminen ja ketterien kokeilujen hallinta on siirtynyt seuraavalle tasolle asiakaskokemuksen ymmärtämisen myötä. Yritysten kehittymisen myötä asiakkaille on tarjolla jatkossa sujuvampaa palvelua ja niistä on tullut huomattavasti aiempaa saavutettavapia.

Hankkeen lopussa julkaistaan hankepäiväkirja, joka on tarjoaa avaimet toteuttaa muutoskyvykkyyden toimintamallia jatkossakin kehitysyhtiöiden neuvontatyössä, yhdessä asiakkaiden kanssa.

Luotsi-hanke tukee Uusimaa-ohjelma 2.0:aa parantamalla mikro- ja pk-yritysten ketterää kehitystä, tavoitettavuutta sekä myös digiastetta. Uusiin palveluihin liittyvä liiketoimintamahdollisuuksien kehitystyö tukee niin paikallisen elinkeinorakenteen kuin aineettomien tuotteiden ja palveluiden kestävää kehittämistä Hanke edistää yrittäjä- ja innovaatiohenkisen Uudenmaan maakunnan rakentamista. REACT-EU lisärahoituksen mukaisesti hanke nopeuttaa palvelualojen yritysten uudistumista, joka edistää yritysten elpymistä sekä mahdollistaa palvelualojen kestävän kasvun. Hanke toteuttaa Älykkään erikoistumisen strategiaa resurssiviisaalla toiminnalla. Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan yritysten valmennuksessa entistä paremmin huomioon. Hankkeessa kehitetään yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen periaatteista ja resurssitehokkuudesta.

Hanke tavoittelee toimintansa piiriin yhteensä noin 60 asiakasyritystä. Hanke toteutetaan kolmen uusmaalaisen kehitysyhtiön voimin. Hankkeen päätoteuttaja on Posintra Oy ja osatoteuttajina Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke ja Novago Yrityskehitys Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Luotsi-hanke kohdistuu yrityksiin, joiden toimintaympäristöön koronapandemian seuraukset ovat vaikuttaneet haitallisesti. Kärkitoimialoja hankkeessa ovat mikro- ja pienyritykset, jotka edustavat luovia aloja, hyvinvointi- ja liikunta-alaa sekä muita palvelualoja.

Hankkeen varsinainen kohderyhmä pyritään koostamaan tasavertaisesti naisista ja miehistä ja sitä kautta pyritään edistämään tasa-arvoa. Selvityksen mukaan valitut kärkitoimialat ovat hyvin naisvaltaisia. Yrittäjät Suomessa 2017 -raportista selviää esimerkiksi eroavaisuuksia yritysten kasvuhalukkuudessa ja halusta työllistää, riippuen siitä, onko yritys naisten vai miesten johtama. Tuomalla verkostoitumista ja vertaisoppimista yli sukupuolirajojen hanke pyrkii välillisesti myös kasvattamaan monipuolisesti työllisyyttä alueella (Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Luotsi-hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen kunnat ja kaupungit, joiden elinkeinotoimi ja sen edustajat voivat tukea osaltaan alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista. Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki Uudenmaan alueen yrittäjät sekä heidän asiakkaansa, eli myös ne alueiden yrittäjät, jotka eivät ole hankkeessa mukana (mm. oheispalveluja myyvät yritykset kuten: markkinointi ja viestintä, kalustovuokraus, kuljetuspalvelut, ravintola- ja majoituspalvelut, koulutus), hyötyvät hankkeesta ja sen aikana syntyvästä toimintamallista.

