Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22617

Hankkeen nimi: Export Expert

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 050-531 3535

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Linda Jansson

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäälliikö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: linda.jansson(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 326 6191

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on luoda malli kansainvälisten osaajien työllistämiseksi Keski-Pohjanmaan pk-yrityksiin erityisesti viennin tehtäviin kehittäen liiketalouden ja tekniikan opiskelijoiden työllistettävyyttä sekä valmentaen yrityksiä hyödyntämään ko. osaajia.

Centria-ammattikorkeakoulu tuottaa erinomaisia kansainvälisiä osaajia, joiden potentiaalia ei saada alueella hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kv-osaajat tarvitsevat työllistyäkseen eriytyistoimenpiteitä, joita ko. hankkeen kautta voidaan tuottaa, ja jotka eivät ole osa normaalia tutkintokoulutusta. Suomen ammattikorkeakouluissa kouluttautuvat kansainväliset alemman amk-tutkinnon suorittajat ovat yleensä suoraan toiselta asteelta tulleita ja näin ollen vailla työkokemusta lähtömaastaan. Tutkinnossa keskitytään varsinaiseen substanssisisältöön, joten työelämäyhteyksien ja verkostojen kehittyminen sekä ymmärrys suomalaisen työelämän pelisäännöistä jää vajavaiseksi työllistymisen näkökulmasta. Lisäksi haasteeksi muodostuu vajavainen suomen kielen taito, työnantajien kuitenkin yleensä edellyttäessä alueella vahvempaa kotimaisten kielten taitoa. Korkeakouluopintoihin mahtuu rajallisesti kotimaisten kielten opintoja ja opintojensa aikana kansainväliset opiskelijat selviytyvät omassa ympäristössään hyvin englanniksi. Kielitaidon puute korostuu työelämään siirryttäessä ja johtaa usein siirtymiseen Suomen ulkopuolelle töihin. Hankkeen tavoitteena on korostaa omaehtoista suomen kielen oppimista ja sen testausta, jotta taitotaso voidaan kommunikoida myös työnantajalle. Kansainvälisellä osaajalla on laajaa osaamista toisesta kulttuurista ja tätä tulee hyödyntää kasvun mahdollistajana erityisesti vientiyrityksissä. Erityisesti Keski-Pohjanmaan alueella on havaittavissa, että yritykset rekrytoivat mieluummin suomea työkielenään puhuvan kuin vieraskielisen osaajan. Näin ollen erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen jää yrityksiltä hyödyntämättä. Hankkeessa opiskelijan polku työelämään voi käydä harjoittelun kautta tai työllistymällä suoraan opintojen jälkeen.

Hanke helpottaa myös Keski-Pohjanmaan alueen pk-yritysten jatkuvaa osaajapulaa tilanteessa, jossa kotimainen koulutustarjonta ei riitä kattamaan yritysten tarvetta. Eri tahojen yrityksille tehtyjen kyselyiden mukaan pula osaajista haittaa kasvua. Myös sisäministeriön 2021 tilannekatsauksen mukaan suomalaiset yritykset ovat nimenneet osaajien puutteen merkittäväksi esteeksi kasvulle ja kansainvälistymiselle ja myös alueella tuotetut selvitykset vahvistavat tätä näkymää. Osaajista on puutetta erityisesti ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Kansainväliset osaajat voivat auttaa paikkaamaan tätä osaamisvajetta ja ylläpitämään kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Kansainvälisten osaajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen voi myös tasapainottaa heikentyvää huoltosuhdetta.


Export Expert hankkeessa lähdetään yrityksen tarpeista kartoittamaan työvoiman tarpeita vientiin ja kansainvälistymiseen liittyen ja avustetaan yritystä kansainvälisen osaajan rekrytoinnissa sekä valmennetaan työllistyvät edistämään hankkeen tavoitteiden edistymistä ja tuloksiin pääsemistä. Tässä hankkeessa edistetään koulutuksesta työelämään siirtymistä kohtauttamalla alueen yritykset ja kansainväliset opiskelijat. Hankkeessa toteutetaan 7 työpakettia tukemaan hankkeen tavoitteisiin pääsemistä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat kv-osaajat, jotka opiskelevat Centria-ammattikorkeakoulussa.

