Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22621

Hankkeen nimi: Tekoälyn työkalut - AI-Roundtable

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0773693-4

Jakeluosoite: Gallen-Kallelankatu 8

Puhelinnumero: (02) 620 5300

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: https://www.prizz.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirita Ihamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Liaison Manager

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirita.ihamaki(at)prizz.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401646339

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr (TAU), 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansainvälinen kilpailu ja kustannustehokkuuden kiristyminen sekä digitalisaatio muuttavat työelämän osaamistarpeita jatkuvasti, mikä luo paineita erityisesti pienissä yrityksissä toimivalle henkilöstölle, koska mahdollisuudet työnantajan tarjoamiin koulutuksiin ovat varsin rajalliset. Tuotantotekniikan kehittyminen ja uusien digitaalisten ratkaisujen kuten tekoälyn (AI) ja suurteholaskennan (HPC) hyödyntämisessä tarvitaan osaavaa työvoimaa, jotta tuottavuuden tason nostaminen ja sitä kautta onnistuminen kansainvälisessä kilpailussa olisi mahdollista. Koska myös kilpailu osaavasta työvoimasta on muodostunut erittäin kovaksi eikä Satakunta houkuttelevuudessaan ole aina pärjännyt esimerkiksi perinteisille yliopistokaupungeille, nykyisen henkilöstön osaamisen ja tietotaidon joustava ja tehokkaasti toteutettu uudistaminen nousee jatkossa merkittäväksi kilpailutekijäksi Satakunnalle.

Työelämän osaamistarpeiden ja toivottujen oppimistapojen muutos luovat paineita myös korkeakouluille kehittää omaa koulutustarjontaansa ja kehittämispalvelujaan. Työelämätarvelähtöiset jatkuvan oppimisen uudet toimintamallit tukevat niin yritysten kuin korkeakoulukentän kilpailukyvyn kehittymistä. Erityinen merkitys jatkuvan oppimisen uusilla toimintamalleilla on kuitenkin yritysten henkilöstön oman kilpailukyvyn kehittymiselle vaativilla työmarkkinoilla, johon koronapandemia on tuonut merkittäviä lisähaasteita.

Yhä selvemmin kentältä on tullut vaatimus tehokkaammin toteutetuista ja käytännönläheisistä oppimismalleista. Tutkintopohjaisen ja useita kuukausia kestävän koulutuksen järjestäminen ei ole enää mielekästä, koska tämän tyyppisten koulutusten tarjoaminen henkilöstölle supistaa helposti jo valmiiksi niukaksi tingittyjä työvoimaresursseja, mikä voi huolimattomasti toteutettuna lisätä kiirettä työuupumusta työpaikoilla. Tutkintopohjaisten koulutusten sijaan tarvitaan ennemminkin hyvin organisoituja ja tehokkaasti toteutettuja sekä nopeasti tarvepohjalta päivitettäviä kokonaisuuksia, joilla käytännön läheisesti ja ratkaisukeskeisesti välitetään uusinta tietotaitoa yritysten ajasta ja paikasta riippumattomia verkkoympäristöjä hyödyntäen.

Toimialasta riippumatta erityisesti tekoälyn ja siihen läheisesti liittyvän suurteholaskennan soveltamisessa ja hyödyntämisessä kuten myös muissa uusissa digitaalisissa ratkaisuissa on suurin potentiaalin, joilla työyhteisön tuottavuutta on mahdollista nostaa. Pullonkaulana ei yleensä ole tarjonnan niukkuus sopivista teknologiaratkaisuista vaan henkilökohtaisen tietotaidon puute olemassa olevien digitaalisten ratkaisujen yleisestä hyödyntämisestä kuin myös niiden onnistuneesta käyttöönotosta.

Tekoälyn työkalut -hankkeen toiminnallisena tavoitteena on pilotoida toimintamallia, jossa avoimessa AI-Roundtable yhteiskehittämisfoorumeissa korkeakoulujen ja AI-yritysten asiantuntijat pohtivat yhdessä muiden toimialojen henkilöstön kanssa, miten tekoälyä ja myös muita uusia digitaalisia ratkaisuja parhaiten pystytään hyödyntämään ja ottamaan omassa työssä käyttöön. AI-Rountable -foorumissa toimijat oppivat toinen toisiltaan ja välittävät tietoa toimialakohtaisista haasteista, käytännön reunaehdoista, etenemismalleista, kustannuksista ja parhaista käytännöistä sekä olemassa olevista mahdollisuuksista. AI-Roundtable foorumit tarjoavat osallistujille ratkaisukeskeistä tietotaitoa, mikä laskee jatkossa kynnystä käynnistää tuottavuutta lisääviä investointeja erityisesti pienissä yrityksissä, koska AI-Roundtablen ansiosta henkilöstöllä on tietotaitoa hankkia ja hyödyntää tekoälyä ja muita uusia digitaalisia ratkaisuja omassa työyhteisössään.

