RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22629, Ajuri - Keski-Suomen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tarjoajien  digiosaamisen kehittäminen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa Keski-Suomen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita tarjoavien tahojen (kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimet, 3. sektorin ja vapaan kentän toimijat, itsensä työllistäjät) digitaalista tuotanto-osaamista. Covid 19-pandemia sulki kuntien asukkailta lähes kokonaan harrastukset, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Palvelujentarjoajilla ei ole riittävää osaamista, laitteistoa eikä uskallusta siirtää toimintaa joko osin tai kokonaan verkkoon. Kuntatoimijoiden mukaan ongelmana on laitteiden vähyys, osaamisen puute, osaamisen hankkimisen vaikeus ja siihen tarvittavan ajan puute, mahdollisuuksien runsaus ja toisaalta tietämättömyys eri mahdollisuuksista. Hankkeessa koulutetaan osallistujia järjestämään laadukkaita digitaalisia tuotantoja, jotta jatkossa palveluja olisi saatavilla paremmin saavutettavassa muodossa.

Hankkeen avulla lisätään kuntalaisten osallisuutta ja ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, jota luopuminen sosiaalisista harrastuksista ja koteihin vetäytyminen on väistämättä aiheuttanut. Digitaalisuus mahdollistaa osallistumisen mistä vaan, ilman fyysistä siirtymistä paikasta toiseen. Digitaalisuus myös tarjoaa palveluntarjoajille mahdollisuuden palata arkeen ja tarjota erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Myös digitaalisuuden avulla voidaan kokea ja lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, kun se otetaan tavoitteeksi ja jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa yhdeksi elementiksi osana toteutusta.

Tavoitteena on tehostaa jo käytettävissä olevien digitaalisten työvälineiden käyttöä, mutta myös perehdyttää ja rohkaista käyttämään uusia välineitä. Tällaisia voivat olla vaikkapa Mozilla Hub, Discord, 360 kuvaus, VR, AR, erilaiset suoratoistoalustat sekä valo-, monikamera- ja äänitekniikka. Samalla osallistujien kyky käyttää muitakin digipalveluja kasvaa, ja he oppivat soveltamaan omaa osaamistansa muiden toimialojen olemassa oleviin digitaalisiin palveluihin.

Hankkeessa järjestetään kunnissa toimiville kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita tarjoaville tahoille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutusta. Koulutuksen sisältöjä ovat: 1) tapahtumatekniikkaan tutustuminen, laitteet (kamerat ja kuvaustekniikat, ääni- ja äänitystekniikat, valaistus, 360 kuvaus, AR/VR/XR, virtuaaliset huoneet ja eri ohjelmistosovellukset 2) tapahtumien online-saavutettavuus (mm. EU:n saavutettavuusdirektiivi) ja yleisön osallistamisen keinot, 3) tapahtumien ja tilaisuuksien kohderyhmien läpikäyminen ja laajentaminen ja kunkin kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen tuotannoissa 4) digitaalisen tuotantoprosessin ABC: ideasta online-toteutukseen ja sen arviointiin 5) digitaalisen osaamisen päivittämisen ja tulevaisuuden tarpeiden arviointi ja ennakointi.

Hankkeen aikana osallistujat laativat kuhunkin kuntaan digipalvelustrategian, jonka tavoitteena on varmistaa hankkeessa aikaansaatujen hyvien käytäntöjen leviäminen ja edelleen kehittyminen. Näin ollen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-aikaorganisaatioiden sekä yhteisöjen digitaaliset palvelut ovat jatkossa entistä paremmin ja monipuolisemmin saatavilla.

Hankkeen ansiosta Keski-Suomen kuntien alueilla kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden saavutettavuus paranee digitalisten tuotantojen avulla. Ihmiset pystyvät osallistumaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin jatkossa ilman fyysistä siirtymistä tapahtumapaikalle. Osallisuuden tunne yhteiskuntaan vahvistuu huomattavasti. Samalla kunnissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tarjoavat eri tahot lisäävät yhteistyötä paikallisesti ja hankkeen aikana myös kuntarajat ylittäen. Digitaaliset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat aineettomia ja osallistuminen niihin ei edellytä matkustamista. Hanke tukeekin vahvasti kestävän kehityksen tavoitteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on Keski-Suomen kunnissa (Äänekoski, Jyväskylä, Karstula, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Hankasalmi, Keuruu, Viitasaari, Toivakka ja Uurainen) toimivat kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen tarjoajat (3. sektori, vapaat toimijat, itsensä työllistäjät (kohdan 12.1. mikroyritykset)) sekä kuntien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Kuntaorganisaation edustajat tarvitaan hankkeeseen mukaan varmistamaan, että kustakin kunnasta löytyvät keskeiset toimijat sekä tarjoamaan laitteistolle säilytyspaikkoja ja tiloja toteuttamaan tuotantoja. Lisäksi kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi voi itse tehdä omia digitaalisia tuotantojaan.

