Hankekoodi: S22631
Hankkeen nimi: Digiosallisuutta ja osallisuutta digillä
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: Tullikatu 6
Puhelinnumero: 03 565611
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi/reactori
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ruuska Minna Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.ruuska1(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 423 5639
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Erityisesti koronapandemian aikana yhteiskunnan julkiset palvelut ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon. Sekä Pirkanmaan että Tampereen kaupungin strategisissa suunnitelmissa tämä on listattu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluissa on kuitenkin havaittu, että merkittävä osa asiakaskunnastamme ei pysty näitä palveluita hyödyntämään puutteellisen digiosaamisensa vuoksi. Jotta kaikki kuntalaiset pysyisivät kehityksessä mukana, tarvitaan kattavaa digiosallisuusvalmennusta.
Yhteiskunnan digitalisoituminen on aiheuttanut myös sen, että nykyään lähes kaikkialla työelämässä edellytetään digitaitojen hallitsemista. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on usein puutteita tai päivittämisen tarvetta työelämän digitaidoissa, vaikka työtaidot muuten olisivatkin kunnossa. Tästä syystä työllisyyspalveluiden asiakaskunnassa on selvä tarve nimenomaan digiosaamisen päivittämiseen ja täydentämiseen tarkoitetuille täsmäkoulutuksille. Toisaalta digitalisaation seurauksena IT-alalla on työvoimapulaa ja työllisyyspalveluissa on havaittu, että osalla asiakaskunnasta on kiinnostusta ja valmiuksia kouluttautua IT-alan kehitystehtäviin. Eräs tämän hankkeen tavoitteista onkin IT-alalle soveltuvien asiakkaiden tunnistaminen ja koulutukseen ohjaaminen.
Tietoteknisten osaamisvajeiden lisäksi työllisyys- ja kasvupalveluissa on myös tunnistettu asiakkaiden sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi julkisella sektorilla on varsin rajatusti palveluita tarjolla. Pääosa sosiaalista osallisuutta lisäävistä palveluista toteutetaan kolmannella sektorilla. Ongelmaksi työllisyyspalveluiden asiakkaiden kohdalla muodostuu näiden palveluiden löydettävyys: kolmannen sektorin palvelukenttä on sirpaleinen, eikä palveluita ole koottu yhteen paikkaan. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteista onkin kattavan tarvelähtöisen palvelutarjottimen luominen Tampereen seudun kolmannen sektorin osallisuutta lisäävistä palveluista kaupungin asiakaspalvelutyöntekijöiden sekä muiden kuntalaisten käyttöön.
Näiden tavoitteiden pohjalta Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä pirkanmaalaisten yhdistysten yhdistys Artteli-kumppanuustalo ovat suunnitelleet tämän hankkeen, jossa edellä mainitut Tampereen kaupungin yksiköt toimivat osatoteuttajina ja Artteli-kumppanuustalo yhteistyökumppanina. Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden asiakkaat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät sekä monialaista tukea tarvitsevat nuoret. Kolmannen sektorin palvelutarjottimen osalta kohderyhmään kuuluvat myös Tredun sosiaaliseen osallisuuteen liittyvistä ongelmista kärsivät opiskelijat ja kaikki kolmannen sektorin palveluista kiinnostuneet kuntalaiset.
Hankkeella on neljä päätavoitetta:
1) riittävän digiosallisuuden tuottaminen henkilöille, joilla ei ole juuri lainkaan digiosaamista
2) digiosaamisen täydentäminen nykyaikaisen työelämän tarpeita vastaavalle tasolle
3) it-alasta kiinnostuneiden hyvät perusdigitaidot omaavien työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden alalle soveltuvuuden selvittäminen ja tukeminen kohti alan opintoja
4) kolmannen sektorin tarvelähtöisen palvelutarjottimen rakentaminen
Näihin tavoitteisiin hanke pyrkii seitsemän konkreettisen toimintamallin avulla. Toimintamallit muotoillaan ja viedään käytäntöön hankkeen aikana, ja tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä toimiviksi havaitut mallit otetaan pysyvästi käyttöön. Mallien lisäksi hankkeen konkreettisiin tuloksiin kuuluu toimenpiteisiin osallistuneiden yli 800 työttömän digiosallisuuden ja digitaitojen paraneminen.
