Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22605

Hankkeen nimi: Pienet vastuulliset yritykset: vastuullisuudesta kilpailukykyä koronan jälkeen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kampusranta 11

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302382

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Pohjanmaa on pienyritysvaltainen maakunta ja täällä COVID-19-pandemian vaikutukset ovat olleet nopeita ja voimakkaita (Epke, 2021). Kriisi- ja muutostilanteissa yrityksellä tulisi olla kykyä sekä sopeuttaa toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen että etsiä siitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koronan jälkeisessä maailmassa on entistä tärkeämpää hallita riskejä ja olla valmis uudenlaiseen toimintaan ja joustavaan reagointiin. Pienten yritysten resurssit varautua suuriin kriiseihin ja toimintaympäristön muutoksiin ovat usein vähäiset. Vastuullisuusosaamisen kehittäminen parantaa pienten yritysten kriisijohtamista, muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä. Vastuullisuuteen perustuva liiketoiminta on koronan jälkeisessä maailmassa kriittinen menestystekijä. Siihen liittyy suurta kasvupotentiaalia, mutta osaamisen puutteiden vuoksi sen tarjoamia mahdollisuuksia ei välttämättä pienissä yrityksissä vielä tunnisteta eikä oikeansuuntaisia kehittämisprosesseja siten käynnistetä.
Perinteisten tehokkuuteen ja kannattavuuteen liittyvien odotusten lisäksi yrityksiin kohdistuu yhä kasvava vaatimus, että yritysten toiminta olisi kestävää myös ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Vaatimus kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta on aiemmin painottunut suurten korporaatioiden toimintaan, mutta nykyään vastuullisuutta vaaditaan kaikenkokoisilta yrityksiltä. Vastuullinen liiketoiminta ja sen kehittäminen ovat tärkeitä myös eteläpohjalaisille yrityksille, jotka tavoittelevat kasvua niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Panostamalla vastuullisuuteen omassa toiminnassaan, esimerkiksi vihreän liiketoiminnan, kiertotalouden tai eettisen yrityskulttuurin muodossa, pienikin yritys voi löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia koronakriisin jälkeisessä ajassa. Vastuullisesta liiketoiminnasta voi muodostua yritykselle joko uutta liiketoimintaa tai jopa täysin uusi kilpailuetu. Esimerkiksi kiertotaloudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia yrityksen kasvuun, liittyen erityisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja tuotteiden luomiseen sekä uuden asiakaskunnan saavuttamiseen. Kiertotalouden periaatteiden hyödyntämisellä kasvatetaan sekä alueen että yritysten resilienssiä, kun uudet arvoketjut edistävät alueellista materiaalin saatavuutta.
Koronakriisi on myös luonut epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa, mikä haastaa niin yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia kuin yritysten johtoa. Tämä lisää tarvetta panostaa sosiaaliseen vastuullisuuteen, kuten vahvaan henkilöstöjohtamiseen, jonka keskeisimmät alueet ovat työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osaamisen kehittäminen ja eettinen organisaatiokulttuuri. Sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullinen yritys on myös paremmassa asemassa rekrytointien näkökulmasta. Yrityksiä arvioidaan yhä enemmän sen perusteella, miten ne kohtelevat kriisissä asiakkaitaan ja työntekijöitään. Eteläpohjalaisten yritysten olisikin tarpeen panostaa yhä enemmän henkilöstönsä työnhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja vetovoimaisen yrityskuvan rakentamiseen pysyäkseen mukana kilpailussa osaavasta työvoimasta. Vastuullisuus kasvattaa yrityksen brändiarvoa.
