Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22607

Hankkeen nimi: Muutosvoimaa osaamisesta (MUUVO)

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 040 652 6141

Postinumero: 01200

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rajalakso Mira

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mira.rajalakso(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5780 073

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää yritysten muutoskykyä ja koronan jälkeistä liiketoiminnan uudistumista. Se tukee yrityksiä vihreässä siirtymässä. Tähän päästään vahvistamalla yritysten muutosvalmiutta tuomalla koulutuksissa hankittu osaaminen yrityskohtaisilla valmennuksilla yritysten arkeen. Hanke vastaa yritysten uudistumisen ja jatkuvan oppimisen haasteiseen. Suuri osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, mutta näillä on haasteita tukea työuran aikaista oppimista. Tuomalla uudet muutosjohtamisen toimintamallit ja jatkuvan oppimisen ratkaisut osaksi yritysten arkea mahdollistetaan niiden kasvua ja liiketoiminnan uudistamista.

Hankkeessa pilotoidaan uudenlainen työelämälähtöinen osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa toteutetaan rinnakkain työntekijöiden koulutusta ja yrityskohtaisia muutosvalmennuksia. Sisällöt tukevat yrityksiä vihreässä siirtymässä. Hankkeen toimenpiteet ovat 1) alussa tehtävä osaamistarveanalyysi, 2) yritysten kontaktointi, 3) muutosvalmennukset, 4) koulutukset yrityksen työntekijöille ja johdolle, 5) palvelumuotoilu yritysten tarvitsemista osaamispalveluista sekä 6) hankkeen arviointi ja viestintä.

Hanke valmentaa pilottivaiheessa 10 vantaalaista mikro- ja pk-yritystä sekä kouluttaa 30 työntekijää. Levittämisvaiheessa valmennetaan 40 uusimaalaista mikro- ja pk-yritystä sekä koulutetaan 120 työntekijää. Hanke toteutetaan Laurean, Metropolian ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Yhteistyötä tehdään yrityskontaktoinnissa, koulutuksissa ja valmennuksissa sekä näiden suunnitteluissa sekä palvelumuotoilemalla testattuja toimenpiteitä pysyviksi palveluiksi.

Hankkeen toimenpiteillä saavutetaan: 
1.Yritysten elpyminen koronapandemiasta nopeutuu kohdentamalla nopeiden koulutuksien rinnalle yrityskohtaiset muutosvalmennukset.
2.Yritysten valmiudet viedä toiminta ja tuotteet kohti vihreää siirtymää vahvistuvat. Vihreä siirtymä muuttuu kilpailueduksi.  
3.Työntekijöiden ja johdon osaaminen kasvaa itsensä johtamisen, kestävän kehityksen sekä muutosjohtamisen teemoissa.
4.Luodaan osaamisen kehittämisen toimintamalli yrityksille, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.
5.Toteutetaan mikrotutkintoja joustavina työelämään soveltuvina osaamiskokonaisuuksina. Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet vastata jatkuvan oppimisen haasteeseen paranevat.
6.Testatut toimenpiteet muotoillaan pysyvään käyttöön osaamisen kasvupalveluina. 
Pilotoitu koulutuksen ja valmennuksen yhdistävä malli jaetaan valtakunnallisesti sidosryhmäviestinnällä.

Hankkeessa osallistetaan eri kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Toteutusvaiheen aikana seurataan naisten ja miesten osallistumista. Lisäksi huomioidaan syrjimättömyys. Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen. Osallistujat kohdataan samanarvoisina. Hankkeessa tuetaan ekologisen kestävyyden tavoitteita tukemalla yrityksiä vihreässä siirtymässä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml. yrittäjät ja itsensä työllistäjät.

Kohderyhmään kuuluvien yritysten kotipaikka on Uudellamaalla, tarkemmin määriteltynä seuraavissa kunnissa: Vantaa, Helsinki, Espoo, Kerava, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Sipoo.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut pk-yritykset, kunnat, yrittäjäjärjestöt, yrityskehitysyhtiöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat yllä kohdassa 5.4 määritellylle varsinaiselle kohderyhmälle eli mikro- ja pk-yrityksille palveluja tarjoavat tahot sekä erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat, sekä koulutusorganisaatiot. Näihin kuuluvat mm. korkeakoulut, TE–palvelut ja TEM, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja koulutusmoduuleja omassa toiminnassaan. Hanke myös edistää näiden toimijoiden verkottumista ja uudenlaisia yhteistyön muotoja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 403 454