Mukaan lähtevien mikroyritysten määrä on tässä vaiheessa arvio pohjautuen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoiden yleiseen jakaumaan mikroyrittäjiin, itsensä työllistäjiin, freelancereihin ja yhdistysmuotoisiin toimijoihin. Kunnissa toimivista kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoista pyritään osallistamaan hankkeeseen sen kannalta relevantit toimijat riippumatta heidän työmarkkinastatuksestaan. Esimerkiksi yrittäjämuotoisia toimijoita saattaa lähteä hankkeeseen mukaan useita tai ei ainuttakaan.

Kohderyhmässä on myös koronan takia työttömiksi jääneitä esim. tapahtuma-alan ammattilaisia, taiteilijoita ja kulttuuri- ja luovan alan osaajia sekä muista syistä työttömäksi jääneitä henkilöitä, joilla olisi paljon annettavaa kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämisessä kunnissa. Hanke voi aktivoida työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä palaamaan työmarkkinoille tarjoamalla digitaitojen päivitysmahdollisuuden omassa kunnassa.

Muutoshakemus 2/2023:
Hankkeeseen kuuluvista kunnista Petäjävesi jättäytyi pois hankkeesta syyskuussa 2022. Kunnan yhteyshenkilöitä yritettiin tavoittaa usean kuukauden ajan sähköpostitse ja puhelimitse, jotta koulutukset olisi voitu järjestää, mutta resurssipulaan vedoten he kuitenkin lopulta ilmoittivat, että eivät halua jatkaa hankkeessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmässä ovat kaikki kuntalaiset, jotka pääsevät esteettömästi osallistumaan digitaalisesti tuotettuihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Digitaaliset tapahtumat ovat avoimia myös mökkiläisille sekä matkailijoille tai muutoin alueen kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kiinnostuneille esim. kunnasta poismuuttaneet ja mahdolliset paluumuuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 808

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 148 301

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 252 260

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 377

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Jyväskylä, Hankasalmi, Keuruu, Petäjävesi, Karstula, Uurainen, Viitasaari, Laukaa, Muurame, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 66

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kulttuuri- ja taidealalla toimivista valtaosa on tunnetusti naisia. Tästä syystä myös hankekohtaisiin seurantatietoihin naisten osuus on oletettu suuremmaksi.https://www.cupore.fi/images/tiedostot/taiteilijanasemajasukupuoli_v09.pdf