Projektin tuloksena syntyy avoin säännöllisesti kokoontuvat AI-Roundtable yhteiskehittämisfoorumi, johon niin yritysten henkilökunnalla kuin opiskelijoilla sekä myös työttömillä henkilöillä on mahdollisuus osallistua ja rakentaa kokonaiskuva sekä kerätä käytännön läheistä tietotaitoa tekoälystä, suurteholaskennasta ja muista uusista digitaalisista ratkaisuista, minkä pohjalta kynnys osallistua vaativampiin esim. tekoälyyn liittyviin koulutuksiin madaltuu. Teknologiakeskeisiin koulutuksiin on harvoin mielekästä mennä ilman aihetta koskevaa pohjakoulutusta tai käytännön työtehtävissä hankittua kokemusta. Oman tietotaidon jatkuva ylläpito ja uudistaminen on edellytys pidemmille työurille, tuotavuuden kasvulle ja yleisesti tätä kautta työpaikkojen säilymiselle Satakunnassa.

Projekti tukee joulukuussa 2020 valmistuneen Satakunnan kasvun mahdollisuus -raportin toteutumista (Satakunnan selviytymissuunnitelma), joka tähtää Satakunnan taloudelliseen nopeaan elpymiseen koronapandemian jälkeen. Raportissa tavoitteiksi on kuvattu mm. ennakoivan ja reaktiivisen jatkuvan oppimisen yhteistyötoimintamallin rakentaminen, mikä tukee osaavan työvoiman saatavuutta. Tarkoituksena on kehittää myös välineitä, jotka edesauttavat vastaamaan osaamistarpeiden muutoksiin nopeasti ja laadukkaasti. Tekoälyn, suurteholaskennan ja muiden uusien digitaalisten ratkaisujen onnistunut käyttöönotto ja soveltaminen tukevat tuottavuuden kehittymistä ja uutta kasvua koronapandemian jälkeen.

Projekti toimii tiiviissä yhteistyössä Oulun Yliopiston sekä Kajaanin Ammattikorkeakoulun hakeman yhteishankkeen ’Tekoälyn Työkalut’ (EAKR hakemus 106713) kanssa, jonka suunnittelussa Robocoast DIH on ollut mukana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke vastaa ja ennakoi digitalisaation aiheuttamaan rakennemuutokseen. Hankkeen keskeisenä kohderyhmänä on teknologia-, palvelu- ja teollisuustoimialojen henkilöstö erityisesti mikro- ja PK -yrityksistä, jotka kaipaavat digitaalisen teknologiaosaamisensa päivittämistä, sekä työttömänä ja/tai työttömyysuhan alla olevat henkilöt. Erityisesti niille työttömänä ja/tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille projekti tarjoaa hyviä työkaluja, kontakteja ja kehittymismahdollisuuksia, joilla on aikaisempaa kokemusta ohjelmistoalalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeella on vaikutusta niihin mikro- ja pk -yritystiin, joiden henkilökuntaa osallistuu hankkeeseen. Lisäksi välillisiä vaikutuksia hankkeella on koulutusorganisaatioihin, yritysjärjestöihin sekä yritysten kehitysorganisaatioihin.

Lisäksi mikro- ja pk-yritykset ovat usein osa isompien yritysten arvoverkostoa ja alihankintaketjua. Tätä kautta hankkeella on välillinen vaikutus suomalaisten ja satakuntalaisten arvoverkostojen kilpailukyvyn kehittymiseen

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 242 813

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 080

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Kokemäki, Rauma, Säkylä, Harjavalta, Pori, Kankaanpää, Nakkila, Eura, Huittinen, Ulvila, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi perustuu tukittuun tilastotietoon (Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus) Tilastojen mukaan naisten osuus on teknologia alan perinteisissä ammateissa edelleen selkeästi vähäisempää kuin miesten. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä oli vuonna 2015 keskimäärin 289 tuhatta ja huomioon ottaen kaikki teknologiateollisuuden henkilöstöryhmät, naisten osuus oli 21,9%, poikkeuksena sähkö- ja elektroniikka teollisuus, jossa naisten osuus oli 29.3% Teknologiateollisuus ry:n mukaan Satakunnassa työskentelee teknologian parissa noin 13 tuhatta henkeä. Keskimääräiset palkat jäävät naisilla miesten palkoista niin yksityisellä, kunnallisella kuin valtion palveluksessa ollessa. Naisten työsuhteen laatu on myös heikompi tarkasteltaessa vaikkapa määräaikaisten osuutta palkansaajista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 oli määräaikaisessa työsuhteessa 18% ja osa-aikaisessa 20% naisista, kun miehillä vastaavat lukemat olivat 13% ja 9%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen tavoitteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuolta huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen toteutetaan erilaisin käytännön toimin, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, ettei sukupuoli aseta rajoitteita. Aiheena oleva teknologia ja sen opetuksen toteuttaminen edistää sukupuolineutraalia työnjakoa sekä edistää naisten tasa-arvoa poistaessaan fyysisen voiman vaatimukset näissä työtehtävissä. Toteutettava koulutus mahdollista myös naisten suuntautumisen alalle tulevaisuudessa, koska se on aika ja paikka riippumatonta, mikä on mahdollistaa koulutuksen sisällyttämisen työ ja perhe elämään paremmin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankeen tavoite lisätä osaamista sinällään mahdollistaa tasa-arvoisemman aseman miesten ja naisten välillä työelämässä, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke edistää digitaalisessa muodossa olevien palvelujen leviämistä. Hankkeessa tuetaan paperitonta kulutus tottumusta. Hankkeen materiaali ja dokumentit ovat digitaalisessa muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
AI Roundtable tilaisuudet toteutetaan pääosin etänä, joka vähentää liikkumisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeessa pyritään kohtauttamaan työntekijöiden tarpeet, osaajat sekä koulutuksen kautta osaaminen nykyistä paremmin, muuttamalla toimintatapoja jokaisen osapuolen osalta nopeilla ja ketterillä kokeiluilla. Näihin kuuluvat mm. digitaaliset materiaalit sekä jatkossa etäopiskelu kustannusten ja jätekuorman vähentämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Työvoiman saatavuus on teknologia teollisuuden ongelma jo nyt tehtyjen selvitysten perusteella. Satakunnassa on teollisuuden ilmoituksen mukaan avoinna heti yli tuhat työpaikkaa robotiikka ja automaatio teollisuuden sekä siihen liittyvän teollisuuden parissa. Yritysten tarpeisiin kohdistettu työvoimakoulutus ja yrityksen oman henkilökunnan kouluttaminen joustavasti virtuaalikurssein etänä antaa tällä hetkellä parhaan mahdollisuuden tuoda osaamista yritysten tarpeisiin. Hankkeessa pyritään tuomaan tällainen digitaalinen joustava koulutustapa osaksi yritysten normaalia toimintaa, lisäämällä yritysten ja työntekijöiden tietoisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua mm yritysten sparrauksen kautta korkeatasoiseen tekoäly- ja supertietokone koulutukseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Yritysten ja koulutettavien haasteiden ja tarpeiden tunnistaminen on lähtökohtaisesti jokseenkin haastava tehtävä. Yritysten lopputuotteiden kehitys ja ideat saattavat myös olla yrityssalaisuuden alaista tietoa, joten hankkeen on vaikea arvioida lopullista tulosta muutoin kuin välillisesti. Hankkeen avulla saadaan kuitenkin yrityksiin osaavaa henkilöstöä, joka luo edellytyksiä yrityksille kehittää parempia ja kilpailukykyisempiä tuotteita myös aineettomiin palveluihin sekä tuotteisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 7
Tekoälyn tuominen mukaan yrityksen ja henkilökunnan prosesseihin antaa heille mahdollisuuden joustavampaan ja monipuolisempaan työntekoon, tuotekehitykseen, tuotevalmistukseen sekä logistiikan hoitoon. Kehitetyt tuotteet ovat usein sellaisia, joita voidaan myydä ja toimittaa internetin kautta, vähentäen näin kustannuksia. Fyysisten tuotteiden tekoälyllä parannettu logistiikka on myös omiaan vähentämään yritysten kustannuksia ja tehostamaan liiketoimintaa ja näin luomaan uusia työpaikkoja. Koulutus tapahtuu etäluentoina, joustavasti vaikkapa työajan ulkopuolella, jolloin mukana olevat työntekijät saavat myös ensikäden kokemusta etätyöskentelystä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 3
Hankkeen tarkoitus on tuoda apua yritysten osaajatarpeeseen, rakennemuutoksen alaisen työvoiman siirrettävyyteen sekä parantaa työllisyyttä. Hankkeella edistetään tiedon ja osaamisen saatavuutta, koulutusmahdollisuuksia ja nostetaan yritysten työvoiman osaamistasoa.
Tasa-arvon edistäminen 4 2
Koulutettavien henkilöiden osaamistarpeet tullaan kartoittamaan yrityskohtaisesti. Tämä auttaa erityisesti naisia, joiden osallistuminen teknisen alan koulutukseen on perinteisesti ollut miehiä vähäisempää. Yrityksen sekä henkilön kannalta joustava ja etäopiskeluun soveltuva koulutus on omiaan antamaan myös naisille tasavertaisen lähtökohdan osallistua tämän hankkeen kautta tekoälyn koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-