Hankkeen tavoitteet:
Tavoite 1. Vahvistetaan korkeakoulu-yritysyhteistyötä kv-osaajien työllistämiseksi alueelle
Tavoite 2. Luodaan valmennusmalli kv-osaajien työllistymisen edistämiseksi sisältäen kv-osaajien urasuunnittelun, integroitumisen työelämään ja kielitaidon kehittymisen
Tavoite 3. Lisätään vuoropuhelun kautta kv-rekrytointiosaamista alueen yrityksissä sekä huomioidaan monimuotoisuuden tarpeet osana työelämää.

Hankkeen tulokset:
Tulos 1: Alueen osaamistaso nousee. Kansainväliset osaajat juurtuvat ja työllistyvät alueelle. Kv-osaajien osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja luoda valtakunnallisia käytänteitä.
Tulos 2: Kv-osaajat työllistyvät alueen pk-yritysten palvelukseen. Kv-osaajien uraohjaus perustuu alueen yritysten tarpeisiin, harjoittelujaksot, tukevat opintojen työllistävyyttä ja parityöskentely valmentaa suomalaiseen työelämään.
Tulos 3: Yritysten kv-rekrytointiosaaminen ja monimuotoisuuden huomioiminen työelämässä kasvaa. Alueen elinkeinoelämä vahvistuu tukemaan työperäistä maahanmuuttoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat (syrjäytymisvaarassa olevat) kv-osaajat Centria-ammattikorkeakoulussa. Kohdennamme yrityksiin myös kotimaisen vientiin suuntautuneen opiskelijan kv-osaajan parina, jotta integroituminen yritykseen sujuisi helpommin. Mikäli kv-osaajan pariksi ei löydetä kotimaista opiskelijaa (johtuen merkittävästi paremmista harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksista) voidaan harjoittelu/työ kolmessa-viidessä yrityksessä toteuttaa myös pelkästään ensisijaisen kohderyhmän eli kv-osaajan osalta. Centriasta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden on vaikea työllistyä alueelle ja myös opiskeluaikaisten harjoittelupaikkojen saaminen on haasteellista. Centrian kv-osaajilla on erinomaista osaamista lähtömaansa markkinoista, lainsäädännöstä, kulttuurisesta taustasta ja toimintatavoista liittyen vientiin.

Kotimaisella osaajalla on osaamista suomalaisesta työelämästä, kotimarkkinoista ja liiketaloudesta, mutta käytännön kokemus kansainvälistymisestä on ohuempaa. Tämän vuoksi parityöskentelynä tapahtuva työllistyminen tarjoaa molemmille osapuolille erinomaisen lähtökohdan ammattitaidon kehittämiseksi ja osaamisen syventämiseksi. Kotimaisen osaajan työelämärelevanssia lisää myös kokemus monimuotoisuuden toteuttamisesta.

Hanke pyritään kohdentamaa Centriassa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille ja kotimaisille opiskelijoille ja sitä on mahdollista tarjota myös Centriasta valmistuneille. Hankkeen osallistujien toivotaan olevan loppuvaiheen eli 3. vuoden opiskelijoita, Kansainvälisten osaajien osalta selvitetään osallistujien erilaisten työllistymistä tukevien etuisuuksien piirissä oleminen tapauskohtaisesti.

Opiskelijat voidaan osoittaa harjoitteluun alueen yritysten lisäksi myös kansalliseen SAP käyttäjäyhdistykseen Finug Ry:een.