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Kulttuuriala on keskimääräistä naisvaltaisempi ala, mutta esimerkiksi urheiluseuroissa voi olla enemmän miehiä. Varsinkin nuorten miesten digitaaliset taidot ovat usein paremmat ja harrastuneisuus suuntautunut uusiin teknologioihin enemmän kuin naisilla. Hanke tarjoaa osallistujille tasapuoliset mahdollisuudet digitaalisen tapahtumatuotannon oppimiseen. Tässä hankkeessa toimintaa viedään sekä mies- että naisvaltaisille yhteisöille sekä yhteisöihin, jossa ei ole selkeää sukupuolista painotusta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan hanke tarjoaa kaikille osallistujille tasapuoliset mahdollisuudet digitaalisen tapahtumatuotannon ja uusien tapahtumateknologioiden oppimiseen sukupuolesta ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Hanke ei erityisesti tavoittele sukupuolista tasa-arvoa, toiminta on suunnattu kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	7
Hankkeen toiminnan kautta kehitetään aineettomia palveluja, ei teollisesti tuotettavia tuotteita. Palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat usein samanaikaisesti. Palveluiden tuotannossa saattaa olla välillistä toimintaa (mm. kuljetuspalvelut), joka vaikuttaa epäsuorasti luonnonvarojen käyttöön. Projektin toiminnot tapahtuvat pääosin verkkoympäristöissä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	6	6
Hankkeen toiminnot toteutetaan osin verkossa digitaalisesti erilaisten webinaarien ja muiden verkkokoulutusten muodossa, joka vähentää mm. liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää kulutusta. Työpajoihin palkattavat henkilöt pyritään palkkaamaan maakunnasta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	3
Hankkeen toiminnot eivät vaikuta luonnon monimuotoisuuteen. Epäsuoria vaikutuksia voi syntyä tulevaisuudessa, jos hankkeessa luodut palvelut ja tuotannot korona-epidemian jälkeen siirretään toteutettavaksi muualla kuin verkossa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Hankkeen toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. Hankkeen toiminnot eivät myöskään kohdennu Natura 2000-alueiden ympäristöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	2
Hankkeen toiminnot keskittyvät aineettomien tapahtumien, palvelujen ja tuotteiden ja niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Hankkeen kautta ei synny merkittävää negatiivista vaikutusta uuden jätteen tai materiaalin tuottamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	3
Ei välittömiä vaikutuksia, mutta hankkeen kohderyhmään voi kuulua sellaisia toimijoita, joiden tuleva toiminta liittyy uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	4
Hankkeen toiminnoilla voi olla positiivinen vaikutus kulttuuri- ja vapaa-ajantoimijoiden ja lähialojen yritysten toimintaedellytysten parantumiseen hankkeen toiminta-alueilla. Hankkeen kautta toteutettavan osaamisen kehittymisen vaikutukset heijastuvat myös laajemmin eri alojen toiminnan kehittymiseen digitaalisten tuotantomenetelmien kehittymisen kautta. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen järjestäjien ja niihin osallistuvien ihmisten osallisuuden kasvattaminen voi sitouttaa ihmisiä oman asuinalueen kehittämiseen ja näin myös vahvistaa pitkällä tähtäimellä alueiden elinkeinorakennetta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	10
Hankkeen toiminnan ydin on osaamisen kehittämisessä ja aineettoman pääoman ja palvelujen kehittämisessä. Palvelut ja tuotteet sekä niihin liittyvä osaamisen kehittyminen ovat aineettomina jaettavissa erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Näissä ympäristöissä sekä toteutetaan hankkeen konkreettiset toimienpiteet (koulutus ja digistrategia) että tuotetaan kohderyhmien koulutukseen liittyvät tuotantoprojektit.
Liikkuminen ja logistiikka	3	3
Hanke tapahtuu pitkältikin digitaalisessa toimintaympäristössä. Mahdollisuuksien mukaan työpajoihin kuntiin matkustetaan käyttäen julkisia liikennevälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Osallistuminen ja aktiivinen osallisuus lisäävät sosiaalista ja henkistä hyvinvointia koulutuksiin osallistuville sekä digitaalisten palvelujen käyttäjille. Digitaalisten välineiden käytön parempi hallinta lisää osallisuuden tunnetta.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Hanke edistää tasa-arvoa siten, että hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki digitaalista tapahtumatuotanto-osaamista tarvitsevat henkilöt iästä, uskonnosta, vammasta, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sosiaalisesta taustasta tai esim. asuinpaikasta ja työhistoriasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	6
Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kehittämällä digitaalisia taitoja sekä digitaalisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja kaikille kuntalaisille varakkuudesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Hankkeeseen voi osallistua eri lähtökohdista (opiskelijat, työssäkäyvät, työelämän ulkopuolella olevat. erityisryhmiin kuuluvat) saamaan osaamista. Hanke myös mahdollistaa luovan alan osaajien osallistumisen yhteiskunnan kehittämiseen, vaikka koronakriisi on vaikuttanut dramaattisesti oman alan työhön ja työtilaisuuksiin.
Kulttuuriympäristö	8	7
Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristön muutokseen erityisesti siten, että hankkeen aikana toteutettavat tuotannot ovat luomassa uutta digitaalista kulttuuria, jossa palvelut rakentuvat osin tai kokonaan verkkoympäristöön. Kyseessä on iso kulttuurinen muutos, joka tulee vaikuttamaan palvelujen muotoiluun ja tuotantoprojekteihin myös korona-ajan jälkeen.
Ympäristöosaaminen	2	2
Hankkeen toiminnot toteutetaan pääasiallisesti digitaalisessa ympäristössä, joka itsessään on monella tavoin ympäristövastuullista ja ympäristötietoista toimintaa. Hankkeessa toteutettavat tuotannot ovat digitaalisessa ympäristössä ja hankkeessa tuotetaan aineettomia palveluja. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden ja kohderyhmän ympäristöosaaminen/tietous on korkealla tasolla. Jos näin ei ole, niin hankkeeseen liittyvässä koulutuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä ympäristöosaamiseen liittyviä aiheita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa Keski-Suomen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita tarjoavien tahojen (kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimet, 3. sektorin ja vapaan kentän toimijat, itsensä työllistäjät) digitaalista tuotanto-osaamista.

