Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22635

Hankkeen nimi: KESTO Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta hanke

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Opintotoiminnan Keskusliitto ry, Centralförbundet för Studieverksamhet rf

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0201789-3

Jakeluosoite: Toinen linja 17

Puhelinnumero: 0505879423

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ok-sivis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne Marita

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: viestintä- ja innovointipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)ok-sivis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505879423

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun ammattikorkeakoulu oy, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten joustavuuden ja osaamisen uudistamisen merkitys ovat korostuneet viime vuosina, kun toimintaympäristössä on ollut käynnissä monia merkittäviä muutoksia, kuten sote-uudistus, digitalisaatio ja julkisen rahoituksen kiristyminen. Covid-19-pandemia on vaatinut organisaatioilta kuitenkin ennennäkemättömän nopeaa reagointia ja aiheuttanut kuormitusta johdolle ja henkilöstölle. Organisaatioissa on ollut tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä, jotta työtä voidaan tehdä asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti poikkeustilanteessa. Organisaatiot ovat nostaneet esiin johtamisosaamisen kehittämistarpeen jo aiemmin, mutta tarve on kasvanut merkittävästi poikkeustilanteen aikana.

Jokaisen organisaation tulee ottaa toiminnassaan huomioon kestävä ja vastuullinen toimintakulttuuri, jolla edistetään paitsi ekologista, myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Kriisistä toipuvan organisaation johtajalta vaaditaan kykyä osallistaa ja motivoida henkilöstöä arvioimaan ja suunnittelemaan yhdessä kestävää tulevaisuutta sekä osaamisen kehittämisen käytäntöjä. Työyhteisöjen arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, osallistumismahdollisuuksien ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien lisäämistä sekä laatuajattelua. Kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten rooli alueellisena työllistäjänä on suuri ja ala on yhteiskunnallisesti merkittävä. Organisaatiot tarvitsevat osaavaa henkilöstöä turvaamaan tulevaisuutta. Vastuullinen toimintakulttuuri on yksi merkittävä organisaation veto- ja pitovoiman edistäjä.

Haettava hanke tarjoaa ratkaisuksi muutosjohtamisen ja ennakoinnin koulutusta kansalaisjärjestöjen ja pk-sote-alan yritysten johtajille, esimiehille ja muille organisaation kehittämisestä vastaaville henkilöille. Koulutuskokonaisuus koostuu kolmesta moduulista, 1) muutosjohtamisesta, 2) tulevaisuuden ennakoinnista ja 3) laatuajattelusta. Koulutussisältöjä tarkastellaan kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmista, jotta organisaatioilla olisi parempia valmiuksia edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä toiminnassaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Koulutusta järjestetään verkostomaisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Koulutustilaisuuksissa työstetään yhdessä tulevaisuuden kysymyksiä, jaetaan hyviä toimintatapoja ja opitaan toisilta vertaisoppimisen ja yhteiskehittämisen avulla.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa mukana olevien organisaatioiden muutoskykyä ja antaa valmiuksia oman työpaikan toimintatapojen kehittämiseksi. Toimenpiteiden avulla lisätään työhyvinvointia ja tuottavuutta tilanteessa, jossa monen pienen ja keskisuuren yrityksen ja järjestön tulevaisuudennäkyvät ovat epävarmat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke on kohdistettu Covid-poikkeustilanteen kuormittamille työpaikoille. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueiden pienten ja keskisuurten liiketoimintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten johtajat, esimiehet sekä muut työpaikan kehittämisestä vastaavat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea oman johtamisosaamisensa, muutosvalmiuden ja työyhteisön nopeaan kehittämiseen sekä kestävän elämän toimintatapojen suunnitteluun. Hankeen koulutustilaisuudet antavat työkaluja toiminnan ketteräksi kehittämiseksi omalla työpaikalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteiden välillisenä kohderyhmänä koulutuksiin osallistuneiden työyhteisöt ja laajemmin hankkeessa mukana olevien osallistujien organisaatioiden asiakaskunta, jotka hyötyvät laadunkehittämiseen ja asiakaslähtöisyyteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä. Hankkeen tuloksia pyritään levittämään myös mahdollisimman laajasti, jolloin niistä hyötyvät hankkeen toimenpiteiden ulkopuolella olevat yritykset ja järjestöt muillakin alueilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 003