Korona-pandemian vuoksi opiskelijoiden lähiopetus on korvautunut etäopetuksella, joka monilta osin soveltuu korkeakouluopintoihin, mutta lähiopetuksen tarve korostuu kuitenkin tietyissä opinnoissa. On vaikeaa arvioida miten oppimistavoitteet ovat käytännössä saavutettu, koska kampuksille ei olla vielä palattu. Samoin arvio siitä miten ne tukevat työllistymistä poikkeustilanteen jälkeisessä maailmassa on hankalaa. Hankkeen tavoitteet opiskelijan vahvasta tuesta työllistymisen yhteydessä ovat tarpeellisia näissä olosuhteissa, jotta sekä opiskelija että yritys saavat mahdollisimman sujuvan alun yhteiselle polulle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen pk-yritykset sekä muut työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämistä harjoittavat yhteistyötahot kuten TE, ELY, alueelliset liitot, yrittäjäjärjestöt, Pohjanmaan kauppakamari, kehitysyhtiöt ja kunnat.

Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat Centria-ammattikorkeakoulun ohjaustoimijat, joiden työtä uraohjauksen ja urasuunnittelun osalta kehitettävät pilotit tukevat. Centrian opettajat kuuluvat myös välilliseen kohderyhmään saaden tietoa opetuksen sisältöjen suuntaamisesta kansainvälisissä ohjelmissa työllistymisen edistämiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 201

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 201

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 001

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan, Jakobstadsregionen, Vaasan, Ylivieskan

Kunnat: Kaustinen, Ylivieska, Kannus, Kokkola, Pietarsaari, Vaasa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 56

