Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22625

Hankkeen nimi: Eväitä työn muutokseen koronakriisin jälkeen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työväen Sivistysliitto TSL ry, ruotsiksi Arbetarnas Bildningsförbund ABF rf

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0215382-8

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18-20A

Puhelinnumero: 044 5122062

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://tsl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ylitalo Mervi Hannele

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekeskuksen päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.ylitalo(at)tsl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5122062

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön luottamusta selviytyä koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista ja tukea yrityksen elpymistä. Toimenpiteillä estetään pitkäaikaisia haittavaikutuksia tukemalla työkyvyn ylläpitoa, muutoskyvykkyyttä ja osaamista, jotta palautuminen kriisin jälkeen onnistuisi turvallisesti. Koronakriisin aiheuttamat vaikeudet yrityksissä liittyvät lomautuksiin, irtisanomisiin, työkyvyn ylläpitoon, työssäjaksamiseen, kuormittumiseen, työmotivaatioon sekä muutosvaiheisiin ja osaamistarpeisiin työn uudelleenjärjestelyn tai työhön paluun tilanteissa. Työnantajat ovat aidosti huolissaan osaavan henkilöstön siirtymisestä pois alalta.

Muutoksissa yritysten ja organisaatioiden johtaminen on vaativaa. Muutosjohtamisessa on huomioitava muun muassa esihenkilön oma työssäjaksaminen ja itsensä johtaminen, henkilöstön aktiivinen kuuntelu ja tukeminen sekä avoin viestintä. Johto- ja luottamustehtävissä toimivat henkilöt hyötyvät dialogisesta yksilöohjauksesta ja vertaistuesta oman työssäjaksamisensa ja työssä tarvitsemiensa keinojen tukena.

Yritys voi valita tilanteeseensa sopivat toimenpiteet joko tukena, ohjauksena tai täsmäkoulutuksena. Hankkeessa järjestetään toimenpiteitä muutosjohtamiseen, työntekijöiden työkyvyn ja valmiuksien ylläpitämiseen, osaamisen päivittämiseen, luottamusmiesten jaksamista tukevaan vertaistukeen liittyen sekä parannetaan työssäjaksamista koko työyhteisössä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan digitaalisen viestinnän välineiden hyödyntämisessä mm. verkkokokouksia varten, samoin yritysten osaamista hyödyntää digimarkkinointia parannetaan. Hankkeessa edistetään pk-yrittäjien verkostoitumista ja kriisistä selviämistä kokoamalla hyviä selviytymisstrategioita. Toimenpiteet toteutetaan koronarajoitukset huomioon ottaen verkossa.

Toimenpiteillä edistetään elinikäisen ja jatkuvan oppimisen toimintakulttuuria ja tuetaan yritystä selviämään kriisin yli muuttuneessa tilanteessa. Lyhyen aikavälin tuloksena työyhteisöjen keinot selviytyä akuutissa muutos- tai kriisitilanteessa ovat vahvistuneet. Yritysten ja yrittäjien kestävä ja vastuullinen muutoskyvykkyys on parantunut. Luottamushenkilöiden jaksaminen jatkuvan työn muutoksen alla on vahvistunut, jotta he pystyvät ajantasaisesti tukemaan yrityksen ja työntekijöiden yhteistoimintaa ylläpitää yritysten menestymistä ja työpaikkojen säilymistä. Yritykset osaavat tunnistaa henkilöstön osaamistarpeita sekä hyödyntää koulutusväyliä ja mahdollisuuksia päivittää osaamista. Yrityksissä työilmapiirin kehittämiseen on panostettu työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Osataan hyödyntää muutosjohtamisen välineitä kriisin aikana ja sen jälkeen.

Osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen tuottavat yritykselle potentiaalia, jolla pystytään jälleenrakentamaan tuottavuutta ja työhyvinvointia. Henkilöstön digitaidot ovat parantuneet ja he osaavat hyödyntää työssään uusia työvälineitä ja valita sopivat kanavat ja välineet tavoitteidensa mukaan. Yritykset ja henkilöstön edustajat ovat tunnistaneet verkostoitumisen hyötyjä osana vertaistuen ja työvälineiden suunnittelussa ja hyödyntämisessä. Hanke on parantanut koko työyhteisön työn sujuvuutta ottamalla käyttöön digitaalisia sovelluksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat työyhteisön jäsenet: johdon edustajat, esimiehet ja luottamushenkilöt; työntekijät, lomautetut ja irtisanomisuhan alla olevat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Vantaan ja Lahden kaupungit, te-palvelut, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 273 369

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 213 192

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 369

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 192

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Palvelualojen rakenne on tilastokeskuksen mukaan 70-80 % naisvaltainen. Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat naisvaltaisille palvelualoille; samoin lentokentän turvatarkastushenkilökunnasta suuri osa on myös naisia. Palvelualoilla pätkätyösuhteet ovat yleisiä. Hankkeen toimenpiteillä päivitetään osallistujien osaamista vahvemman kiinnittymisen edistämiseksi. Muutoshakemuksella (marraskuu 2022) olemme arvioineet koronapandemian vaikutuksia laajemmin myös rakennus- ja kuljetusaloilla toimivien pk-yritysten henkilöstön työoloihin. Näillä aloilla suuri osa henkilökunnasta on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteillä työntekijöitä kannustetaan ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen työn muutosten äärellä tarkoituksena valtavirtaistaa mahdollisia sukupuolittuneita ammatillisia rooleja ja eri työtehtävissä toimivien osaamista. Lentokentällä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus on suuri, ja heistä suurin osa on miehiä. Hankkeen toimenpiteillä halutaan tukea suomea vieraana kielenä käyttävien tietämystä työelämän pelisäännöistä ja näin juurruttaa heidän osaamistaan työelämässä. Muutoshakemuksella (marraskuu 2022) on huomioitu myös rakennus- ja kuljetusaloilla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden (suuri osa miehiä) merkittävä osuus, joiden kiinnittyminen suomalaiseen työelämään on vahvistettava.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Toimenpiteisiin osallistuvien yritysten huomiota tasa-arvon edistämiseen työssä edistetään. Työnantajien ja esihenkilöiden sekä luottamushenkilöiden kanssa huomiota halutaan kiinnittää mm. siihen, vaikuttavatko sukupuoli ja ikä sekä niihin liittyvät elämänmuutokset lomautusten purkamiseen tai töiden uudelleen järjestelyihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Toimenpiteillä edistetään vihreää taloutta eri työtehtävissä, tuetaan yritysten työn johdon ja esihenkilöiden osaamista mm. ympäristötietoudessa, kiertotalousajattelussa ja hiilineutraaliuden edistämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Työn muutoksen eväinä yritysten työvälineitä ja työtapoja tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien torjumisen näkökulmasta ja tunnistetaan mahdollisuuksia ja tapoja ottaa käyttöön hiilineutraaleja työtapoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Asiantuntijawebinaareissa tarkastellaan työpisteiden jätehuoltoa ja tunnistetaan tapoja vähentää jätemäärää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Asiantuntijawebinaareissa yritysten vihreän talouden asiantuntemusta lisätään tunnistamaan uusiutuvien energialähteiden käyttötavat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Työn muutoksessa hanke edistää yritysten verkostoitumista mm. osaamisen jakamisen ja hyödyntämisen, jätehuollon, logistiikan parissa; samalla edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeen toimenpiteillä edistetään elinikäisen ja jatkuvan oppimisen toimintakulttuuria työpaikoilla sekä yritysten nopeaa muutoskyvykkyyttä vastuullisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Hankkeen tärkeä tavoite on tukea ja vahvistaa työhyvinvointia työn muutoksen ja koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien äärellä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 5
Toimenpiteillä edistetään osallistujien ja yritysten ympäristötietoutta ja -osaamista, kiinnittämään huomiota kiertotalouteen, kestävään kehitykseen ja vihreään talouteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja tukea koko työyhteisön luottamusta selviytyä koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista ja tukea yritysten elpymistä. Toimenpiteillä haluttiin estää pandemiasta johtuvia pitkäaikaisia haittavaikutuksia tukemalla työkyvyn ylläpitoa, muutoskyvykkyyttä ja osaamista, jotta palautuminen kriisin jälkeen onnistuisi turvallisesti. Luottamushenkilöiden ja esihenkilöiden jaksamista jatkuvan työn muutoksen alla on vahvistettu, jotta he pystyvät ajantasaisesti tukemaan yrityksen ja työntekijöiden yhteistoimintaa ylläpitää yritysten menestymistä ja työpaikkojen säilymistä.
Hankkeen osatoteuttajina toimivat Careeria ja JHL-opisto. Sidosryhmäkumppaneita olivat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.
Hankkeen toiminta sisälsi koulutusta, valmennusta sekä vertaistukea kohderyhmään kuuluville. Lisäksi hankkeen toimenpiteinä julkaistiin koulutusten tueksi erilaisia videoita mm. työelämään ja biouhkiin liittyen. Videot päätettiin tehdä sen takia, että suunniteltuja koulutuksia ei saatu toteutettua ja haluttiin tuoda esille hankkeen näkökulmasta tärkeäksi kokemiamme asioita.
Hankkeen tuloksena koulutukseen ja valmennuksiin osallistuneet työntekijät ovat sitoutuneet työyhteisöön ja työnantajaansa paremmin ja kehittävät yhdessä työyhteisön toimintatapoja ja pelisääntöjä. Osa koulutuksista on toteutettu digivälineitä hyödyntäen, joten myös digitaaliset taidot on kehittyneet. Vertaistuessa luottamushenkilöiden ammatillinen identiteetti on selkiytynyt ja tukenut heidän jaksamistaan. Lisäksi ryhmävertaistuki on auttanut luottamushenkilöitä verkostoitumaan hankealueella.