Projektin kohderyhmiä ovat työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt
1) joilta digitaaliset taidot puuttuvat täysin
2) joiden työelämässä tarvittavat digitaidot vaativat päivittämistä tai täydentämistä
3) joilla on hyvät perusdigitaidot ja kiinnostusta IT-alan kehitystehtäviin
4) joilla on sosiaalisia työllisyyden esteitä, joiden vuoksi hän tarvitsee tukea kolmannen sektorin palveluista; ryhmä voi olla päällekkäinen kolmen ensimmäisen ryhmän kanssa, erityisesti päällekkäisyyttä lienee ensimmäisen ryhmän kanssa; tähän ryhmään kuuluu myös Tredun opiskelijoita sekä muita kuntalaisia, joilla on sosiaalisen osallisuuden puutteeseen liittyviä ongelmia
5) Kumppanuustalo Arttelin jäsenjärjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka saavat opastusta palveluiden saavutettavasta tallentamisesta digitaalisiin järjestelmiin
Hankkeen palveluohjausta suoritetaan ensisijaisesti työllisyyspalveluissa työhön ja koulutukseen ohjaavissa monialaisissa palveluissa, joissa asiakaskunta on pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa olevia, pitkäaikaistyöttömiä tai terveydellisistä haasteista kärsiviä työttömiä. Toinen asiakasohjausta aktiivisesti tekevä taho on Ohjaamo, joka tarjoaa tamperelaisille nuorille alle 30-vuotiaille monialaista tukea työllistymiseen.
• työllisyys- ja kasvupalveluiden asiakaspalveluhenkilöstö, jotka etsivät sopivia kolmannen sektorin palveluita kohderyhmän 4 henkilöille
• Tredun opinto-ohjaajat ja kuraattorit, jotka etsivät sopivia kolmannen sektorin palveluita kohderyhmän 4 henkilöille
• työkokeilijat, jotka saavat mahdollisuuden kokeilla digitukena toimimista oikeiden asiakkaiden kanssa
• kuntalaiset, jotka hyötyvät kolmannen sektorin palveluiden näkyvyyden ja löydettävyyden parantamisesta
• Kumppanuustalo Arttelin jäsenjärjestöt, jotka saavat lisää näkyvyyttä palveluihinsa
• Pirkanmaan yrittäjät, jotka saavat koulutusjakson jälkeen osaavaa työvoimaa kohderyhmien 2 ja 3 henkilöistä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 505 104
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 446 807
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 631 380
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 509
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 884
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
Digiosallisuuden paraneminen mahdollistaa sähköisen asioinnin laajentumisen ja vähentää paperisten dokumenttien tarvetta. Ohjelmassa käytetään ja ohjataan osallistuja hankkimaan kierrätettyjä laitteita ja pidennetään siten laitteiston elinkaarta. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
Tampereen seudulla on pulaa osaavista työntekijöistä, joilla digitaidot ovat hallussa. Erityisesti ohjelmointitaitoisia työnhakijoita on tarvitaan enemmän nyt ja tulevaisuudessa. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
Hankkeessa parannetaan kolmannen sektorin palveluiden saavutettavuutta kehittämällä palveluohjausta ja tuottamalla sisältöä Lähellä.fi-palveluun. Ohjelmistoalalle suuntaavat asiakkaat päätyvät todennäköisesti toteuttamaan aineettomia tuotteita ja palveluita. Osa saattaa päätyä start up -yrityksiin kehittämään täysin uusia palvelukonsepteja. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
Nyky-yhteiskunnassa digiosallisuus lisää hyvinvointia, koska suuri osa hyvinvointia edistävistä palveluista on tarjolla ensisijaisesti digitaalisesti tai digitaalisen palvelun kautta. Hankkeessa pureudutaan myös sosiaalista osallisuutta lisäävien kolmannen sektorin palveluiden saatavuuteen, ja sitä kautta mahdollistetaan niiden hyödyntäminen aiempaa suuremmalle joukolle ihmisiä erityisesti heidän palvelutarpeensa mukaisesti, mikä parantaa heidän hyvinvointiaan. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 8 | 7 |
Digiosallisuuden puute on merkittävä tasa-arvokysymys nykyisessä toimintaympäristössämme: jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä, hänen mahdollisuutensa yhteiskunnan palveluiden käyttämiseen kapenee huomattavasti. Digiosaamiserojen kaventaminen vähentää eroja sukupuolten ja erityisesti ikäluokkien välillä, koska tyypillisesti vanhemmista ikäluokista löytyy suurempi joukko digiosattomia. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 10 |
Digiosallisuuden puute heikentää mahdollisuuksia hyödyntää yhteiskunnan palveluita sekä saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. | ||
Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
Merkittävä osa kulttuuriympäristöstämme on erityisesti koronan seurauksena sijoittunut verkkoon. Tavoitteeseen 1 sisältyy paitsi digiosallisuus, joka mahdollistaa verkon sisältöjen käyttämisen, myös osallistujien ohjeistaminen rakentaviin ja toiset huomioon ottaviin toimintatapoihin, jotka ylläpitävät digitaalista kulttuuriympäristöämme. | ||
Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
Osallistujat tulevat hankkeen aikana tietoisiksi siitä, miten tietotekniset laitteet oikeaoppisesti kierrätetään. Lisääntynyt digiosallisuus mahdollistaa myös kierrätystapoihin liittyvän tiedonetsinnän myös muilta osin, ja täten edistää kiertotalouden toteutumista. |
Hankkeen tavoitteena oli parantaa digiosallisuutta ja täydentää tamperelaisten työttömien digiosaamista. Tavoitteen saavuttamiseksi käytettiin useita toimintamalleja.