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvo on otettu huomioon hankkeen kohderyhmää, tavoitteita, toimenpiteitä ja tuloksia suunniteltaessa. Centria-ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan myös tämän hankkeen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan huomioimaan tasavertaiset mahdollisuudet kummallekin sukupuolelle. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteuttajien toiminnassa yleensäkin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toimintoja suunniteltaessa huomioidaan ympäristötietous. Luonnonvarojen käytön kestävyys otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa, sisällöissä ja pilotoinnissa ammattialasta riippumatta. Tarpeetonta paperitulostusta vältetään. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä hankkeen asiantuntijakokouksissa, yhteistyöfoorumeissa, yhteisissä suunnitteluissa, kehittämistoimenpiteissä ja tiedotuksessa sekä seurannassa. Hankkeen sisällä käytetään digitaalisia alustoja. Lisäksi hankeen tuloksia esitellään verkkosivuilla, jolloin kokemuksia voidaan levittää luonnonvarat huomioon ottaen. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaan digitaalista Centria Jobi, mikä sinällään vähentään luonnonvarojen turhaa käyttöä. Koulutusten sisältö- ja toteutussuunnitelmissa käytetään mahdollisimman paljon paperittomia työkaluja. Tällä vähennetään paperin käyttöä ja sitä kautta ympäristön kuormitusta. Lisäksi sähköiset aineistot, pilvipalvelut ja virtuaalityötilat vähentävät henkilöiden liikkumista, joka puolestaan vähentää luonnon varojen kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa kehitettävien pilottien suunniteltaessa huomioidaan ilmaston muutokset hyödyntämällä etätyöskentelyä mahdollisimman laajasti, jolloin vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Suositaan verkkoneuvotteluvälineitä ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Työelämän yhteistyökumppanit ovat paikallisia, joten kuljettavat välimatkat ovat lyhyitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöön liittyvä tietous otetaan kaikessa toiminnassa huomioon hyvinvoinnin perusehtoina. Hankkeeseen sisältyvissä piloteissa tämä huomioidaan yhtenä kestävän kehityksen osa-alueena, jolloin tämä saadaan suoraan siirrettyä kv-osaajien osaamiseen yhtälailla kuin korkeakouluissa ja pk-yrityksissä toimivan henkilöstön osaamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Huomioidaan osana kestävää kehitystä ja ekologisesti kestävää toimintaa ja ajattelua, mutta ei suoraa yhteyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei kohdennu Natura 2000 kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Esimerkiksi julkaisut ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä. Merkittävä osa hankkeen piloteista toteutetaan työelämän todellisissa tilanteissa yksilölähtöisenä ohjauksena, eikä koulutuksissa käytetä esim. oppikirjoja tai tulostettavaa oppimateriaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat (syrjäytymisvaarassa olevat) kv-osaajat, joiden etenemistä opinnoissa ja siirtymistä työelämään pyritään sujuvoittamaan. Hankkeen toimenpiteiden kautta voidaan vaikuttaa alueen elinkeinorakenteen työllistymisen kasvattamiseen. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista siihen. Kv-osaajien osaamispotentiaalin tunnistaminen ja hyödyntäminen vahvistaa myös elinkeinorakenteissa tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä ja tasavertaisuutta. Hankkeen pilottien onnistuessa tukevat ne nopeaa työllistymistä ja vähentävät koulupudokkuutta, syrjäytymistä ja työttömyyttä. Lisäksi yritysten osaamiskapasiteetti pääsee kasvamaan. Näin ollen yritykset voivat saada tulevaisuudessa helpommin kansainvälisiä osaajia, mikä voisi vauhdittaa yritysten kasainvälistä kasvua. Hankkeen avulla voidaan vahvistaa alueen elinkeinorakennetta, mikä myös lisää alueen pito- ja vetovoimaa ja houkuttelee entisestään alueelle uusia yrityksiä ja osaajia. Alueen kansainvälisen profiilin vahvistuessa edistetään myös alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana, jossa voi tehdä kansainvälistä, paikkariippumatonta työtä. Hankkeessa hyödynnetään kansainvälisten opiskelijoiden jo olemassa olevaa osaamista, jolloin tuetaan myös nuorempien sukupolvien työllistymistä ja jäämistä alueelle. Tämä taas osaltaan lisää työpaikkojen diversiteettiä, kun työntekijöissä on eri ikäisiä sekä eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavia henkilöitä. Diversiteetti taas lisää alueen työpaikkojen kasvua kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Kaikki hankkeen tulokset ovat aineettomia. Hanke tähtää kansainvälisten opiskelijoiden siirtymiseen pk-yrityksiin ja osaamiskapasiteetin lisääntymiseen. Hankkeessa tuotettu malli on hyödynnettävissä jatkossakin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Tarpeetonta liikkumista pyritään välttämään. Hankkeessa hyödynnetään pääosin digitaalisia työkaluja mm. Vuorovaikutuksessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hanke edistää siirtymistä työelämään ja työelämässä pysymiseen, ja sitä kautta hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on kansainvälisen osaajan siirtymisen vahvistaminen työelämään, joka edistää pito- ja vetovoimaa alueen elinympäristöön ja joka osaltaan lisää hyvinvointia. Opiskelijoiden ja työntekijöiden osaamisen ja potentiaalin tunnistaminen ja hyödyntäminen vahvistaa heidän hyvinvointiaan, joka näkyy positiivisina vaikutuksia opiskelu- ja työelämässä sekä vapaa-ajalla. Yksilöiden vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen on todettu lisäävän hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemusta, tavoitteiden saavuttamista sekä parempaa stressin ja terveyden hallintaa. Hanke myös edistää työpaikkojen diversiteettiä, mikä lisää sekä yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Välitön vaikutus koskee hankkeeseen osallistuvia kansainvälisiä osaajia, välillisesti hanke vaikuttaa myös osallistujien perheiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke tarjoaa vieraskielisille tasa-arvoiset mahdollisuudet kohdata suomalaiset työnantajat. Hankkeen pilottien avulla pyritään vastaamaan kv-osaajien työllistymisen edistämiseen, mikä on tasa-arvollinen kysymys. Hankkeen pilotit sujuvoittavat siirtymistä työelämään, ilman että tämä siirtymävaihe vaikeutuu tai estyy riittämättömän korkeakoulu-yritysyhteistyön kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Kansainvälisten opiskelijoiden siirtyminen työelämään on epävakaampaa kuin muiden. Tässä hankkeessa pyritään parantamaan kv-osaajien siirtymistä työelämään. Hankkeessa huomioidaan kulttuurinen yhdenvertaisuus ja eri ryhmien tasavertainen kohtelu suhteessa valtaväestöön. Hankkeen pilottien kautta kv-osaajat voivat työllistyä tasavertaisemmin, mikä pienentää väestön sosiaalisia ja taloudellisisa eroja, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kohdehenkilöiden yhdenvertaisuutta. Samalla edistetään tietoutta suomalaisesta työelämästä jakamalla tietoa (esim. verotuksesta, työelämäolosuhteista, ammattiyhdistyksistä ja verotuksesta) Työnantajalle ohjausta vieraskielisen työnhakijan kohtaamiseen.Edistämällä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä, edistetään samalla myös työpaikkojen ja paikallisen alueen yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Diversiteettiä esiintuovat oppilaitokset ja työnantajat edistävät omalla esiintulollaan yleistä asenneilmapiiriä kohti parempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. kulttuuriset ympäristöt ovat hankkeessa tavoiteltavia asioita ja niiden ainutlaatuisuutta pyritään säilyttämään huomioimalla erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden taustat ja oman kulttuurin siirtäminen.
Ympäristöosaaminen 4 4
Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Ei merkittävää vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Export Expert-hanke toteutettiin ajalla 11/2021-10/2023. Hankealueena toimivat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen budjetti oli noin 200 tuhatta euroa. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY ja sen toteuttamisesti vastasi Centria-ammattikorkeakoulu. Hankkeen pääkohderyhmä olivat Centria-ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat, sekä välillisenä kohderyhmänä Centria-ammattikorkeakoulun suomenkieliset opiskelijat ja alueen pk-yritykset.

