|
|
|
Hankekoodi: S22610
Hankkeen nimi: FREE - Framtidens EnergiExpert - Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: Myllypurontie 1
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: 00079 Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Rapanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.rapanen(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 479 2686
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
FREE – Framtidens EnergiExpert – tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun hankkeen tarkoituksena on poistaa Uudellamaalla tapahtuvaan energiamurrokseen liittyvää osaamisvajetta energia- ja talotekniikan aloilla ja tuomaan uutta osaamista resurssitehokkaasti erityisesti pk-yritysten henkilökunnalle ja yrittäjille. Uudellamaalla energiamurros tulee merkittävästi muuttamaan energian tuotantorakennetta keskitetystä hajautettuun, missä tuotantoyksiköt ovat kooltaan aiempia pienempiä. Lisäksi erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee nopeasti pienenemään. Tällä hetkellä yritysten henkilöstön osaaminen perustuu vahvasti keskitettyyn energiantuotantoon ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Hankkeessa luodaan yritysten henkilökunnan ja yrittäjien avulla osaamistarpeen tiekartta, jota tukemaan luodaan digitaalisia osaamiskomponentteja ja niistä koostuvia osaamismoduuleita. Osaamismoduulit koostuvat seuraavista aihealueista: Liiketoiminnan ja järjestelmien suunnittelu, Järjestelmien asennus ja käyttöönotto, sekä Järjestelmien käyttö ja ylläpito. Hankkeen aikana toteutettujen työpajojen havaintojen perusteella laaditaan yrittäjille ja yrityksille käsikirja vihreän siirtymän osaamisen kehittämiseen yhteistoiminnan ja yhteiskehittämisen metodien avulla.
Hankkeessa konseptoidaan Energy Hub Living Lab ympäristö #EnergyHubLivingLab, missä energia- ja talotekniikan yrittäjät ja yritykset, heidän työntekijänsä ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää hankkeessa luotuja osaamiskomponentteja osaksi virtuaalisesti, osaksi fyysiseen ympäristöön sidottuna. Energy Hub Living Lab liitetään hankkeen aikana kansallisten ja kansainvälisten hubien verkostoon.
Edistämällä vihreää siirtymää ja hiilineutraaliutta talotekniikan sekä energiatekniikan aloilla hanke vastaa merkittävällä tavalla moniin horisontaalisten periaatteiden kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käyttöön, paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittämiseen sekä ympäristöosaamiseen. Hankkeen päätavoitteena on varmistaa sujuva vihreä energiasiirtymä, joka tulee lisäämään myös erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtehtäviä, jotka tulevat murtamaan perinteisiä alakohtaisia sukupuolipainotuksia.
Laajentamalla Uudenmaan talotekniikan sekä energiatekniikan alojen yrittäjien ja yritysten henkilökunnan osaamista hanke edistää vihreää siirtymää ja kilpailukyvyn kasvua ja tukee siten Uudenmaan selviytymissuunnitelmaa ja EU:n Itämeri-strategiaa. Hanke etsii ratkaisuja kattavasti Uudenmaan erilaisten alueiden tarpeisiin huomioiden sekä tiheästi asutun pääkaupunkiseudun, väljemmin asutetut alueet että kulultaan hankalamman ympäristön (kuten saaristo).
Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto sekä yrittäjät, jotka toimivat energia- ja talotekniikan alaloilla.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös ne yritykset ja yrittäjät, jotka voivat hankkeen avulla kehittää liiketoimintansa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ovat energia- ja kiinteistötekniikan alalla työskentelevät henkilöt, joiden työtehtäviin kuuluu tulevaisuuden vähähiilisten energiajärjestelmien osaaminen. Lisäksi yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaavat (HR).
Työelämässä esim. ei koulutustaan vastaavassa työssä ja työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajataustaiset, joilla on hyvät taustaosaamisen puolesta edellytykset siirtyä alalle, jossa osaamistarve kasvaa.
Työmarkkinajärjestöt, joiden tehtävänä on kehittää energia- ja talotekniikkasektoreilla työskentelevien jäsentensä palvelua. Työntekijäjärjestöt jäsenistönsä osaamisen kehittäjänä ja työnantajajärjestöt varmistaakseen osaavan työvoiman saatavuuden.