Välillisenä kohderyhmänä on myös hanketoimijat itse eli yrityskehittäjät. Hankkeen aikana kerätään jatkuvasti palautetta sekä parhaita oppeja ja käytäntöjä, jotka jalkautetaan yrityskehitystyöhön myös hankkeen ulkopuolelle ja hankkeen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 608 268

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 569 288

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 760 335

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 711 610

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Myrskylä, Sipoo, Inkoo, Järvenpää, Hanko, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Askola, Lohja, Pornainen, Kerava, Raasepori, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmä painottuu naisvaltaisiin toimijoihin. Itsensä työllistävien ammattiryhmä on hyvin segregoitunut sukupuolen mukaan. Naisten tärkeimmät ammattiryhmät ovat palvelualan työntekijäammatit sekä kulttuuri- ja käsityöammatit (Yrittäjät Suomessa 2017,Tilastokeskus). Yleisesti voidaan todeta kohderyhmän yritysten olevan naisvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tämä hanke ei ole niin sanottu tasa-arvohanke, vaan sen päätavoitteena on mikroyritysten muutoskyvykkyyden parantaminen. Koska kuitenkin hankkeen toimintaympäristöanalyysissä on havaittu selvä naisvaltaisuus pääasiallisessa kohderyhmässä, pyritään hankkeessa huomioimaan eri sukupuolten näkökulmat liiketoiminnan kehittämisessä ja työllistämisessä. Yrittäjät Suomessa 2017 raportista on todettavissa, että miehet ovat tyypillisemmin halukkaampia työllistää ja kasvattaa yritystään. Naisten ja miesten osallistuminen hankkeen toimintoihin pyritään varmistamaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 8
Uusien toimintamallien ja palveluiden rakentamisessa huomioidaan vastuullisuus ja lisäksi jatkossa palveluiden skaalautuvuus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Palveluiden saavutettavuus paranee ositanin digitaalisuuden vuoksi, jolloin matkustus palveluiden äärelle. vähenee. Yrityksille suunnatuissa koulutuksissa hiilijalanjäljen pienentäminen tuodaan esille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Uudet palvelut ja liiketoimintamallit eivät huononna luonnon monimuotoisuuden tilaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Kehitettävät palvelut mahdollisesti parantavat ympäristön tilaa vähentämällä asiakasyritysten hiilijalanjälkeä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei liity Natura-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 2
Palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämisessä huomioidaan kestävä kehitys. Pyritään aineettomien palveluiden tuottamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 1
Palvelujen kehittämisessä pyritään kannustamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeen aikana nostetaan esiin uusia palveluihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa toimitaan verkostomaisesti ja saatetaan yhteen paikalliset osaajat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Yhteiskehittämisen ja viestinnän avulla lisätään ja levitetään tietoa palvelujen uusista liiketoimintamahdollisuuksista.
Liikkuminen ja logistiikka 7 5
Uusien palveluiden käyttämisen kannalta liikkumisen tarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Aineettomien palveluiden osalta esteettömyys lisääntyy. Tiedon saatavuus: Verkostoissa ja valmenuksissa työhyvinvointi on yhtenä osana. Luovuuden toteuttaminen: esim. tuotantoviikkojen aikana.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Huomioidaan toiminnan erilaiset vaikutuksen kokemukset miesten ja naisten välillä. Verkostojen avulla ymmärrys eri ryhmien ajatuksista ja toiminnasta voi kasvaa. Hankkeessa huomioidaan myös ruotsinkieliset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Palveluiden kehittämisessä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Osittain digitaalisia palveluita käyttämällä ehkäistään mahdollisuuksien mukaan syrjäytymistä
Kulttuuriympäristö 8 5
Hankkeessa pyritään tuomaan alueellista kulttuuriperintöä ja maisemaa tutuksi. uudenlaisten palveluiden avulla.
Ympäristöosaaminen 3 5
Tietoisuuden vahvistaminen toimenpiteissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Korona vaikutti Uudenmaan alueella kovemmin kuin muualla johtuen tiukoista rajoitustoimista ja markkinatilanteen muutoksesta. Tämä vaikutti erityisesti palvelualoihin. Luotsi-hanke tuki yritysten tehokasta toipumista kriisistä parantamalla asiakasyritysten osaamista ja asiakasymmärrystä, vahvistamalla yritysten kykyä reagoida ketterästi nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Osaamisen karttuessa yrityksillä on nyt parempi mahdollisuus kohentaa asiakaskohtaamista.