Toimintamalli I oli pitkäkestoinen digiosallisuusvalmennus, joka järjestettiin rinnakkain kuntouttavan työtoiminnan ryhmän kanssa. Valmennus kesti noin viisi ja puoli kuukautta, ja osallistujille hankittiin tietokoneet ja älypuhelimet. Valmennukseen ohjaus oli haasteellista, ja osallistujamäärät jäivät hieman tavoiteltua alhaisemmiksi. Valmennukseen osallistuneiden oppimistulokset olivat hyviä.
Toimintamalli II oli digiosallisuutta lisäävät lyhytkoulutukset. Alun perin lyhytkoulutuksiksi suunnitellut digitietoiskut eivät houkutelleet paljon osallistujia, joten koulutukset järjestettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa. Yhteistyössä järjestöjen kanssa saatiin hieman parempi osallistujamäärä, mutta muuten osallistujat olivat vaikeasti tavoitettavissa. Kokemusten perusteella päätettiin keskittyä mieluummin toimintamallin IV täsmäkoulutuksiin.
Toimintamalli III oli perusdigiosaamisen neuvontapalvelu, jossa tarjottiin apua tietokone- ja älypuhelinongelmiin. Valitettavasti palvelu ei tavoittanut asiakkaita, ja yhteydenottoja oli hyvin vähän.
Hankkeen toimintamalli IV olivat täsmäkoulutukset, jotka olivat 10-30 tunnin mittaisia valmennuksia, joissa osallistujille opetettiin yksittäisten työelämässä yleisesti hyödynnettävien ohjelmistojen käyttöä tietokoneluokassa. Täsmäkoulutukset tarjosivat koulutusta eri taitotasoille, ja niitä järjestettiin useille eri ohjelmistoille. Täsmäkoulutukset olivat suosittuja, ja asiakkaat kokivat ne hyödyllisiksi. Aluksi ryhmien täyttäminen oli haasteellista, mutta tiedottamisen ja infotilaisuuksien avulla saatiin ryhmiä täytettyä lähes kokonaan. Suuren suosion vuoksi joistakin koulutuksista järjestettiin useita toteutuksia.
Toimintamalli V oli Työelämän digiosaamistaitojen kartoitukset. Niiden avulla pyrittiin saamaan tietoa asiakkaiden nykyisistä digitaidoista ja tunnistamaan mahdolliset osaamisvajeet. Näiden tietojen perusteella asiakkaille voitiin tarjota yksilöllisiä ohjaus- ja valmennuspalveluita, joiden avulla heidän digitaitojaan voitaisiin kehittää työelämässä tarvittavalle tasolle. Pahentunut koronatilanne ja työllisyys- ja kasvupalveluissa tapahtuneet muutokset vaikeuttivat kuitenkin asiakkaiden ohjaamista kartoituksiin.
Toimintamalli VI:n IT-alan verkkovalmennuksessa tarjottiin ohjausta avoimen yliopiston verkkokurssien suorittamiseen, joissa tavoitteena oli saada ohjelmointitaitoja ja mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelyn perusopintoja. Aluksi valmennus toteutettiin non-stop-periaatteella, mutta osallistujien tavoitteellisuuden puute aiheutti haasteita. Osallistujat osallistuivat ohjaukseen, mutta eivät suorittaneet tehtäviä tai raportoineet edistymisestään. Myöhemmässä vaiheessa valmennusryhmät sidottiin tiettyihin verkkokursseihin ja niiden aikatauluihin, mikä osoittautui tehokkaammaksi.
Toimintamalli VII keskittyi kolmannen sektorin palvelutarjottimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Se aloitettiin Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden henkilökunnalle tehdyllä asiakkaiden sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien palvelutarpeiden kyselyllä, jonka jälkeen pidettiin kaksi työpajaa henkilöstölle ja kolmannen sektorin edustajille palvelutarvehierarkian ja sopivien hakusanojen luomiseksi. Hankkeen päättyessä palvelutarjottimen ohjelmisto on lähes valmis, ja sen viimeistelystä, käyttöönotosta ja ylläpidosta on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet. Se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2023 aikana.
Kokonaisuutena hanke onnistui parantamaan osallistujien digiosallisuutta ja tarjoamaan hyödylliseksi koettua valmennusta, mutta osallistujamäärät ja tunnettuus jäivät odotettua alhaisemmiksi.