Tausta hankkeelle oli Covid 19-pandemian ajassa, joka sulki kuntien asukkailta lähes kokonaan harrastukset, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Hanke pyrki vastaamaan palvelujentarjoajien osaamisvajeeseen ja jakamaan digitaalisiin tuotantoihin tarvittavaa laitteistoa, joita kunnilla ei ollut riittävästi. Kunnissa digitaalisten palveluiden tuottamisen esteenä nähtiin tarkoituksenmukaisten laitteiden puute, joten hanke järjesti kuntiin laitteistot, jotka mahdollistavat esimerkiksi tapahtumien striimaamisen tai tallentamisen laadukkaasti. Hanke myös pyrki rohkaisemaan osallistujia digikokeiluihin ja kokeilemaan uutta tekniikka.

Hankkeessa koulutettiin osallistujia järjestämään laadukkaita digitaalisia tuotantoja, jotta jatkossa palveluja olisi saatavilla paremmin saavutettavassa muodossa. Toiminta hankeaikana muodostuikin pääosin koulutuskokonaisuuksista, joiden teemat päätettiin hankkeen alussa aloituskyselyn perusteella kuntien tarpeista lähtien. Hankkeen aikana toteutettiin neljä lähikoulutuskokonaisuutta jokaisessa hankekunnassa paikan päällä sekä neljä etäkoulutusta, jotka jäävät tallenteena muiden hankemateriaalien kanssa hankkeen jälkeen hyödynnettäviksi. Lisäksi digitaalista osaamista on saatu lisättyä kuntien sisällä eteenpäin jaettavaksi. Osallistujien kyky käyttää muitakin digipalveluja kasvoi ja he oppivat soveltamaan omaa osaamistansa muiden toimialojen olemassa oleviin digitaalisiin palveluihin.

Koulutusta järjestettiin lähiopetuksena kussakin kunnassa mobiililaitteella kuvaamisesta, striimauksen perusteista sekä yleisesti virtuaali– tai hybriditapahtumien järjestämisestä. Lisäksi striimaukseen järjestettiin erillinen käytännönläheinen käyttökoulutus. Etäkoulutuksissa perehdyttiin sisällöntuotantoon digitaalisiin medioihin, palvelumuotoiluun digitaalisten palveluiden suunnittelussa, somemarkkinointiin ja valokuvaukseen sekä saavutettavuuteen liittyviin teemoihin. Koulutusten aikana kunnissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tarjoavien tahojen yhteistyötä tiivistettiin paikallisesti ja myös kuntarajat ylittäen. Kuntiin järjestetyt laitekokonaisuudet puolestaan mahdollistavat esimerkiksi tapahtumien striimaamisen tai tallentamisen.

Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään myös kuntalaisten osallisuutta. Digitaalisuus mahdollistaa osallistumisen mistä vaan, ilman fyysistä siirtymistä paikasta toiseen. Myös digitaalisuuden avulla voidaan kokea ja lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, kun se otetaan tavoitteeksi ja jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa yhdeksi elementiksi osana toteutusta. Suunnitelmallisuuteen pyrittiin hankkeessa koko ajan mukana kulkeneen digistrategiatyön avulla, jonka kautta kunnissa mietitään, miten digitaalisuus näkyy kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa nyt ja jatkossa.

Hankkeen aikana osallistujat laativat kuhunkin kuntaan digipalvelustrategian, jonka tavoitteena on varmistaa hankkeessa aikaansaatujen hyvien käytäntöjen leviäminen ja edelleen kehittyminen. Näin ollen kunnissa toimivien kulttuuri- ja vapaa-aikaorganisaatioiden sekä yhteisöjen digitaaliset palvelut ovat jatkossa entistä paremmin ja monipuolisemmin saatavilla. Hankkeen ansiosta Keski-Suomen kuntien alueilla kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden saavutettavuus paranee digitalisten tuotantojen avulla. Ihmiset pystyvät osallistumaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin jatkossa ilman fyysistä siirtymistä tapahtumapaikalle. Osallisuuden tunne yhteiskuntaan vahvistuu. Samalla kunnissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tarjoavat eri tahot lisäävät yhteistyötä paikallisesti ja hankkeen aikana myös kuntarajat ylittäen. Digitaaliset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat aineettomia ja osallistuminen niihin ei edellytä matkustamista.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot