Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22622

Hankkeen nimi: Yhdessä vapaaehtoiseksi – Tuettua vapaaehtoistoimintaa Joensuussa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kotikartanoyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1082352-9

Jakeluosoite: Torikatu 30 B, 2 krs.

Puhelinnumero: 0503021054

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.kotikartanoyhdistys.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jounila Piia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.jounila(at)kotikartanoyhdistys.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503021054

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Joensuun Setlementti ry, 2336033-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien osallisuuden ja hyvinvoinnin, sekä työ- ja toimintakyvyn lisääminen tuetun vapaaehtoisuuden avulla Joensuun kantakaupungissa. Tavoitteeseen tullaan pääsemään yksilöllisen työotteen avulla ja vahvojen verkostojen kautta.

Hankkeessa hyödynnetään Lahdessa kehitettyä tuetun vapaaehtoistoiminnan mallia, jota edelleen kehitetään paikalliseen toimintaympäristöön sopivaksi. Hankkeen kohderyhmää ovat 16–54-vuotiaat, mutta hankkeessa keskitytään erityisesti alle 29-vuotiaisiin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin. Tuetun vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoistoiminta myös heille, joilla on erityisen tuen tarve, eikä vapaaehtoisena toimiminen ilman vankkaa tukea ole mahdollista. Heitä polutetaan tuetusti henkilön oman mielenkiinnon mukaisiin paikkoihin ja tehtäviin. Hankkeen tavoitteena on tuetun vapaaehtoistoiminnan mallin avulla osallistaa osallistujia yhteisölähtöiseen toimintaan ja näin lisätä heidän työ- ja toimintakykyään.

Hankkeessa lähestytään vapaaehtoisuutta uudenlaisesta näkökulmasta: myös tuettuna vapaaehtoisena toimivalle voidaan rakentaa tavoitteellinen polku työllistymiseen, työkokeiluun, opiskelupaikkaan tai vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen saa onnistumisen kokemuksia toimiessaan vapaaehtoisena. Malli koostuu jalkautuvasta ja etsivästä kohderyhmähankinnasta, osallistujan elämäntilanteen alkukartoituksesta ja motivaatiokartoituksesta toimia tavoitteellisesti vapaaehtoistoiminnassa, vapaaehtoistoiminnan paikan löytämisestä ja toiminnan aloittamisesta, sekä siirtymisestä tuetusta vapaaehtoistoiminnasta itsenäiseen vapaaehtoistoimintaan. Mallissa huomioidaan yksilöohjauksen menetelmät, ryhmäohjaus ja verkostotyö. Lopputuloksena hankkeessa käynnistyy Joensuussa uusi toimintamuoto, joka tukee yksilöiden osaamisen vahvistumista ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat 16-54-vuotiaat, joita tuettuna vapaaehtoisena toimiminen ja hankkeen toimenpiteissä mukana oleminen ohjaa kohti työmarkkinoita. Hankkeessa keskitytään erityisesti alle 29-vuotiaisiin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin.

Valtakunnallisesti nuoria 15-24 vuotiaista työttömänä oli 56 000 henkilöä (12/2020). Kyseinen työttömyysaste oli 5,2 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. (Tilastokeskus.) Pohjois-Karjalassa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi noin 240 henkilöllä vuoden 2020 aikana. Helmikuussa 2021 oli yhteensä 1296 alle 25vuotiasta nuorta työtöntä (Ely-keskus).

Pohjois-Karjalassa oli (12/2020) alle 30vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä yhteensä 328 henkilöä, joka on 12,6 % kaikista Pohjois-Karjalan alle 30vuotiaista työttömistä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan neljä suurinta työllistymistä estävää tekijää alle 30vuotiailla olivat psyykkiset tekijät, sosiaaliset syyt, liikkumisen haasteet ja taloudelliset tekijät. (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 1/2021.)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat järjestöt ja muut tahot, jotka toteuttavat vapaaehtoistoimintaa tai joiden toiminnassa on kohderyhmää kiinnostavia tehtäviä ja jotka hyötyvät tuetun vapaaehtoisuuden mallista omissa toiminnoissaan. Järjestöjen lisäksi tahoja voivat olla esimerkiksi erilaiset palvelutalot, kirjastot, ja seurakunnat.

Välillistä kohderyhmää on myös joensuulainen elinkeinoelämä, joka saa tuetun vapaaehtoistoiminnan avulla mahdollisuuden löytää osaavaa työvoimaa, joka ei ehkä perinteisin keinoin ole ollut löydettävissä.

Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ensisijaisen kohderyhmän läheiset ja muu sosiaalinen verkosto, joihin ensisijaisen kohderyhmän osallisuuden kokemus ja elämänlaadun kohentuminen vaikuttavat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 280

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 158 055

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 63

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa 12/2020 tilastoitiin olevan työttömiä miehiä 119 000 ja naisia 93 000. (Tilastokeskus). Pohjois-Karjalassa puolestaan 2/2021 nuoria alle 25vuotiaista työttömistä 837 oli miehiä ja 459 naisia. (Ely-keskus) Tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaa tekevien naisten ja miesten välillä ei juurikaan ole määrällistä eroa. Vapaaehtoisena toimiminen on luonteva osallisuuden ja aktiivisuuden muoto sekä naisille että miehille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen osallistujiksi kohderyhmästä pyritään ohjaamaan sekä naisia että miehiä. Kohderyhmällä on tasavertainen mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon osallistava työote. Näin vapaaehtoistehtävät ovat kiinnostavia sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen (pääpaino on sosiaalisen tasa-arvon ja osallisuuden edistämisessä).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesti aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi, joka tukee luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnot eivät suoraan vaikuta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat kuitenkin kasvaneet myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja hankkeessa oleva kohderyhmä voi kiinnostuksena mukaan valita kyseiseen teemaan liittyvän vapaaehtoistoiminnan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnot eivät vaikuta suoraan luonnon monimuotoisuuteen. Kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon munimuotoisuuteen tähtäävät toimenpiteet ja tehtävät ovat kuitenkin kasvaneet myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja hankkeessa oleva kohderyhmä voi kiinnostuksena mukaan valita kyseiseen teemaan liittyvän vapaaehtoistoiminnan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesta aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi, jolloin se ei tuota lisämateriaalia ja jätettä. Mikäli ryhmävapaaehtoistoiminnassa tarvitaan materiaaleja, ne pyritään hankkimaan kierrätyksestä (esim. kankaita, lankoja).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, mutta tuetun vapaaehtoistoiminnan kautta yrityksillä on mahdollisuus löytää ja rekrytoida muutoin vaikeasti tavoitettavaa kohderyhmää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesta aineetonta, oman ajan ja osaamisen antamista muiden hyväksi. Esimerkiksi ryhmävapaaehtoistoiminnassa ryhmä voi itse päättää minkälaista vapaaehtoistoimintaa tai tempauksen he tekevät, ja sitä kautta kehittävät myös aineettomia tuotteita ja toimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toiminta tapahtuu Joensuun keskustan alueella. Liikkuminen tehdään pääasiallisesti kävellen tai polkupyörällä, jolloin liikkumisesta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. 
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Vapaaehtoisena toimimisella on suora yhteys henkilön hyvinvoinnin lisääntymiseen mm. aktiivisuuden ja osallisuuden lisääntymisen myötä, vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymisen sekä onnistumisen kokemusta kautta. Yksilön hyvinvoinnin lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti myös hänen lähipiirinsä hyvinvointiin. Lisäksi kohderyhmän tekemä vapaaehtoistoiminta edistää vapaaehtoistoiminnan kohteena olevien henkilöiden ja heidän lähipiirinsä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Hankkeessa edistetään sosiaalista tasa-arvoa edistämällä osallistujien työ- ja toimintakyvyn parantumista. Työllistymisedellytysten lisääntyminen lisää merkittävällä tavalla henkilön osallisuutta yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta osallistamalla ja kiinnittämällä syrjäytymisriskin alla olevia ihmisiä mukaan yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan. Lisäksi kohderyhmän henkilöt voivat valita itselleen kiinnostuksen mukaan myös yhteiskuntaan ja kulttuuriseen toimintaan liittyviä vapaaehtoistoiminnan tehtäviä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa pystytään osallisuuden ja yhteiskuntaan kuulumisen lisääntymisen myötä lisäämään osallistujien ymmärrystä kulttuuriympäristöstä, sen merkityksestä ja suojelun tarpeesta. Toiminnan aikana voidaan toteuttaa esim. kulttuuriretkiä ja -tempauksia osana vapaaehtoistoimintaa. 
Ympäristöosaaminen 5 3
Ympäristöosaamisen lisäämistä voidaan integroida esim. hankkeen ryhmävapaaehtoistoimintaan ja kohderyhmäläiset voivat valita oman kiinnostuksensa mukaan ympäristöosaamiseen liittyviä vapaaehtoistehtäviä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-