Luotsi-hankkeessa yrityksille mahdollistettiin tulevaisuussuuntautuneen kasvuhakuisen ja asiakasvetoisen liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Hankkeessa mukana olevat yritykset saivat välineitä uusien palveluiden kehittämiseen. Kehittämistyössä huomioitiin myös jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet sekä asiakaskokemus. Kasvava osaaminen tarjosi yrityksille valmiudet kehittää kannattavasti uusia liiketoimintamalleja. Vahva yhteistyö ja verkostot sekä uudenlainen palveluiden kehittämistyö lisäsi yritysten johdon ja henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen kohderyhmä painottui naisvaltaisiin toimijoihin, sillä naisia työskentelee paljon mm. palvelu- ja kulttuurialalla (Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus). Valmennukset, verkostot ja vertaisoppiminen tukivat myös yritysten ja henkilöstön innovointikykyä sekä edistivät tasa-arvoa ja sukupuolten välistä ymmärrystä verkostoissa yhdessä tehden.

Toimenpiteinä Luotsi-hankkeessa toteutettiin neljä työpakettia, kahdessa eri hankesyklissä. Yhden hankesyklin kesto oli noin vuosi.

Hankkeen työpaketit (TP) olivat:
TP 1: Asiakashankinta ja muutostarpeen kartoitus
TP 2: Verkostoituminen ja vertaisoppiminen
TP 3: Muutoskyvykkyys-valmennuskokonaisuus
TP 4: Alueellisen pilottitoimenpiteet

Hankkeessa panostettiin jatkuvasti myös näkyvään viestintään. Viestintä hyödynsi hankkeen tavoitteiden saavuttamista asiakashankinnassa, hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa, eri osapuolten vuorovaikutuksessa sekä hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämisessä.

Hankkeen tuloksena asiakasyritykset ovat valmiimpia tunnistamaan, reagoimaan ja hyödyntämään markkinoiden signaaleja sekä sopeutumaan alati muuttuviin tilanteisiin. Yritysten uudenlainen ja innovatiivinen liiketoiminnan kehittäminen ja ketterien kokeilujen hallinta on siirtynyt seuraavalle tasolle asiakaskokemuksen ymmärtämisen myötä. Yritysten kehittymisen myötä asiakkaille on tarjolla jatkossa sujuvampaa palvelua ja niistä on tullut aiempaa saavutettavampia.

Hankkeen lopussa julkaistiin hankepäiväkirja, joka tarjoaa avaimet muutoskyvykkyyden toimintamallin toteuttamiseen kehitysyhtiöiden neuvontatyössä myös jatkossa, yhdessä asiakkaiden kanssa.

Luotsi-hanke tuki Uusimaa-ohjelma 2.0:aa parantamalla mikro- ja pk-yritysten ketterää kehitystä, tavoitettavuutta sekä myös digiastetta. Uusiin palveluihin liittyvä liiketoimintamahdollisuuksien kehitystyö tukee niin paikallisen elinkeinorakenteen kuin aineettomien tuotteiden ja palveluiden kestävää kehittämistä. Hanke edisti yrittäjä- ja innovaatiohenkisen Uudenmaan maakunnan rakentamista. REACT-EU lisärahoituksen mukaisesti hanke nopeutti palvelualojen yritysten uudistumista, joka edistää yritysten elpymistä sekä mahdollistaa palvelualojen kestävän kasvun. Hanke toteutti Älykkään erikoistumisen strategiaa resurssiviisaalla toiminnalla. Hanke toteutti luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otettiin yritysten valmennuksessa huomioon. Hankkeessa kehitettiin yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen periaatteista ja resurssitehokkuudesta. Hanke tavoitteli toimintansa piiriin yhteensä 62 asiakasyritystä. Hanke toteutettiin kolmen uusmaalaisen kehitysyhtiön voimin. Hankkeen päätoteuttaja oli Posintra Oy ja osatoteuttajina Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke ja Novago Yrityskehitys Oy