Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22631

Hankkeen nimi: Digiosallisuutta ja osallisuutta digillä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: Tullikatu 6

Puhelinnumero: 03 565611

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tampere.fi/reactori

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ruuska Minna Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.ruuska1(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 423 5639

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Erityisesti koronapandemian aikana yhteiskunnan julkiset palvelut ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon. Sekä Pirkanmaan että Tampereen kaupungin strategisissa suunnitelmissa tämä on listattu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluissa on kuitenkin havaittu, että merkittävä osa asiakaskunnastamme ei pysty näitä palveluita hyödyntämään puutteellisen digiosaamisensa vuoksi. Jotta kaikki kuntalaiset pysyisivät kehityksessä mukana, tarvitaan kattavaa digiosallisuusvalmennusta.

Yhteiskunnan digitalisoituminen on aiheuttanut myös sen, että nykyään lähes kaikkialla työelämässä edellytetään digitaitojen hallitsemista. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on usein puutteita tai päivittämisen tarvetta työelämän digitaidoissa, vaikka työtaidot muuten olisivatkin kunnossa. Tästä syystä työllisyyspalveluiden asiakaskunnassa on selvä tarve nimenomaan digiosaamisen päivittämiseen ja täydentämiseen tarkoitetuille täsmäkoulutuksille. Toisaalta digitalisaation seurauksena IT-alalla on työvoimapulaa ja työllisyyspalveluissa on havaittu, että osalla asiakaskunnasta on kiinnostusta ja valmiuksia kouluttautua IT-alan kehitystehtäviin. Eräs tämän hankkeen tavoitteista onkin IT-alalle soveltuvien asiakkaiden tunnistaminen ja koulutukseen ohjaaminen.

Tietoteknisten osaamisvajeiden lisäksi työllisyys- ja kasvupalveluissa on myös tunnistettu asiakkaiden sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi julkisella sektorilla on varsin rajatusti palveluita tarjolla. Pääosa sosiaalista osallisuutta lisäävistä palveluista toteutetaan kolmannella sektorilla. Ongelmaksi työllisyyspalveluiden asiakkaiden kohdalla muodostuu näiden palveluiden löydettävyys: kolmannen sektorin palvelukenttä on sirpaleinen, eikä palveluita ole koottu yhteen paikkaan. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteista onkin kattavan tarvelähtöisen palvelutarjottimen luominen Tampereen seudun kolmannen sektorin osallisuutta lisäävistä palveluista kaupungin asiakaspalvelutyöntekijöiden sekä muiden kuntalaisten käyttöön.

Näiden tavoitteiden pohjalta Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä pirkanmaalaisten yhdistysten yhdistys Artteli-kumppanuustalo ovat suunnitelleet tämän hankkeen, jossa edellä mainitut Tampereen kaupungin yksiköt toimivat osatoteuttajina ja Artteli-kumppanuustalo yhteistyökumppanina. Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden asiakkaat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät sekä monialaista tukea tarvitsevat nuoret. Kolmannen sektorin palvelutarjottimen osalta kohderyhmään kuuluvat myös Tredun sosiaaliseen osallisuuteen liittyvistä ongelmista kärsivät opiskelijat ja kaikki kolmannen sektorin palveluista kiinnostuneet kuntalaiset.

Hankkeella on neljä päätavoitetta:
1) riittävän digiosallisuuden tuottaminen henkilöille, joilla ei ole juuri lainkaan digiosaamista
2) digiosaamisen täydentäminen nykyaikaisen työelämän tarpeita vastaavalle tasolle
3) it-alasta kiinnostuneiden hyvät perusdigitaidot omaavien työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden alalle soveltuvuuden selvittäminen ja tukeminen kohti alan opintoja
4) kolmannen sektorin tarvelähtöisen palvelutarjottimen rakentaminen

Näihin tavoitteisiin hanke pyrkii seitsemän konkreettisen toimintamallin avulla. Toimintamallit muotoillaan ja viedään käytäntöön hankkeen aikana, ja tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä toimiviksi havaitut mallit otetaan pysyvästi käyttöön. Mallien lisäksi hankkeen konkreettisiin tuloksiin kuuluu toimenpiteisiin osallistuneiden yli 800 työttömän digiosallisuuden ja digitaitojen paraneminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmiä ovat työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt

1) joilta digitaaliset taidot puuttuvat täysin

2) joiden työelämässä tarvittavat digitaidot vaativat päivittämistä tai täydentämistä

3) joilla on hyvät perusdigitaidot ja kiinnostusta IT-alan kehitystehtäviin

4) joilla on sosiaalisia työllisyyden esteitä, joiden vuoksi hän tarvitsee tukea kolmannen sektorin palveluista; ryhmä voi olla päällekkäinen kolmen ensimmäisen ryhmän kanssa, erityisesti päällekkäisyyttä lienee ensimmäisen ryhmän kanssa; tähän ryhmään kuuluu myös Tredun opiskelijoita sekä muita kuntalaisia, joilla on sosiaalisen osallisuuden puutteeseen liittyviä ongelmia

5) Kumppanuustalo Arttelin jäsenjärjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka saavat opastusta palveluiden saavutettavasta tallentamisesta digitaalisiin järjestelmiin

Hankkeen palveluohjausta suoritetaan ensisijaisesti työllisyyspalveluissa työhön ja koulutukseen ohjaavissa monialaisissa palveluissa, joissa asiakaskunta on pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa olevia, pitkäaikaistyöttömiä tai terveydellisistä haasteista kärsiviä työttömiä. Toinen asiakasohjausta aktiivisesti tekevä taho on Ohjaamo, joka tarjoaa tamperelaisille nuorille alle 30-vuotiaille monialaista tukea työllistymiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• työllisyys- ja kasvupalveluiden asiakaspalveluhenkilöstö, jotka etsivät sopivia kolmannen sektorin palveluita kohderyhmän 4 henkilöille

• Tredun opinto-ohjaajat ja kuraattorit, jotka etsivät sopivia kolmannen sektorin palveluita kohderyhmän 4 henkilöille

• työkokeilijat, jotka saavat mahdollisuuden kokeilla digitukena toimimista oikeiden asiakkaiden kanssa

• kuntalaiset, jotka hyötyvät kolmannen sektorin palveluiden näkyvyyden ja löydettävyyden parantamisesta

• Kumppanuustalo Arttelin jäsenjärjestöt, jotka saavat lisää näkyvyyttä palveluihinsa

• Pirkanmaan yrittäjät, jotka saavat koulutusjakson jälkeen osaavaa työvoimaa kohderyhmien 2 ja 3 henkilöistä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 505 104