Hanke keskittyi luomaan ja pilotoimaan mallia, jonka avulla kansainväliset osaajat pääsisivät opintojen aikaisiin työelämäjaksoihin ja työllistyisivät pysyvästi alueelle opintojensa jälkeen. Hankkeessa toteutettiin tandemharjoittelumallia eli työelämäjaksoissa parit muodostuivat kansainvälisestä osaajasta ja kotimaisesta osaajasta. Osallistujat valmennettiin huolellisesti vastaamaan yritysten tarpeisiin ja suomalaiseen työelämään yleisesti.

Yrityksiä autettiin kehittämään kansainvälistä rekrytointiosaamistaan tarjoamalla heille konseptia, jolla he voivat harjoitella kansainvälistä rekrytointia matalalla kynnyksellä ja korkeakoulun vahvasti tukemana. Hankkeen noin parivuotisen toimintakauden aikana toteutettiin 11 tandemharjoittelua sekä 5 harjoittelua, joissa oli pelkkä kansainvälinen osaaja. Hankkeelle osallistui yhteensä 56 yritystä ja 84 opiskelijaa.

Hankkeen toimesta järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille lukuisia työpajoja, jotka käsittelivät mm. suomalaista työelämää, työnhakudokumenttien laatimista, LinkedIn alustan hyödyntämistä työnhaussa. Yrityksille järjestettiin seminaari, jonka avulla kehitettiin yritysten kansainvälisen rekrytoinnin osaamista. Lopuksi järjestettiin myös rekrytointitapahtuma jossa kansainväliset opiskelijat ja alueen yritykset kohtasivat.

Export Expertin onnistuneet tandemharjoittelut ovat saaneet hyvää palautetta ja näkyvyyttä alueen yritysten keskuudessa. Mallin toteuttamista jatketaan osana Centria työelämä- ja urapalveluita.