|
|
|
Hankekoodi: S22604
Hankkeen nimi: Mission Positive Handprint
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: (09) 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Turunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.turunen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5294018
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronapandemia on aiheuttanut globaalisti suuria haasteita yritystoiminnalle lähes toimialasta riippumatta. Yritysten on pitänyt uusiutua ja sopeuttaa toimintaansa ennennäkemättömällä tavalla voidakseen palvella asiakkaita vastuullisesti, kulloinkin voimassa olevien pandemiaa hillitsemään pyrkivien rajoitusten puitteissa. Kriisi on punninnut yritysten muutoskyvykkyyden; kyvyn tunnistaa ja reagoida muutoksiin tarkoituksenmukaisesti, nopeasti ja luovasti.
Ravitsemisalalla koronapandemia on koetellut yrityksiä laajasti. On tärkeää pohtia, mitkä olisivat ne keinot, joilla oma yritys nousisi koronapandemiasta uudistuneena, valmiina kasvuun. Uudistumisessa auttaa kyky tunnistaa tulevaisuuden trendejä, asioita, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa välttämättömiä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja asioita, joista asiakkaat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan. Yksi selkeä kehityssuunta, joka ravitsemisalan yrityksissäkin tulee jatkossa entistä paremmin huomioida, on yritystoiminnan kestävyys.
Mission Positive Handprint -hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen tukea ravitsemisalan yrityksiä muutoskyvykkyyden vahvistamisessa ja entistä ekologisempien toimintatapojen omaksumisessa. Kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä lähestytään pitkän tähtäimen hyötyjen lisäksi myös välittömien hyötyjen näkökulmasta, mahdollisuutena löytää vaikuttavalla asiakasviestinnällä ja markkinoinnilla uusia asiakassegmenttejä ympäristömyönteisyyttä korostavista kuluttajaryhmistä, jolloin pienen mittakaavankin ympäristöteot saadaan käännettyä merkityksellisiksi liikevaihtoa kasvattaviksi toimenpiteiksi.
Muutoskyvykkyyden kasvattaminen on hankkeen päätavoite, ja se näkyy läpileikkaavana teemana koko hankkeessa ja kaikissa sen työpaketeissa. Hankkeen muut tavoitteet painottavat toimenpiteitä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja yritysten uudistumista yhteiskehittäen ja vertaisilta oppien, digitaalisia työkaluja hyödyntäen ja asiakasviestintää kehittäen. Hankkeessa tuetaan yritysten valmiuksia sekä toteuttaa että saada taloudellista hyötyä kestävän kehityksen mukaisista toimenpiteistä. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy uusia yhteiskehittäen tuotettuja ruokapalvelukonsepteja, joita on myös pilotoitu.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat ravitsemisalan pk-yritykset Uudellamaalla, Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Kohderyhmään kuuluu sekä kestävän yritystoiminnan aloittelijoita että jo pidemmälle ehtineitä yrityksiä, jolloin voidaan taata monipuolisia mahdollisuuksia vertaisoppimiseen.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tavarantoimittajat, lähiruoan tuottajat, kuljetuspalveluyritykset, ravintoloiden sidosryhmät, digitaalisten työkalujen toimittajat sekä kuluttajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 651 170
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 618 829
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 963
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 773 536
Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Savo, Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Keuruun, Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Saarijärven-Viitasaaren, Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Äänekosken, Loviisan, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Tuusula, Lapinjärvi, Saarijärvi, Vantaa, Pihtipudas, Myrskylä, Siilinjärvi, Kyyjärvi, Karstula, Keitele, Sipoo, Äänekoski, Sonkajärvi, Inkoo, Kaavi, Pukkila, Loviisa, Suonenjoki, Rautavaara, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Joutsa, Hanko, Keuruu, Viitasaari, Kinnula, Vesanto, Porvoo, Karkkila, Kiuruvesi, Tervo, Jyväskylä, Nurmijärvi, Kannonkoski, Espoo, Kuopio, Petäjävesi, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Askola, Hankasalmi, Vihti, Lohja, Pornainen, Uurainen, Kerava, Raasepori, Helsinki, Varkaus, Laukaa, Toivakka, Konnevesi, Joroinen, Kauniainen, Vieremä, Kivijärvi, Pielavesi, Muurame, Luhanka, Siuntio, Mäntsälä, Leppävirta, Multia, Jämsä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on parantaa ravitsemisalan yritysten vihreää siirtymää ja kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja, esimerkiksi hävikin hallintaa. Tämä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä välittömästi hankkeen tuloksena että välillisesti mm. hankkeen tuottamien materiaalien avulla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Kestävän kehityksen omaksuminen ravitsemisalan yritysten liiketoiminnassa vähentää kasvihuonekaasujen syntyä sekä välittömästi että välillisesti, mikä vähentää ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Ravitsemisalan yritysten kestävät toimintatavat tukevat luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa levitetään tietoa ja tarjotaan työkaluja vastuullisiin toimintatapoihin, minkä seurauksena edellytykset esimerkiksi vastuullisesti kasvatettujen tuotteiden käytölle paranevat. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Kestävien toimintatapojen painottaminen ravitsemisalan yrityksissä vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasujen syntyyn mm. vähentäessään hävikkiä. Välillisesti vaikutuksia on pitkällä tähtäimellä myös maatalouteen, esimerkiksi luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden osuuden kasvuna, jolloin väkilannoitteiden käyttö vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen konkreettisena tuloksena ravitsemisalan yritysten hävikki pienenee, jolloin syntyy vähemmän jätettä. Lisäksi tuetaan biohajoavien materiaalien käyttöä esimerkiksi noutoruokapakkauksissa. Vaikuttamistyön kautta haetaan myös laajempia vaikutuksia jätteiden vähenemiseen ravitsemisalalla. Myös kuluttaja-asenteisiin vaikutetaan tukemalla yritysten asiakasviestintää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Hanke tukee ravitsemisalan yrityksiä uusiutuvien energialähteiden käytössä jakamalla tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä. Myös logistiikkaratkaisuissa tarkastellaan kestäviä liikkumistapoja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä luodessaan ravitsemisalan pienyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen periaatteet huomioiden, tulevaisuuden muutoksiin varautuen. Ylialueellisessa hankkeessa huomioidaan kunkin alueen paikalliset haasteet ja kehitysasteet, jolloin toiminnasta saadaan täysi hyöty; Uudellamaalla yritykset ovat kestävän kehityksen huomioivissa toimintatavoissa pidemmällä kuin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Ravitsemisalan yrityksissä panostetaan konkreettisen ruuan lisäksi myös kokonaisvaltaiseen ravintolakokemukseen ja elämyksellisyyteen. Hankkeen tuloksena vahvistetaan yritysten asiakasviestintää ja kestävyyttä osana asiakaskokemusta. Lisäksi hanke edistää kestäviä toimintatapoja tukevien toimintamallien ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä luo liiketoimintapotentiaalia näitä ratkaisuja tuottaville yrityksille tulevaisuudessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Ravitsemisalalla kestävyystavoitteisiin pääsemiseksi tulee tarkastella myös tuotantoketjuja ja näiden logistiikkaa. Hankkeessa kohdennetaan erityisesti huomiota koronapandemian aikana laajasti kehittyneeseen noutoruoka- ja kuljetuspalveluiden tarjontaan ja näiden ekologisuuden edistämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Keskeisenä kestävien ruokapalveluiden osa-alueena hankkeessa huomioidaan ruoka-annosten ravitsemuksellisen sisällön ja tähän liittyvän osaamisen vahvistaminen. Näin ravintolaruuan terveysvaikutuksia voidaan hankkeen tuloksena välittömästi vahvistaa. Tiedon levittämisen kautta toimilla on myös