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 319

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 504 319

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Tuusula, Vantaa, Sipoo, Järvenpää, Hyvinkää, Espoo, Kerava, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 56

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen koulutuksissa, tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolittuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Ekologisuus on keskeinen periaate hankkeen toimijoiden toiminnassa ja siten tärkeä elementti myös hankkeen toiminnassa, jossa tavoitteena on ratkaista yritysten ongelmia. Kaikessa toiminnassa ja tapahtumissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja mahdollisuuksien mukaan kohtaisesti myös keskitytään ekologisesti uudenlaisiin ratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Hankkeen kehittämistoiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen webinaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja. Samalla hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. Webinaarit ja digitaalinen materiaali helpottavat tiedon siirtymistä ja vähentävät liikenteellistä tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei todennäköistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei ole tiedostettua yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Yrityksen uudistumiskyvyn kehittäminen voi liittyä mm. yrityksen materiaalivirtojen tuntemukseen kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden Jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 6
Pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa on osa voi olla osa kehitystä. Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen ja esim. webinaareina toteutettavien työpajojen toteuttaminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten muutoskyvykkyyttä ja tavoitteena onkin pk-yritysten uudistumisen ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen/jatkuvan oppimisen haasteisiin. Ratkaisuna koulutuksen vaikuttavuuteen nähdään nyt kehitettävä toimintamalli, jolla vahvistetaan organisaation mahdollisuuksia hyödyntää työntekijöiden (vahvistuvaa) osaamista, joten hanke tukee vahvasti Uudenmaan strategiaa tältä osin. Hankkeessa nimenomaan pyritään kehittään alueen kannalta kestäviä malleja. Hanke auttaa yrityksiä kehittämään toimintatapoja, joiden avulla ne voivat nopeuttaa poikkeustilanteesta selviytymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa pyritään vahvistamaan yritysten kykyä ja ymmärrystä voida paremmin hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä luodaan näkökulmia ja konsepteja, miten ne voivat itse jatkossa paremmin kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita. Uusien digitaalisuuteen perustuvien näkökulmien lisääntyminen tuottavat pohjaa uusien palveluiden ja aineettomien tuotteiden kehittämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Yrityksiä tuetaan hankkeessa sopeutumaan koronapandemian jälkeiseen etätyöskentelyyn sekä uusiin työmatkakäytäntöihin. Molemmat vähentävät liikenteen aiheuttamia haittoja. Yritysten ennakointikyvyn kehittäminen, toimintojen arviointi sekä osaamisen kehittäminen vähentävät liikkumista ja logistisia toimintoja. Webinaarit ja digitaalinen materiaali helpottavat tiedon siirtymistä ja vähentävät liikenteellistä tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeen tavoitteena on yritysten osaamisen kehittäminen ja sitä kautta hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hyvinvoiva yritys kehittää ja innovoi enemmän ja pystyy luomaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Tukemalla ja kannustamalla yritysten työntekijöiden kasvua ja kehittymistä hankkeessa tuetaan ylipäätään elinkeinorakenteen vahvistumista ja alueen hyvinvoinnin kehittymistä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Haettava hankeidea vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti kohtaan 4. Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet tukemalla pk-yrityksien työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Pk-yritysten työllistämä väestö vastaa merkittävästä osasta Suomen osaamispääomaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella.
Ympäristöosaaminen 5 6
Hankkeessa tuetaan ekologisen kestävyyden tavoitteita ohjaamalla pk-yrityksiä siirtymään vihreään talouteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MUUVO muutosvoimaa osaamisesta-hankkeessa testattiin työelämälähtöistä osaamisen kehittämisen koulutus- ja valmennusmallia uusimaalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn ja muutoskyvyn vahvistamiseksi. Hankkeessa testattiin kahta eri mallia: 1. itsenäinen verkko-opiskelu ja yrityskohtainen ryhmävalmennusmalli ja 2. itsenäinen verkko-opiskelu ja yksinyrittäjien ryhmävalmennusmalli.
Hankkeessa tehtyihin vaikuttavuuteen liittyviin kyselyihin osallistujilta saatujen vastausten mukaan enemmistö vastaajista ilmoitti ottaneensa uusia osaamisen kehittämisen toimintatapoja käyttöön jossain määrin MUUVOn käytyään. MUUVOn kokeneet kertoivat saaneensa uusia näkökulmia, sysäyksiä asioiden käsittelyyn ja intoa jatkuvaan oppimiseen. He kokivat saamansa koulutuksen ja valmennuksen kohtalaisen motivoivaksi. Itsenäisen opiskelun materiaalina olleet mikrokurssit he kokivat konkreettisiksi ja selkeiksi rakenteiltaan. MUUVO antoi uusia keinoja ottaa uusia toimintatapoja käyttöön. Vastaajat kertoivat, että MUUVOn jälkeen itselle ja yritykselle hyödyllisten asioiden tutkimisen ja opiskelun toivottiin jatkuvan. Kävi ilmi, että MUUVOsta olisi saanut enemmän hyötyä, jos oma työ olisi paremmin yhteensovitettua tarjotun koulutuksen ja valmennuksen kanssa ajallisesti. Enemmistö mikrokurssikysymyksiin vastanneista kertoi, että mikrokurssien vaikutus oli niille juuri se, mikä oli hankkeessa asetettu: uusia näkökulmia avaava ja asioiden lisäkäsittelyyn impulssien antaminen.