Vastuullisesta liiketoiminnasta on olemassa runsaasti tutkimusta ja työkaluja, mutta niiden painopiste on harvoin pienissä yrityksissä. Isoille organisaatioille kehitetyt vastuullisuusmittarit tai työkalut eivät suoraan vastaa pienten yritysten tarpeeseen. Pienemmät yritykset tarvitsevat olemassa olevien vastuullisuusmallien ja raporttien tilalle heidän kontekstiinsa sopivia ohjeita ja työkaluja.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläpohjalaisten pienten yritysten vastuullisuusosaamista kokonaisvaltaisesti omassa liiketoiminnassaan. Hankkeessa rakennetaan vastuullisen liiketoiminnan työkalu (sisältäen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen aspektin) pienille yrityksille. Työkalun avulla pienyritykset voivat arvioida omaa vastuullisuuttaan ja valita omat kehittämiskohteensa. Työkalua pilotoidaan yhdessä alueen yritysten kanssa. Lisäksi tuotetaan ohjeita ja malleja vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen kestävästi. Hankkeessa järjestetään koulutuksia yrittäjille, johtajille ja henkilöstölle vastuullisen liiketoiminnan eri osa-alueista sekä pidetään vastuullisen johtajuuden valmennus yritysten johtajille. Hankkeessa luodaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Etelä-Pohjanmaan vastuullisuusfoorumi. Hankkeessa kartoitetaan myös alueelta jo löytyviä vastuullisuuden edelläkävijäyrityksiä. Näitä hyviä case-esimerkkejä hyödynnetään mm. hankkeessa tuotettavan vastuullisen viestinnän oppaassa. Vastuullisuusfoorumin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kehittämään ja raportoimaan vastuullisuuttaan. Foorumi myöntää vastuullinen liiketoiminta -merkkejä toimintaansa kehittäville alueen yrityksille.
Hankkeen tuloksena syntyy pienyrityksille vastuullisuustyökalu sekä käsikirja, josta löytyy selkeitä ohjeita työkalun käyttöön ja oman vastuullisuuden kehittämiseen eri osa-alueilla. Lisäksi hankkeessa tuotetaan vastuullisen liiketoiminnan viestimisen opas, jossa ohjeistetaan, miten tehdään vastuullisuus näkyväksi yrityksessä. Hankkeessa käynnistetään vastuullisuusfoorumi, joka jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. Johtajan valmennuksen tuloksena hankkeessa syntyy sekä vastuullisen johtajan valmennusmalli että vastuullisten johtajien verkosto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yrittäjät sekä pk-yritysten johto ja henkilöstö Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti aloilla jotka ovat käsrineet COVID-19- pandemiasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 671

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 466

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 172 090

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 169 333

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Alajärvi, Kauhava, Karijoki, Kauhajoki, Lappajärvi, Vimpeli, Kurikka, Ähtäri, Soini, Seinäjoki, Lapua, Teuva, Isokyrö, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 55

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa toteutettiin sukupuolivaikutusten arviointi hankeen tavoitteille, toimenpiteille ja odotettaville tuloksille. Hanketta valmistellessa on huomioitu tutkimustulokset sukupuolten segregaatiosta työelämässä. Tämän lisäksi valmistelussa otettiin erityisesti huomioon COVID-19-pandemian erilaiset vaikutukset nais- ja miesomisteisiin/valtaisiin pienyrityksiin. Tunnistimme, että COVID-19-pandemia on vaikuttanut eri toimialoihin eri tavoin. Koronakriisi on kansainvälisesti nähty sukupuolten tasa-arvon kriisinä. Myös Suomessa koronapandemia on erityisesti vähentänyt töitä aloilla, joilla on paljon naisia. Valtakunnallisesti naisten työllisyys on kärsinyt enemmän kuin miesten työllisyys. Koronakriisi on siis vaikuttanut poikkeuksellisesti naisten ja miesten työllisyyteen verrattuna aiempiin talouskriiseihin. Tällä kertaa naisten työllisyys on kärsinyt nopeammin ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys. Olemme toimintaympäristön analyysiä tehdessämme kuulleet myös vastuullisuuden asiantuntijoita, sidosryhmiä sekä nais- ja miesyrittäjiäkin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koko hankkeen toimintakaareen on otettu mukaan sukupuolen valtavirtaistamisen ajatus. Sukupuolinäkökulma huomioitiin heti hankkeensuunnittelussa. Hankkeen toiminnassa edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tämä. Erityisesti pyritään huomioimaan koronakriisin aiheuttamat erilaiset vaikutukset eri sukupuolille. Kaikissa hankkeen aikana toteutettavissa toiminnoissa (koulutus, valmennus ja vastuullisuustyökalu) huomioidaan COVID-19-pandemian erilaiset vaikutukset niin naisille ja miehille kuin eri toimialoille, riippuen niiden nais- tai miesvaltaisuudesta. Hankkeessa tuotetussa vastuullisuustyökalussa sekä koulutuksissa huomioidaan myös työelämän segregaation vaikutus erityisesti pienyritysten toimintaan. Tasa-arvossa ei tässä hankkeessa ole kysymys samanlaisuuden vaatimuksesta vaan yhtäläisten mahdollisuuksien luomisesta. Erilaisuudesta johtuen neutraalina pidetyllä toimenpiteellä voi olla erilaisia vaikutuksia naisten ja miesten elämään. Huomioimme, että erilaisuus ei merkitse eriarvoisuutta vaan naisille ja miehille voidaan tarvittaessa ja perusteltaessa luoda erilaisia malleja ja koulutuksia. Esimerkiksi nais- ja miesvaltaisilla yrityksillä voi olla erilaisia kehittämistarpeita ja yhtä lailla mies- ja naistyöntekijöillä voi olla erilaiset elämäntilanteet, toimintatavat ja tarpeet, jotka tulee huomioida.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Ekologisesti vastuullisen liiketoiminnan ja kiertotalouden lisääminen kasvattaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Vastuullisemman liiketoiminnan vaikutukset näkyvät vähitellen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Ekologisesti vastuullisen liiketoiminnan kasvaminen vaikuttaa vähentävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien syntymiseen. Vastuullisemman liiketoiminnan vaikutukset näkyvät vähitellen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 6
Ekologisesti vastuullisen liiketoiminnan ja hiilineutraalin kiertotalouden kasvattaminen vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 7
Ekologiseen vastuullisuuteen liittyy myös energian tuotantomuotojen ja käytön tarkastelu sekä uusiutuvien materiaalien käyttö. Näillä toimenpiteillä on vaikutusta erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin. Sivuvirtojen hyödyntämisellä ja jätteiden määrän vähentämisellä on vaikutusta maaperään ja vesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Yleisellä tasolla vähäisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Ekologisesti vastuullisessa liiketoiminnassa keskeistä on uusiutuvien materiaalien käyttö, materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys, jotka kasvattavat materiaalitehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä vähentävät jätteiden määrää. Kiertotalouden liiketoimintamalleissa materiaalien käyttöä vähennetään esimerkiksi yhteiskäytön ja jakamistalouden keinoin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Ekologisesti vastuulliseen liiketoimintaan liittyy myös fossiilisten energialähteiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisen liiketoiminnan osaamisen kasvattaminen luo monella tavalla kilpailukykyä ja resilienssiä alueelle sekä auttaa yrityksiä uudistumaan ja kehittymään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnan vastuulliseen kehittämiseen, kun liiketoiminnan kasvu ei ole sidoksissa luonnonvarojen kestämättömään käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Vastuulliseen liiketoimintaan liittyy arvo- ja toimitusketjujen tarkastelu ja uusien mahdollisuuksen kehittäminen. Hankkeessa sivutaan siis myös logistiikkaa ja kiertotalouden sille tarjoamia mahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Investoinnit yritysten henkilöstöjohtamiseen kuten työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tasa-arvoisen, eettisen organisaatiokulttuurin luomiseen vahvistavat niin taloudellista varmuutta kuin sosiaalista hyvinvointiakin. Tässä hankkeessa alueellisen yritystoiminnan vastuullisuuden vahvistamisella pyritäänkin paitsi tukemaan alueen yritysten taloudellisesti kestävää kasvua myös parantamaan alueen yritysten henkilökunnan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 9
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa pitämällä sukupuolivaikutusten arviointi koko ajan mukana kaikessa hankkeen suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa. Hankkeen suunniteltuun toimintaan on sisällytetty keskeisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen yritysten henkilöstöjohtamisessa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi keskeinen ulottuvuus vastuullisessa yrityskulttuurissa. Hankkeen toiminnassa huomioidaan myös yrityksissä oleva tarve sosiaalisille investoinneille sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Vastuulliseen liiketoimintaan sisältyy sekä sosiaalisen kuuluvuuden kasvun että kestävän ja kaikille kasvua tuottavan talouden edistäminen. Vastuullinen liiketoiminta lisää resilienssiä, työkykyisyyttä, työhyvinvointia, ihmisten parempaa työllistymistä ja jatkuvan oppimisen taitoja. Hankkeen toimenpiteet lisäävät alueen yritysten, työntekijöiden ja muiden toimijoiden osallisuutta kestävän kasvun tuottamiin hyötyihin.
