Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22604

Hankkeen nimi: Mission Positive Handprint

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Turunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.turunen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5294018

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia on aiheuttanut globaalisti suuria haasteita yritystoiminnalle lähes toimialasta riippumatta. Yritysten on pitänyt uusiutua ja sopeuttaa toimintaansa ennennäkemättömällä tavalla voidakseen palvella asiakkaita vastuullisesti, kulloinkin voimassa olevien pandemiaa hillitsemään pyrkivien rajoitusten puitteissa. Kriisi on punninnut yritysten muutoskyvykkyyden; kyvyn tunnistaa ja reagoida muutoksiin tarkoituksenmukaisesti, nopeasti ja luovasti.

Ravitsemisalalla koronapandemia on koetellut yrityksiä laajasti. On tärkeää pohtia, mitkä olisivat ne keinot, joilla oma yritys nousisi koronapandemiasta uudistuneena, valmiina kasvuun. Uudistumisessa auttaa kyky tunnistaa tulevaisuuden trendejä, asioita, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa välttämättömiä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja asioita, joista asiakkaat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan. Yksi selkeä kehityssuunta, joka ravitsemisalan yrityksissäkin tulee jatkossa entistä paremmin huomioida, on yritystoiminnan kestävyys.

Mission Positive Handprint -hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen tukea ravitsemisalan yrityksiä muutoskyvykkyyden vahvistamisessa ja entistä ekologisempien toimintatapojen omaksumisessa. Kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä lähestytään pitkän tähtäimen hyötyjen lisäksi myös välittömien hyötyjen näkökulmasta, mahdollisuutena löytää vaikuttavalla asiakasviestinnällä ja markkinoinnilla uusia asiakassegmenttejä ympäristömyönteisyyttä korostavista kuluttajaryhmistä, jolloin pienen mittakaavankin ympäristöteot saadaan käännettyä merkityksellisiksi liikevaihtoa kasvattaviksi toimenpiteiksi.

Muutoskyvykkyyden kasvattaminen on hankkeen päätavoite, ja se näkyy läpileikkaavana teemana koko hankkeessa ja kaikissa sen työpaketeissa. Hankkeen muut tavoitteet painottavat toimenpiteitä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja yritysten uudistumista yhteiskehittäen ja vertaisilta oppien, digitaalisia työkaluja hyödyntäen ja asiakasviestintää kehittäen. Hankkeessa tuetaan yritysten valmiuksia sekä toteuttaa että saada taloudellista hyötyä kestävän kehityksen mukaisista toimenpiteistä. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy uusia yhteiskehittäen tuotettuja ruokapalvelukonsepteja, joita on myös pilotoitu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat ravitsemisalan pk-yritykset Uudellamaalla, Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Kohderyhmään kuuluu sekä kestävän yritystoiminnan aloittelijoita että jo pidemmälle ehtineitä yrityksiä, jolloin voidaan taata monipuolisia mahdollisuuksia vertaisoppimiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tavarantoimittajat, lähiruoan tuottajat, kuljetuspalveluyritykset, ravintoloiden sidosryhmät, digitaalisten työkalujen toimittajat sekä kuluttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 651 170

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 963

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Savo, Keski-Suomi

Seutukunnat: Koillis-Savon, Raaseporin, Keuruun, Varkauden, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Kuopion, Porvoon, Joutsan, Helsingin, Äänekosken, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Loviisan