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 446 807

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 631 380

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 509

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 884

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu valtion tilastokeskuksen ja työllisyyspalveluiden tilastojen sekä kirjallisuusselvityksen avulla. Tyypillisesti työllisyyden heikentyessä nimenomaan miesten työllisyys on heikentynyt nopeasti. Koronan työllisyysvaikutuksia tarkasteltaessa iskut ovat kuitenkin osuneet erityisesti naisvaltaisiin palvelualoihin. Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden asiakaskunnasta kuitenkin edelleen 54,8 % miehiä ja 41,6 % on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suomessa työmarkkinat ovat perinteisesti hyvin sukupuolittuneet, mikä tuottaa eroa myös sukupuolten välisessä digiosaamisessa: Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen laatimassa toisen asteen opiskelijoiden digitaitoselvityksessä havaittiin, että vaikka miesvaltaisilla aloilla tytötkin menestyivät digitaidoissa erinomaisesti, naisvaltaisilla koulutusaloilla digiosaaminen on heikompaa sukupuoleen katsomatta. Tästä voidaan päätellä, että toisen asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa naispuolisilla työttömillä on todennäköisesti enemmän digiosaamisvajeita, joita hankkeen avulla voidaan paikata ja tällä tavalla tasoittaa sukupuolten välisiä osaamiseroja ja työllistymismahdollisuuksia. Yksi sukupuolittuneimmista aloista Suomessa on IT-ala. Hankkeen tavoite 3 on tarjota työttömille mahdollisuus kokeilla ohjelmointia matalalla kynnyksellä ja auttaa heitä hakeutumaan IT-alan koulutukseen. Tätä mahdollisuutta tarjotaan aktiivisesti myös naisille, vaikka he eivät olisi eksplisiittisesti ilmaisseet kiinnostustaan IT-alaa kohtaan. Tämä tarjoaa alalle soveltuville naisille tilaisuuden hakeutua miesvaltaiselle alalle, jota he ehkä eivät aiemmin ole tulleet harkinneeksi sukupuolioletusten vuoksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on parantaa työllisyyspalveluiden asiakkaiden digiosaamista. On kuitenkin syytä olettaa, että merkittävä osa hankkeen osallistujista tulee olemaan naisia, mikä saattaa kaventaa eroja sukupuolten välisessä digiosaamisessa ja tasoittaa omalta osaltaan työelämän sukupuolittuneisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Digiosallisuuden paraneminen mahdollistaa sähköisen asioinnin laajentumisen ja vähentää paperisten dokumenttien tarvetta. Ohjelmassa käytetään ja ohjataan osallistuja hankkimaan kierrätettyjä laitteita ja pidennetään siten laitteiston elinkaarta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Tampereen seudulla on pulaa osaavista työntekijöistä, joilla digitaidot ovat hallussa. Erityisesti ohjelmointitaitoisia työnhakijoita on tarvitaan enemmän nyt ja tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa parannetaan kolmannen sektorin palveluiden saavutettavuutta kehittämällä palveluohjausta ja tuottamalla sisältöä Lähellä.fi-palveluun. Ohjelmistoalalle suuntaavat asiakkaat päätyvät todennäköisesti toteuttamaan aineettomia tuotteita ja palveluita. Osa saattaa päätyä start up -yrityksiin kehittämään täysin uusia palvelukonsepteja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Nyky-yhteiskunnassa digiosallisuus lisää hyvinvointia, koska suuri osa hyvinvointia edistävistä palveluista on tarjolla ensisijaisesti digitaalisesti tai digitaalisen palvelun kautta. Hankkeessa pureudutaan myös sosiaalista osallisuutta lisäävien kolmannen sektorin palveluiden saatavuuteen, ja sitä kautta mahdollistetaan niiden hyödyntäminen aiempaa suuremmalle joukolle ihmisiä erityisesti heidän palvelutarpeensa mukaisesti, mikä parantaa heidän hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Digiosallisuuden puute on merkittävä tasa-arvokysymys nykyisessä toimintaympäristössämme: jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä, hänen mahdollisuutensa yhteiskunnan palveluiden käyttämiseen kapenee huomattavasti. Digiosaamiserojen kaventaminen vähentää eroja sukupuolten ja erityisesti ikäluokkien välillä, koska tyypillisesti vanhemmista ikäluokista löytyy suurempi joukko digiosattomia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 10
Digiosallisuuden puute heikentää mahdollisuuksia hyödyntää yhteiskunnan palveluita sekä saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kulttuuriympäristö 5 7
Merkittävä osa kulttuuriympäristöstämme on erityisesti koronan seurauksena sijoittunut verkkoon. Tavoitteeseen 1 sisältyy paitsi digiosallisuus, joka mahdollistaa verkon sisältöjen käyttämisen, myös osallistujien ohjeistaminen rakentaviin ja toiset huomioon ottaviin toimintatapoihin, jotka ylläpitävät digitaalista kulttuuriympäristöämme.
Ympäristöosaaminen 1 2
Osallistujat tulevat hankkeen aikana tietoisiksi siitä, miten tietotekniset laitteet oikeaoppisesti kierrätetään. Lisääntynyt digiosallisuus mahdollistaa myös kierrätystapoihin liittyvän tiedonetsinnän myös muilta osin, ja täten edistää kiertotalouden toteutumista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa digiosallisuutta ja täydentää tamperelaisten työttömien digiosaamista. Tavoitteen saavuttamiseksi käytettiin useita toimintamalleja.

Toimintamalli I oli pitkäkestoinen digiosallisuusvalmennus, joka järjestettiin rinnakkain kuntouttavan työtoiminnan ryhmän kanssa. Valmennus kesti noin viisi ja puoli kuukautta, ja osallistujille hankittiin tietokoneet ja älypuhelimet. Valmennukseen ohjaus oli haasteellista, ja osallistujamäärät jäivät hieman tavoiteltua alhaisemmiksi. Valmennukseen osallistuneiden oppimistulokset olivat hyviä.

Toimintamalli II oli digiosallisuutta lisäävät lyhytkoulutukset. Alun perin lyhytkoulutuksiksi suunnitellut digitietoiskut eivät houkutelleet paljon osallistujia, joten koulutukset järjestettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa. Yhteistyössä järjestöjen kanssa saatiin hieman parempi osallistujamäärä, mutta muuten osallistujat olivat vaikeasti tavoitettavissa. Kokemusten perusteella päätettiin keskittyä mieluummin toimintamallin IV täsmäkoulutuksiin.

Toimintamalli III oli perusdigiosaamisen neuvontapalvelu, jossa tarjottiin apua tietokone- ja älypuhelinongelmiin. Valitettavasti palvelu ei tavoittanut asiakkaita, ja yhteydenottoja oli hyvin vähän.

Hankkeen toimintamalli IV olivat täsmäkoulutukset, jotka olivat 10-30 tunnin mittaisia valmennuksia, joissa osallistujille opetettiin yksittäisten työelämässä yleisesti hyödynnettävien ohjelmistojen käyttöä tietokoneluokassa. Täsmäkoulutukset tarjosivat koulutusta eri taitotasoille, ja niitä järjestettiin useille eri ohjelmistoille. Täsmäkoulutukset olivat suosittuja, ja asiakkaat kokivat ne hyödyllisiksi. Aluksi ryhmien täyttäminen oli haasteellista, mutta tiedottamisen ja infotilaisuuksien avulla saatiin ryhmiä täytettyä lähes kokonaan. Suuren suosion vuoksi joistakin koulutuksista järjestettiin useita toteutuksia.

Toimintamalli V oli Työelämän digiosaamistaitojen kartoitukset. Niiden avulla pyrittiin saamaan tietoa asiakkaiden nykyisistä digitaidoista ja tunnistamaan mahdolliset osaamisvajeet. Näiden tietojen perusteella asiakkaille voitiin tarjota yksilöllisiä ohjaus- ja valmennuspalveluita, joiden avulla heidän digitaitojaan voitaisiin kehittää työelämässä tarvittavalle tasolle. Pahentunut koronatilanne ja työllisyys- ja kasvupalveluissa tapahtuneet muutokset vaikeuttivat kuitenkin asiakkaiden ohjaamista kartoituksiin.

Toimintamalli VI:n IT-alan verkkovalmennuksessa tarjottiin ohjausta avoimen yliopiston verkkokurssien suorittamiseen, joissa tavoitteena oli saada ohjelmointitaitoja ja mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelyn perusopintoja. Aluksi valmennus toteutettiin non-stop-periaatteella, mutta osallistujien tavoitteellisuuden puute aiheutti haasteita. Osallistujat osallistuivat ohjaukseen, mutta eivät suorittaneet tehtäviä tai raportoineet edistymisestään. Myöhemmässä vaiheessa valmennusryhmät sidottiin tiettyihin verkkokursseihin ja niiden aikatauluihin, mikä osoittautui tehokkaammaksi.

Toimintamalli VII keskittyi kolmannen sektorin palvelutarjottimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Se aloitettiin Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden henkilökunnalle tehdyllä asiakkaiden sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien palvelutarpeiden kyselyllä, jonka jälkeen pidettiin kaksi työpajaa henkilöstölle ja kolmannen sektorin edustajille palvelutarvehierarkian ja sopivien hakusanojen luomiseksi. Hankkeen päättyessä palvelutarjottimen ohjelmisto on lähes valmis, ja sen viimeistelystä, käyttöönotosta ja ylläpidosta on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet. Se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2023 aikana.

Kokonaisuutena hanke onnistui parantamaan osallistujien digiosallisuutta ja tarjoamaan hyödylliseksi koettua valmennusta, mutta osallistujamäärät ja tunnettuus jäivät odotettua alhaisemmiksi.