välillisiä vaikutuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke huomioi toiminnassaan sukupuolinäkökulman ja pyrkii tukemaan erityisesti sukupuolisensitiivisyyden lisääntymistä ravitsemisalan johtamisessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Ylialueellisena hankkeena hankkeen toiminnot kohdistuvat laajalle maantieteelliselle alueelle taaten eri alueilla toimiville yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ja kehittyä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Hankkeella on välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön tuodessaan ravitsemisalan yrityksille uutta osaamista, minkä seurauksena näiden liiketoiminnan elinvoimaisuus palautuu ja kasvaa. Elinvoimaiset yritykset tukevat monipuolisen kaupunkirakenteen säilymistä. Esimerkiksi matkailun tukipalveluin ravitsemisalan yrityksillä on tärkeä rooli. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen välittömänä tuloksena hankkeen toimintaan osallistuvien ravitsemisalan yrittäjien ja yritysten työntekijöiden ympäristöosaaminen vahvistuu. Vaikuttamistyön ja tuotettujen materiaalien myötä saavutetaan myös välillisiä vaikutuksia laajemmassa yritysten joukossa. | ||
Mission Positive Handprint -hanke vastasi tunnistettuun tarpeeseen tukea ravitsemisalan yrityksiä muutoskyvykkyyden vahvistamisessa ja entistä ekologisempien toimintatapojen omaksumisessa. Kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä lähestyttiin pitkän tähtäimen hyötyjen lisäksi myös välittömien hyötyjen näkökulmasta, mahdollisuutena löytää vaikuttavalla asiakasviestinnällä ja markkinoinnilla uusia asiakassegmenttejä ympäristömyönteisyyttä korostavista kuluttajaryhmistä, jolloin pienen mittakaavankin ympäristöteot saadaan käännettyä merkityksellisiksi liikevaihtoa kasvattaviksi toimenpiteiksi. Muutoskyvykkyyden kasvattaminen oli hankkeen päätavoite, ja se näkyi läpileikkaavana teemana koko hankkeessa ja kaikissa sen työpaketeissa. Hankkeen muut tavoitteet painottivat toimenpiteitä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja yritysten uudistumista yhteiskehittäen ja vertaisilta oppien, digitaalisia työkaluja hyödyntäen ja asiakasviestintää kehittäen. Hankkeessa tuettiin yritysten valmiuksia sekä toteuttaa että saada taloudellista hyötyä kestävän kehityksen mukaisista toimenpiteistä. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyi uusia yhteiskehittäen tuotettuja ruokapalvelukonsepteja, joita on myös pilotoitu.
Hankkeen tavoitteet olivat ja niistä kaikki täyttyivät:
• Kasvattaa ravitsemisalan yritysten positiivista kädenjälkeä ja luoda vastuullisuudesta näille kilpailuetua
• Tukea ravitsemisalan yritysten muutoskyvykkyyttä kohti kestävämpää huomista
• Verkottaa ravitsemisalan toimijoita paikallisesti ja ylimaakunnallisesti ja luoda mahdollisuuksia vertaisoppimiselle
• Tuottaa ja jakaa kestävän liiketoiminnan toimintamalleja ja hyviä käytänteitä pk-ravintolasektorin käyttöön
Läpileikkaavat teemat:
• Muutosjohtaminen ja ennakointiosaaminen
• Asiakaslähtöisyys ja kuluttajaviestintä
• Vastuullisen liiketoiminnan laskentamallit ja digitaaliset ratkaisut
• Ravitsemusosaaminen ja kestävä ruokatarjonta
Ja lisäksi pilottiyritykset valitsivat seuraavista teemoista 1-2 kokeiltaviksi:
• Hävikin minimointi ja hyötykäyttö
• Ruoka-annoksen ravintosisältö ja hiilijalanjälki
• Energiankulutuksen vähentäminen ja vastuulliset energiavalinnat
• Kestävät noutoruokapalvelut
• Uudet kestävät ruokapalvelukonseptit
• Vastuullisuusviestintä ja tuuppaus
• Sosiaalinen vastuullisuus
Jokaisesta teemasta pidimme työpajan, jossa asiantuntijoiden avulla käsiteltiin teemaa, ja josta palvelumuotoilijat loivat toimintamallin pilottiyrityksille. Lisäksi kilpailutimme digiratkaisuja ja kokeiltaviksi valikoituivat Nokevalin NSnappy (omavalvonta), Hukka AI (hävikin hallinta), Clonet (hiilijalanjäljen laskenta), Kamupak (kestävät noutoruoka-astiat). Yritys sai siis valitsemaansa teemaan/teemoihin toimintamallin sekä digiratkaisun kokeiltaviksi. Hanketyöntekijät seurasivat ja raportoivat yritysten kokeiluista.
• Digiratkaisuiden käyttöönotto pilottiravintoloissa aloitettiin kesällä 2022 ja lopetettiin keväällä 2023:
-> Pohjois-Savo: Clonet 1, Hukka 6, NSnappy 8, Kamupak 5
-> Keski-Suomi: Clonet 2, Hukka 2, NSnappy 2, Kamupak 1
-> Uusimaa: Clonet 4, Hukka 2, NSnappy 4, Kamupak 1
Lisäksi hankkeen aikana pidettiin hankkeen eri teemoista tietoiskuja 31 kpl, jotka saavuttivat 717 hlöä heti + tallenteiden kautta 1537 katselua tähän mennessä. Työpajoja pidettiin 14 kpl, jotka saavuttivat 360 hlöä.
Pilottiyritykset kiittelivät kovin aluevierailuja, joissa eri maakuntien pilottiravintolat pääsivät tapaamaan toisiaan, vaihtamaan ideoita sekä oppimaan lisää hankkeen teemoista työpajojen, luentojen sekä yritysvierailujen myötä.
Aluevierailut:
• 17.-18.5.22 Uusimaa: Krapihovi, Nolla, FoodHub, Gastromessut + Bootcamp 1
• 5.-6.10.22 Pohjois-Savo: Koivumäen kartano, Pannuhuone, Puijon Maja, Puijon Torni, Kauppahalli/Kuopion oppaat, Ketoinen Oy, Wicked Rabbit, Lignell & Piispanen + Bootcam 2
• 6.-7.2.23 Keski-Suomi: Hiisi Taproom. Lutakko ja Nelonen Media Live, Valkoinen Puu, Toivolan vanha piha, Harmooni + Hackathon
• 21.-22.8.23 Uusimaa: Pilottien työpaja, jossa tulosten jakaminen, hankkeen iso lopputapahtuma Wanhassa Satamassa ja yritysvierailu Perhossa.
Vertaisryhmät ja verkostoituminen:
• 4.4.22 Aloitustapahtuma (140 hlöä)
• 9.5.22 ja 16.1.23 Pilottiyritysten valtakunnalliset verkostoitumiskahvit
• Pilottiyritysten oma Facebook-ja WhatsApp -ryhmä
• Ammattikorkeakoulujen välinen vertaisoppiminen
• Aluevierailut ja bootcampit
• Alueelliset verkostoitumistilaisuudet Kuopiossa 10.5.22 ja Jyväskylässä
• Lopputapahtuma 21.8.2023 sekä viimeinen aluevierailu 21-22.8.23, Helsinki
Hankkeen tuloksia:
Suurimpana onnistumisena hankkeen aikana on koettu se, että muutkin toimijat ovat lähteneet mukaan vastuullisuuden edistämiseen ja siitä kertomiseen asiakkaille.