Kunnat: Karstula, Järvenpää, Lohja, Nurmijärvi, Kannonkoski, Vihti, Vantaa, Viitasaari, Pukkila, Tervo, Tuusniemi, Rautalampi, Suonenjoki, Jyväskylä, Porvoo, Lapinjärvi, Kaavi, Lapinlahti, Keitele, Petäjävesi, Karkkila, Hyvinkää, Pornainen, Hanko, Rautavaara, Vesanto, Askola, Sipoo, Kiuruvesi, Espoo, Loviisa, Kuopio, Kyyjärvi, Saarijärvi, Sonkajärvi, Inkoo, Pihtipudas, Joutsa, Hankasalmi, Myrskylä, Äänekoski, Kirkkonummi, Kinnula, Uurainen, Tuusula, Siilinjärvi, Keuruu, Vieremä, Pielavesi, Raasepori, Leppävirta, Kerava, Luhanka, Varkaus, Jämsä, Laukaa, Toivakka, Muurame, Mäntsälä, Joroinen, Siuntio, Kivijärvi, Multia, Konnevesi, Kauniainen, Helsinki, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen (2017) tietojen mukaan noin kolmasosa Suomen yrittäjistä on naisia. Elinkeinoelämän keskusliitto raportoi vuonna 2018 työnantajayrittäjistä olevan naisia 24%. Näistä 65% toimi palvelualalla vuonna 2019.Naisyrittäjiä on siis vähemmän kuin miesyrittäjiä, mutta naisyrittäjiä on palvelualoilla kuitenkin muita aloja enemmän. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan hotelli- ja ravintola-alan, vähittäiskaupan ja muiden palvelualojen johtajista noin kolmannes on vuositilastoissa naisia, vuoden 2020 tilastossa naisten osuutta ei ole ilmoitettu. Tämä tilasto tosin ei kata pienten yritysten johtajia, joiden tehtävissä johtaminen ja liikkeenhoito eivät ole pääasiallinen tehtävä, vaan heidät luokitellaan tehtävänkuvan mukaisesti palvelutyöntekijöihin. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ravitsemisalan johtotehtävissä miehiä on enemmän kuin naisia. Kokonaisuutena kuitenkin majoitus- ja ravitsemistoiminta on yksi naisenemmistöisistä toimialoista; naisia on 68 % työvoimasta (Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2019). Ammattialojen sukupuolen mukaisen segregaation vähentämiseksi miesten osuutta alalla tulisi siis kasvattaa suorittavan tason työssä ja naisten osuutta lisätä puolestaan johtotason tehtävissä. Jos tarkastellaan ravitsemisalan työskentelyolosuhteita, erityisesti naisten näkökulmasta vaikuttaisi olosuhteissa olevan kehitettävää. Palvelualojen ammattiliiton vuonna 2020 toteuttaman jäsenkyselyn mukaan palvelualoilla työskentelevistä naisista 62% oli kokenut uransa aikana seksuaalista häirintää asiakastyössä taholta, kun miehillä vastaava luku oli 23%. Eri palvelualoja vertailtaessa seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta olivat uransa aikana kokeneet eniten tarjoilijat, 77% kyselyyn vastanneista. Jos tarkastellaan hankkeessa tavoiteltavia muutoksia kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta, erityisesti nuoret naiset arvioivat ympäristöystävällisten tuotantotapojen vaikutuksen kasvavan ostopäätöksissään tulevaisuudessa (Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019). Näin voisi olettaa, että ravintoloiden vastuullisuusviestinnässä naisten tavoittaminen saattaa olla helpompaa kuin miesten, mikä voi tarjota keinoja nopeisiin vaikutuksiin. Kuitenkin pitkän tähtäimen vaikutusten näkökulmasta on keskeistä tarkastella myös keinoja, joilla miesten kiinnostusta kestäviin valintoihin voidaan erityisesti herätellä. Eurooppalainen ilmastosopimusaloite nostaa vihreät taidot yhdeksi painopistealueekseen. Myös Suomen kestävän kasvun ohjelma pyrkii tukemaan vihreiden taitojen kehittymistä mm. osana jatkuvan oppimisen uudistusta. Ohjelman mukaan naiset osallistuvat tällä hetkellä enemmän jatkuvaan oppimiseen, mutta koulutusalat ovat sukupuolen mukaisesti eriytyneitä. Toisaalta nykypäivänä kestävän kehityksen mukaista tematiikkaa sisällytetään laajasti eri koulutusohjelmiin. Joka tapauksessa, tarkempaa tietoa sukupuolten välisistä eroista vihreiden taitojen osalta ei ole saatavilla. Mission Positive Handprint -hankkeessa pyritään yleisesti takaamaan se, että ravitsemisalan yrityksille tarjottava tieto kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista tavoittaa eri sukupuolten edustajat. Mikäli huomataan sukupuolten välistä vinoumaa esimerkiksi tietoiskujen osallistujajoukossa, tähän pyritään hankkeen edetessä vaikuttamaan systemaattisin toimin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikki toiminta on avointa kaikille ravitsemisalan toimijoille sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulma kuitenkin huomioidaan hankkeen käytännön toteutuksessa. Esimerkiksi vertaisoppimistilanteissa huomioidaan ryhmien sukupuolirakenne ja sen mahdolliset vaikutukset ryhmädynamiikkaan sekä sukupuolisensitiiviset kysymykset esimerkiksi johtamisessa. Monipuolisella osallistujajoukolla varmistetaan eri näkökulmien huomioiminen kehitystyössä. Myös yhteiskehittämisen toimenpiteisiin pyritään saamaan osallistuvista yrityksistä tasaisesti sekä nais- että miesosallistujia. Mission Zero Foodprint -hankkeen kokemusten perusteella tämän oletetaan onnistuvan hyvin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeen tavoitteena on parantaa ravitsemisalan yritysten vihreää siirtymää ja kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja, esimerkiksi hävikin hallintaa. Tämä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä välittömästi hankkeen tuloksena että välillisesti mm. hankkeen tuottamien materiaalien avulla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Kestävän kehityksen omaksuminen ravitsemisalan yritysten liiketoiminnassa vähentää kasvihuonekaasujen syntyä sekä välittömästi että välillisesti, mikä vähentää ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Ravitsemisalan yritysten kestävät toimintatavat tukevat luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa levitetään tietoa ja tarjotaan työkaluja vastuullisiin toimintatapoihin, minkä seurauksena edellytykset esimerkiksi vastuullisesti kasvatettujen tuotteiden käytölle paranevat.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Kestävien toimintatapojen painottaminen ravitsemisalan yrityksissä vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasujen syntyyn mm. vähentäessään hävikkiä. Välillisesti vaikutuksia on pitkällä tähtäimellä myös maatalouteen, esimerkiksi luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden osuuden kasvuna, jolloin väkilannoitteiden käyttö vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeen konkreettisena tuloksena ravitsemisalan yritysten hävikki pienenee, jolloin syntyy vähemmän jätettä. Lisäksi tuetaan biohajoavien materiaalien käyttöä esimerkiksi noutoruokapakkauksissa. Vaikuttamistyön kautta haetaan myös laajempia vaikutuksia jätteiden vähenemiseen ravitsemisalalla. Myös kuluttaja-asenteisiin vaikutetaan tukemalla yritysten asiakasviestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hanke tukee ravitsemisalan yrityksiä uusiutuvien energialähteiden käytössä jakamalla tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä. Myös logistiikkaratkaisuissa tarkastellaan kestäviä liikkumistapoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä luodessaan ravitsemisalan pienyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden, tulevaisuuden muutoksiin varautuen. Ylialueellisessa hankkeessa huomioidaan kunkin alueen paikalliset haasteet ja kehitysasteet, jolloin toiminnasta saadaan täysi hyöty; Uudellamaalla yritykset ovat kestävän kehityksen huomioivissa toimintatavoissa pidemmällä kuin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Ravitsemisalan yrityksissä panostetaan konkreettisen ruuan lisäksi myös kokonaisvaltaiseen ravintolakokemukseen ja elämyksellisyyteen. Hankkeen tuloksena vahvistetaan yritysten asiakasviestintää ja kestävyyttä osana asiakaskokemusta. Lisäksi hanke edistää kestäviä toimintatapoja tukevien toimintamallien ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä luo liiketoimintapotentiaalia näitä ratkaisuja tuottaville yrityksille tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Ravitsemisalalla kestävyystavoitteisiin pääsemiseksi tulee tarkastella myös tuotantoketjuja ja näiden logistiikkaa. Hankkeessa kohdennetaan erityisesti huomiota koronapandemian aikana laajasti kehittyneeseen noutoruoka- ja kuljetuspalveluiden tarjontaan ja näiden ekologisuuden edistämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Keskeisenä kestävien ruokapalveluiden osa-alueena hankkeessa huomioidaan ruoka-annosten ravitsemuksellisen sisällön ja tähän liittyvän osaamisen vahvistaminen. Näin ravintolaruuan terveysvaikutuksia voidaan hankkeen tuloksena välittömästi vahvistaa. Tiedon levittämisen kautta toimilla on myös välillisiä vaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke huomioi toiminnassaan sukupuolinäkökulman ja pyrkii tukemaan erityisesti sukupuolisensitiivisyyden lisääntymistä ravitsemisalan johtamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Ylialueellisena hankkeena hankkeen toiminnot kohdistuvat laajalle maantieteelliselle alueelle taaten eri alueilla toimiville yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ja kehittyä.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön tuodessaan ravitsemisalan yrityksille uutta osaamista, minkä seurauksena näiden liiketoiminnan elinvoimaisuus palautuu ja kasvaa. Elinvoimaiset yritykset tukevat monipuolisen kaupunkirakenteen säilymistä. Esimerkiksi matkailun tukipalveluin ravitsemisalan yrityksillä on tärkeä rooli.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen välittömänä tuloksena hankkeen toimintaan osallistuvien ravitsemisalan yrittäjien ja yritysten työntekijöiden ympäristöosaaminen vahvistuu. Vaikuttamistyön ja tuotettujen materiaalien myötä saavutetaan myös välillisiä vaikutuksia laajemmassa yritysten joukossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-