Kulttuuriympäristö 2 4
Vastuullinen liiketoiminta voi edesauttaa myös alueen kulttuurisen ympäristön muokkautumista kohti yhä vastuullisempaa kulttuuriympäristöä, jossa näkyy ihmisen toiminta sekä vuorovaikutus luonnon kanssa kestävällä tavalla.
Ympäristöosaaminen 5 7
Hanke vaikuttaa pienten yritysten ympäristöosaamisen kasvamiseen tiedonvälityksen ja koulutusten kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Pohjanmaa on pienyritysvaltainen maakunta ja täällä COVID-19-pandemian vaikutukset olivat nopeita ja voimakkaita. Tähän tietoon perustuen yrityksillä tulisi olla kriisi- ja muutostilanteissa kyky sekä sopeuttaa toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen että etsiä siitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koronan jälkeisessä maailmassa onkin entistä tärkeämpää hallita riskejä ja olla valmis uudenlaiseen toimintaan ja joustavaan reagointiin. Pienten yritysten resurssit varautua suuriin kriiseihin ja toimintaympäristön muutoksiin ovat usein vähäiset. Projektin aikana saatujen kokemusten perusteella vastuullisuusosaamisen kehittäminen parantaa pienten yritysten kriisijohtamista, muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä. Vastuullisuuteen perustuva liiketoiminta on koronan jälkeisessä maailmassa yksi kriittisistä menestystekijöistä. Vastuullisen liiketoiminnan kehittäminen ja tämän kokonaisuuden ymmärtäminen voi tuoda mukanaan suurta kasvupotentiaalia. Koulutuksella ja vastuullisuustietoisuuden lisäämisellä voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaa yritysten kokonaisymmärrystä vastuullisen liiketoiminnan eri menestystekijöistä. Perinteisten tehokkuuteen ja kannattavuuteen liittyvien odotusten lisäksi yrityksiin kohdistuu yhä kasvava vaatimus, että yritysten toiminta tulisi olla kestävää myös ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Vaatimus kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta on aiemmin painottunut suurten korporaatioiden toimintaan, mutta nykyään vastuullisuutta vaaditaan kaikenkokoisilta yrityksiltä. Siksi vastuullinen liiketoiminta ja sen kehittäminen ovat tärkeitä myös eteläpohjalaisille yrityksille, jotka tavoittelevat kasvua niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Panostamalla vastuullisuuteen toiminnassaan, esimerkiksi vihreän liiketoiminnan, kiertotalouden tai eettisen yrityskulttuurin muodossa, pienikin yritys löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia koronakriisin jälkeisessä ajassa. Vastuullisesta liiketoiminnasta voi muodostua yritykselle myös joko kokonaan uutta liiketoimintaa tai jopa täysin uusi kilpailuetu. Esimerkiksi kiertotaloudella todettiin olevan positiivisia vaikutuksia yrityksen kasvuun, liittyen erityisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja tuotteiden luomiseen sekä uuden asiakaskunnan saavuttamiseen. Kiertotalouden periaatteiden hyödyntämisellä kasvatetaan sekä alueen että yritysten resilienssiä, kun uudet arvoketjut edistävät alueellista materiaalin saatavuutta. Koronakriisi loi myös epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa, mikä haastoi niin yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia kuin yritysten johtoa. Tämä lisäsi tarvetta panostaa sosiaaliseen vastuullisuuteen, jonka keskeisimmät alueet ovat työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osaamisen kehittäminen ja eettinen organisaatiokulttuuri. Sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisen yrityksen todettiin olevan myös paremmassa asemassa rekrytointien näkökulmasta. Yrityksiä kun arvioidaan yhä enemmän sen perusteella, miten ne kohtelevat kriisissä asiakkaitaan ja työntekijöitään. Eteläpohjalaisten yritysten onkin syytä panostaa yhä enemmän henkilöstönsä työnhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja vetovoimaisen yrityskuvan rakentamiseen pysyäkseen mukana kilpailussa osaavasta työvoimasta. Vastuullisuus kasvattaa myös yrityksen brändiarvoa, joka on yksi voimakkaasti yritysmielikuvaan vaikuttava tekijä. Vastuullisesta liiketoiminnasta on olemassa runsaasti tutkimusta ja työkaluja, mutta niiden painopiste on harvoin pienissä yrityksissä. Isoille organisaatioille kehitetyt vastuullisuusmittarit tai työkalut eivät suoraan vastaa pienten yritysten tarpeeseen. Pienemmät yritykset tarvitsevat myös tulevaisuudessa olemassa olevien vastuullisuusmallien ja raporttien tilalle heidän kontekstiinsa sopivia ohjeita ja työkaluja. Hankkeen päätavoitteena olikin kehittää eteläpohjalaisten pienten yritysten vastuullisuusosaamista kokonaisvaltaisesti omassa liiketoiminnassaan. Hankkeessa rakennttiin vastuullisen liiketoiminnan työkalu (sisältäen ekologisen,taloudellisen ja sosiaalisen aspektin) pienille yrityksille. Työkalun avulla pienyritykset voivat jatkossa arvioida omaa vastuullisuuttaan ja valita omat kehittämiskohteensa. Työkalua pilotoitiin yhdessä alueen yritysten kanssa. Lisäksi tuotettiin ohjeita ja malleja vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen kestävästi. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia yrittäjille, johtajille ja henkilöstölle vastuullisen liiketoiminnan eri osa-alueista sekä järjestettiin vastuullisen johtamisen valmennus. Sen tuloksena syntyi sekä vastuullisen johtamisen valmennusmalli että vastuullisten johtajien verkosto. Hankkeessa luotiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa myös Etelä-Pohjanmaan vastuullisuusfoorumi, jonka jatkosta projektin päätyttyä vastaa Etelä-Pohjanmaan yrittäjät. Vastuullisuusfoorumin tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kehittämään ja raportoimaan vastuullisuuttaan. Lisäksi foorumi myöntää vastuullinen liiketoiminta -merkkejä toimintaansa kehittäville alueen yrityksille. Kokonaisuutean hankkeen tuloksena syntyi pienyrityksille vastuullisuustyökalu sekä käsikirja, josta löytyy selkeitä ohjeita työkalun käyttöön ja oman vastuullisuuden kehittämiseen eri osa-alueilla. Lisäksi hankkeessa tuotettiin vastuullisuusviestinnän opas, jossa ohjeistetaan, miten tehdään vastuullisuus näkyväksi yrityksessä. Hankkeessa kartoitettin myös alueella jo toimivia vastuulisuuden edelläkävijäyrityksiä. Näitä hyviä case-esimerkkejä hyödynnettiin mm. vastuullisuusviestinnän oppaassa, eri koulutuksissa ja vastuullisen johtamisen valmennuksessa.