Uudenmaan alueen oppilaitokset ja niiden henkilöstö, jotka tuottavat energia-, automaatio-, ja talotekniikan koulutusta.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin voidaan laskea myös loppukäyttäjät, jotka hankkeessa kehitetyistä palveluista ja toimintamalleista hyötyvät. Näitä ovat esim. taloyhtiöt (hallitukset, asukkaat)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 687 374
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 563 434
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 846 808
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 694 121
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Raasepori, Helsinki, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 65
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 93
Suunniteltu: 174
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä, koska sen tavoitteet ovat uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämisessä, fossiilisten polttoaineiden ja biomassan hyödyntämisen sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 5 |
| Hajautetussa energiantuotannossa pystytään helpommin varautumaan esim. myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin käyttökatkoksiin energiantuotannossa. Ilmalämpöpumppujen lisääntyminen lisää rakennusten mahdollisuutta kontrolloida rakennusten sisälämpötilaa ja täten vähentää ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa terveyshaittaa sisätiloissa. Hanke pienentää merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, koska sen tarkoituksena on ohjata fossiilista tuotantoa hiilivapaaseen tai hiilineutraaliin energiantuotantoon, jonka välillisetkin kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi pienemmät. Tulevaisuuden ei-polttoon perustuvat energiantuotantomenetelmät vaikuttavat merkittävästi myös polttoaine- ja voimalaitosjätelogistiikkaan, joka pienentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Samalla se vahvistaa nieluja ja esim. tulvavesiä sitovaa kasvillisuutta (kuten puita) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Koska biomassan käyttöä ei tarvitse polttoaineena lisätä Uudellamaalla tämä vahvitsaa erityisesti metsäekosysteemeitä (ja esim. kannoissa eläviä eliöitä ja metsätähteit' hyödyntäviä mikrobeja ja eliöitä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 7 |
| Hanke edesauttaa nopeaa energiasiirtymää kohti hiilineutraalia energiantuotantoa ja energiatehokasta loppukäyttöä. Energiasiirtymä pois polttoon perustuvista tuotantomenetelmistä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen. Myös energiatehokkuuden lisääminen pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke pienentää myös merkittävästi polttoaineiden poltossa vapautuvien ilmansaasteiden ja energiantuotannon vesistöpäästöjen, sekä kiinteiden polttoaineiden poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyviä jätevirtoja. Lisäksi vähentää merkittävästi esim. kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden jalostamisen aiheuttamia riskejä, koska sen tarkoituksena on ohjata fossiilista tuotantoa hiilivapaaseen tai hiilineutraaliin energiantuotantoon, jonka välillisetkin ilmapäästöt ovat merkittävästi pienemmät erityisesti happamoittamien ja rehevöittävien päästöjen osalta kasvihuonekaasujen lisäksi. Välillisesti polttoaineiden ja voimalaitosjätteiden kuljetusmäärien vähentäminen pienentää liikenteen päästöjä, kuten kasvihuonekaasupäästöjä, hiukkaspäästöjä ja typpipäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hanke myös vaikuttaa siihen, että ilma- ja vesistöpäästöt, jotka vaarantaisivat Natura-alueet, vähenevät. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Kiinteiden polttoaineiden poltto tuottaa merkittävän määrän pohjatuhkaa ja puhdistusjätettä (APCW), 20-70% sisään menevästä kiinteästä polttoaineesta muuttuu kiinteäksi jätteeksi. Tämä määrä pienenee merkittävästi kiinteiden polttoaineiden polton vähentyessä. Em. tuhkia ollaan osaksi pystytty osaksi hyödyntämään esim. maanparannuksessa ja rikinsitomisessa syntyvää kipsiä esim. kipsilevytuotannossa. Suurimman haasteen aiheuttaa lentotuhkan hyödyntämisen vähenemisen betoniteollisuudessa, joka tuo alelle suuria haasteita. Toisaalta nämä uudet betoniteollisuuden kestävän kehityksen haasteet (lentotuhkapuute) saattavat kiihdyttää vähäpäästöisempää puurakentamista. Voidaan siis todeta, että kierrätys vähenee, kun kerran jätekin vähenee, ollaan siis jätehierarkian huipulla. Hankkeella on merkittävä vaikutus energiatehokkuuden kehittämiseen, koska energiasiirtymä muodostaa osaksi dynaamisen ja energiatehokkaan systeemin. Hyvä kunnossa- ja ylläpito pidentää laitteiden ja kiinteistöjen elinkaarta ja parantaa energiatehokkuutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 0 |
| Hankkeen tarkoituksena on edistää siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon nopeasti ja ylläpitää uudenlaista energiatehokasta ja vähähiilistä energiasysteemiä turvallisesti ja tehokkaasti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 3 |
| Uudenmaan talo- ja energiatekniikan yrityksillä on edessään iso murros, jonka vuoksi he joutuvat mukauttamaan ja uudistamaan liiketoimintaansa kestävälle pohjalle ja samalla kehittämään uusia liiketoimintatapoja. Hankkeessa ovat vahvasti mukana talo- ja energiatekniikka-alan yritysten ja yrittäjien osaamisen kehittäminen. Vihreä siirtymä, jossa energiasiirtymä on tärkeä osa tulee tarjoamaan myös kokonaan uudenlaisia, esim. kiinteistö- ja energiapalveluihin perustuvia paikallisia palveluita eritoten pk-yrityksissä. Niitä tarvitaan lisää ja hanke tukee osaltaan sitä osaamista, mitä näiden palveluiden synty ja kehittäminen tarvitsee. On arvioitu, että uudet tuotantomuodot ja palvelut lisäävät työpaikkoja erityisesti pk-yrityksissä. Ennen hanketta on jo tunnistettu, että aiempaa dynaamisemman järjestelmien ylläpito vaatii kunnossapidolta entistä enemmän. Tästä syystä osa hankkeen osaamiskomponenteista on suunnattu näihin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| On arvioitu, että uudet tuotantomuodot ja palvelut lisäävät työpaikkoja erityisesti mikro- ja pk-yrityksissä. Hankkeen tarkoituksena on edistää aineettomien palveluiden syntymistä, kuten energiasiirtymään liittyviä huolto- ja neuvontapalveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Kiinteistä ja nestemäisistä polttoaineista luopuminen poistaa niihin liittyvän logistiikan kokonaan. Samoin kiinteiden polttoaineiden polttoon liittyvien jätevirtojen kuljettamisen. Hajautettu energiantuotanto on aiempaa selvemmin ohjattavissa etänä ja täten se potentiaalisesti vähentää välillisesti työmatkaliikennettä. Välillisenä vaikutuksena arvioitakoon myös, että hajautettu tuotanto tulee lisäämään kunnossapitoon liittyviä matkakilometrejä. Kokonaisuutena hanke tulee mahdollistamaan entistä tehokkaamman siirtymän kohti vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa konseptoitavalla Energia Hub Living Labilla on vahva osallistamista tukeva vaikutus, joka kuuluu osan school as a service ajattelutapaan. Hankkeella on avoimien oppimiskomponenttien ja yritysyhteistyön ansiosta mahdollisuus lisätä sekä työllistymismahdollisuuksia että ajatuksia siitä, miten työllistävää yrittäjyyttä olisi mahdollisuus toteuttaa. Hankkeen sivutuotteena FREE-hankkeessa tehdään yhteistyötä 2. ja 3. asteen oppilaitosten kesken, mikä tutustuttaa 2. asteen nuoret konkreettisesti 3. asteen koulutusmahdollisuuksiin (tutustuminen 3. asteen koulutuksen tiloihin, henkilökuntaan, opiskelijoihin). Tämä madaltaa 2. asteen opiskelijoiden kynnystä hakea jatko-opintoihin. Nuoret miehet keskeyttävät opintonsa useammin ja jatkokouluttautuvat vähemmän. Etenkin alhaisesti koulutetut nuoret naiset poistuvat työmarkkinoilta kokonaan. Hankkeen sivutuotteena opiskelijoiden koulutuspolku jatkuu ja syrjäytyminen vähenee | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Sekä talo- että energiatekniikan alat ovat vahvasti miesvaltaisia erityisesti suorittavalla tasolla. Hankkeen aikana ja tuloksia levittäessä otetaan tämä tilanne huomioon. Yleisesti on havaittu, että naisia kiinnostavat vihreään liittyvät asiat miehiä enemmän. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 3 |
| Hankkeen sivutuotteena 2. ja 3. asteen opiskelijat eri alueiden (pk-seutu ja muu Uusimaa) suomen- ja ruotsinkielisistä oppilaitoksista tekevät yhteistyötä toistensa sekä alueiden yritysten kanssa. Yhteistyötoiminnan kautta hanke edistää sellaisten kieli- ja alueellisten ryhmien suhteita, jotka eivät muuten olisi kosketuksissa toisiinsa. Hankkeessa on osaamiskomponenteilla myös tarkoitus täydentää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamista vastaamaan yritysten tarpeisiin (esim. Öljykentillä saatu pumppukokemus on osaamisen täydentämisellä hyödynnettävissä esim. Kaukolämpö ja lämpöpumppualoilla). Hankkeen toimilla pyritään, hankkeen sivutuotteena, edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja monikulttuurisuutta. Hajautettu energiantuotanto yhdenvertaistaa saaristoasukkaiden ja muiden vaikeasti saavutettavissa olvien haja-asutusalueiden sähköistämistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Hajautettu energiantuotanto vaikuttaa kaupunkikuvaan, esim. voimalaitokset poistuvat kaupunkikuvasta ja se avaa uusia maankäyttömahdollisuuksia. Samalla esim. aurinkolämmönkeräimet ja yksittäiset suuremmat lämpöpumppulaitokset näkyvät kaupunkikuvassa laajemmin kuin keskitetty energiantuotanto. Suuret voimalaitokset sijaitsevat usein vesistöreittien, erityisesti meren äärellä ja niiden poistuminen vapauttaa rantaviivan esim. virkistys- ja kulttuurikäyttöön. Rakennusten oman tuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen lisää rakennusten elinikää (mm. suojellut rakennukset). Hajautettu energiantuotanto vähentää erityisesti saaristosta ja harvaan asutuilla alueilla kaapeloinnin tarvetta. Kaapeloinnin väheneminen vähentää myös muuta maankäytön muutokseen liittyviä paineita (kuten esim. puuston harventamista voimalinjojen tieltä). | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 5 |
| Hanke keskittyy suoraan ympäristöteknologioiden ja ympäristöjärjestelmien käyttöönoton lisäämiseen yritysten, yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä ympäristöosaamista kehittämällä Energy Hub Living Lab -konsepti vahvistaa myös ympäristötietoisuutta avatessaan energiasiirtymän mahdollisuudet laajalle yleisölle. | ||
FrEE – Framtidens EnergiExpert – tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoituksena oli poistaa Uudellamaalla energiamurrokseen liittyvää osaamisvajetta energia- ja talotekniikan aloilla ja tuoda uutta osaamista resurssitehokkaasti erityisesti pk-yritysten henkilökunnalle ja yrittäjille. Hankkeessa luotiin energia- ja talotekniikka-alan yritysten henkilökunnan ja yrittäjien haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta osaamistarpeen tiekartta, joka toimi taustamateriaalina digitaalisten osaamiskomponenttien rakentamisessa. Hankkeessa konseptoitiin digitaalinen, yhteiskäyttöinen Energia Hub -oppimisympäristö ja sitä vietiin myös käytäntöön. Hankkeessa kehitettiin 10 alan koulutusmateriaaleista koostuvaa osaamiskomponenttia työelämän tarpeista käsin. Kehitystyötä teki monialainen tiimi, jossa oli mukana mm. digipedagogiikan ja palvelumuotoilun asiantuntijat. Osaamiskomponentteja ja -ympäristöjä testattiin aktiivisesti käyttäjillä osallistaen yrityksiä tapahtumien ja työpajojen avulla.