Mission Positive Handprint on ollut kuin peruskurssi vastuullisuuteen. Hankkeen aikana on saatu hyvä kokonaiskuva, ja vastuullisuutta edistetään pala kerrallaan. Isoa laivaa ei käännetä hetkessä, muutos tavoissa vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä.
Ajattelutavan muutos koettiin tärkeänä tekijänä onnistumisessa vastuullisuustiellä. Vastuullisuus yrityksissä haluttiin osaksi rekrytointiprosessia ja toimintaprosesseja, suunniteltiin vastuullisuusohjelmien tekoa, vastuullisuusviestintää ja yhteiskehittämistä.
Pohjois-Savo:
- Kestävään ravitsemukseen liittyen vähennettiin punaista lihaa, lisättiin kasvisruokavaihtoehtoja, muutettiin annoskokoja, hyödynnettiin kasvisproteiineja, panostettiin lähiruokatarjontaan ja vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.
- Uusina ruokapalvelukonsepteina syntyivät kasvisruokamenu, hävikkilounas, Hyvis-projekti ja Kamupak rantautui Pohjois-Savoon.
- Yrityksissä tunnistettiin vastuullisuustoimien aikaansaama liiketoimintapotentiaali sosiaalisen vastuullisuuden osalta ja työnantajamielikuvan kohentuminen.
- Vastuullisuusteemojen integroiminen perehdytysohjelmaan, tyhy-toimintaan panostaminen sekä uudistumisen myötä tapahtunut voimaantuminen ja hyvinvoinnin kohentuminen työyhteisössä.
Keski-Suomi:
- Pilottiravintoloista 10/11 on ottanut käyttöön vihreää siirtymää tukevia toimintamalleja, ja 9/11 ravintolaa kokeilivat hankkeen tarjoamia digitaalisia ratkaisuja.
- Kestävän ravitsemuksen kokonaisuus huomioitiin hyvin.
- Hankkeen tarjoamaa somakalenteria testasi usea yrittäjä.
- Pilottiyritysten tarkoituksena on hyödyntää syntyneitä ideoita tulevaisuudessa sekä lisätä vastuullisuusviestintää eri kanavissa.
- Yrittäjät, jotka osallistuivat hankkeen toteuttamiin tapahtumiin, kokivat oppineensa muilta yrittäjiltä paljon. Verkostoituminen koettiin erityisen hyväksi tavaksi jakaa osaamista ja saada vertaistukea.
Uusimaa:
- Nykyään pidetään säännöllisesti palavereita, joissa yhdessä päätetään ja mietitään vastuullisuustoimia. Henkilökuntaa motivoi tiedon lisääntyminen ja katteen nousu vastuullisuustoimien myötä.
- Vastuullisuustoiminta näkyy viivan alla, esim. hävikin pieneneminen ja tuloksen paraneminen kulkevat yhdessä. Salaattibaarin hävikinhallinta parani niin, että hävikki tippui ~20 %.
- Onnistumisia on tullut, kun pitkäjänteisesti tehdään töitä vastuullisuuden eteen. Näin kovinkin ’jääräpää’ lähtee lopulta mukaan. Henkilökunnan osaamisen ja motivaation lisääntyminen oli selkeää pilotoinnin aikana.
-Energiankäytön hallinnasta ja sosiaalisesta vastuusta saatiin paljon uutta tietoa ja opittiin lisää veden käytöstä. Energiatehokkuus paremmin huomioimalla on suoraan saatu enemmän euroja viivan alle.
- Vastuullisuusviestinnässä onnistuttiin rohkaisemaan henkilöstöä viestimään ja kertomaan oikeista asioista. Tulosten näkymisellä saatu motivaatio kasvamaan
Vastuullisuusviestinnän työkaluja:
https://missionpositivehandprint.fi/ryhtia-ja-vauhtia-vastuullisuusviestintaan-suunnittelupohjien-avulla/
Hankkeen julkaisu (liian iso liitteeksi):
https://www.theseus.fi/handle/10024/805474