Valmennukset toteutettiin joko lähi- tai etävalmennuksina yritystoiveiden mukaisesti. Ryhmäkoot vaihtelivat niin, että pienissä yrityksissä mukana oli koko henkilöstö (2–5 henkilöä) toimitusjohtajineen tai, että isompien yritysten henkilöstöstä oli valittu tietty joukko henkilöstöstä osallistujiksi. Yritysten aikataulupaineet ja nopeasti muuttuvat tilanteet toimintaympäristössä vaikuttivat niin valmennuksiin osallistumiseen kuin valmennusten aikatauluihin. Noin kahdeksan viikon mittainen MUUVO-polku oli pääsääntöisesti pidempi juuri edellä mainituista syistä. Hankkeen työelämälähtöisen toimintamallin testaukseen osallistui 53 yritystä ja 165 työssäkäyvää henkilöä.
Itsenäinen verkko-opiskelu tehtiin sähköisellä oppimisalustalla, jonne hanketta varten tehdyt 24 mikrokurssia sijoitettiin. Vaikka mikrokursseista saatu palaute oli positiivinen, mikrokurssiosuudet koettiin osittain liian pitkiksi, koska ne sisälsivät tekstiosuuden lisäksi linkkejä podcasteihin, muihin artikkeleihin ja videoihin. Työaikana tai sen ohella opiskelu koettiin osin hankalaksi. Joillekin työaikana tarkoitettuun opiskeluun ei ollut mahdollisuuksia eri syistä ja itsenäisen opiskelun siirtäminen vapaa-ajalle ei toiminut. Mukana oli yrityksiä ja henkilöitä, joilla itsenäinen verkko-opiskelu sujui helposti.
Valmennuksilla pyrittiin tuomaan itsenäisellä verkko-opiskelulla työntekijöiden vahvistunut osaaminen yrityksen liiketoiminnan uudistumisen ajuriksi. Samalla niissä selkeytettiin yrityksen tulevaisuuden tavoitteita ja keinoja, joilla yritys kehittää liiketoimintaansa ja vahvistaa markkinoilla pysyvyyttä. Valmentajien antaman palautteen mukaan MUUVO-polku oli hieman liian lyhyt, jotta olisi päästy täyttämään valmennusten tavoitteet. Valmennusten aikana saatiin istutettua uusia näkökulmia ja oivalluksista käsitellyistä aiheista, mahdollisesti sysäys toimintakulttuurin uudistamiseen.

Pilotoidun toimintamallin tulevaisuuden MUUVO 2.0-mallissa koulutus- ja valmennusmalli ei ole aikasidonnainen ja siinä valmentajien rooli on keskustelevan kanssakulkijan. Mallissa painotetaan räätälöintiä yritystarpeen mukaan ja mahdollisuutta tulla MUUVOon ja lähteä MUUVOsta vapaasti. Mikrokurssien merkitys mallissa on tärkeä: ne ovat kultakimpaleita, jotka antavat suuntaa ja muovaavat näkemyksiä. Jotta osallistuja tarttuisi mikrokursseihin, niiden on oltava lyhyitä, noin 5–15 minuutin yhteen asiaan tarkasti pureutuvia.