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 134 216

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Turku, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote-ala on tunnetusti huomattavan naisvaltainen ja naisten suurin työllistäjä. Vuonna 2017 sote-alan työllisistä 87 prosenttia oli naisia. (Tevameri 2021). Myös kolmannen sektorin organisaatiot ovat yhtä naisvaltaisia (Ruuskanen ym. 2013). Aiemmat hankkeet ovat osoittaneet, että järjestöjen henkilöstö on myös naisvaltaista, mutta miesten osuus johtotehtävissä korostuu. Verkostot ja järjestäytyminen voisivat olla apu myös viranomaisten kanssa toimiessa. Hasasen (2013) tutkimuksessa naishoivayrittäjät näkevät vahvuutenaan oman ammattitaitonsa ja puutteinaan he pitävät johtamistaitojaan sekä myynti- ja markkinointikykyjä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmän olevien kansalaisjärjestöjen ja sote-alan yritysten naisvaltaisuus, naisyrittäjyys ja miesten toiminta naisvaltaisella alalla on otettu huomioon hankkeen toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jo olemassa olevien pohjatietojen lisäksi hanke pyrkii huomioimaan toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä millaiseksi hankkeen aikana toteutettavat toiminnot muodostuvat valtavirtaistaminen huomioiden. Hankkeen johtamiskoulutuksen avulla lisätään naisten tasa-arvoisia valmiuksia edetä työuralla. Hankkeessa edistetään tietoisuutta sukupuolten välisestä tasa-arvosta sosiaalista kestävyyttä kokevissa koulutusosioissa. Osallistujien omien organisaatioiden sukupuolten välisen tasa-arvon tilaa selvitetään hankkeen koulutuksiin osallistuville suunnatussa alku- ja loppukyselyssä. Hankkeen viestinnän ja muun toiminnan sukupuolisensitiivisyyttä arvioidaan säännöllisesti hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta järjestöissä ja sote-alan yrityksissä riippumatta yritysten henkilökunnan sukupuolesta. Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvoasiat otetaan hankkeessa huomioon, mutta ne eivät ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 2
Tavoitteena on se, että kohderyhmä tiedostaa oman toimintansa ja ajattelunsa merkityksen ja vaikutuksen ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Hankkeessa organisaatiot saavat tietoa konkreettisista toimenpiteistä kestävän elämän edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseksi sekä saavat osaamista huomioida nämä oman organisaation toiminnan suunnittelussa. Toimijoille tuodaan esille resurssiviisauden jakamistalouden mahdollisuudet. Hankkeessa korostetaan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous) sekä digitaalista monikanavaisuutta (mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa jne.). Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintä sähköisesti vähentää paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista. Hankkeessa tuetaan digitaalisuuden kokeilua ja käyttöönottoa mainituilla argumenteilla. Hankkeessa pyritään vahvistamaan osana laatuajattelua uudenlaista ja luovaa, digitalisaatioon perustuvaa liiketoimintaosaamista (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön. Hankkeen koulutuksissa vahvistetaan kytkemään strategiaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan lisäksi kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeen koulutusmateriaalissa ja viestinnässä hyödynnetään digitaalisia alustoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Laatuun, liiketoimintaosaamisen sekä uudistumiskyvyn kehittämiseen liittyy mm. organisaation materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden käsittely ja hävittäminen ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). Hankkeessa hyödynnetään työkaluina jo olemassa olevia toimivia malleja. Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Hankkeen toteuttajat pyrkivät minimoimaan kokouksiin ja seminaareihin liittyvissä tarjoiluissa jätemääriä (esim. kertakäyttöastioita välttämällä ja tilaamalla oikea määrä tarjottavia). Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Hankkeen koulutusten avulla tuetaan alueellisesti järjestöjen ja yritysten kehittämistoimia ja verkostoitumista tuottavuuden ja vetovoiman takaamiseksi. Hankkeessa tuetaan muutostilanteessa olevia organisaatioiden kehittymistä ja samalla tuetaan elinkeinorakenteen vahvistumista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot tulevat kahden ison maakunnan alueelta, joten vaikutukset ovat laajat. Tämä tukee osaltaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 3
Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (koulutusmoduuleista muodostuva koulutuspaketti), joita on mahdollista levittää valtakunnallisesti muidenkin tahojen käyttöön. Hankkeessa luodaan verkostoja, joita samankaltaisten toimijoiden on mahdollista kehittää eteenpäin myös hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Hankkeen vertaisoppimistyöpajat järjestetään alueellisesti, jotta liikkumistarvetta vähennetään. Hankkeen muussa toteutuksessa pyritään hyödyntämään digivälineitä ja tämän ollessa mahdotonta suositaan ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on teknisesti ja aikataulullisesti mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeen tavoitteena on covidpandemian aiheuttaminen muutosten tukeminen osaamisen ja muutoskyvykkyyden lisäämisen kautta. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään erityisesti sosiaaliseen kestävyyden kehittämiseen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kasvattaa tuottavuutta. Psykologinen pääoma, työn muotoilu ja muutosjohtaminen lisäävät työhyvinvointia, joka on tärkeä tekijä kokonaishyvinvoinnissa ja elämänlaadussa. Hankkeen keskeinen tavoite onkin hyvinvoinnin edistäminen, joka toteutuu välittömästi henkilöstön hyvinvoinnin lisääntymisenä, joka on tutkitusti yhteydessä myös asiakkaiden hyvinvointiin. Hankkeen toimenpiteillä edistetään sekä järjestöjen, yritysten että niiden työntekijöiden hyvinvointia sekä välillisesti heidän asiakasryhmiensä ja yhteistyöorganisaatioidensa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 1
Hankkeessa pyritään saamaan organisaatioiden edustajia laajasti mukaan koulutuksiin osallistavilla koulutusmenetelmillä ja sitä kautta lisäämään merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen osallistujat arvioivat hankkeen kyselyissä ja koulutuksessa oman organisaationsa tilaa ja mahdollisia kehittämistarpeita tasa-arvon toteutumisen kannalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen myötä monikulttuuristen näkökulmien tiedostaminen ja osaaminen vahvistuu kohderyhmän keskuudessa. Osaamisen lisääntymisen kautta saadaan luotua tasa-arvoa. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista osallisuutta ja saavutettavuutta sekä yhteenkuuluvuutta. Kolmannen sektorin toimintaedellytysten vahvistaminen vähentää yhteiskunnan polarisaatiota. Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 8 3
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeinen osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeen aikana nostetaan järjestöjen ja yritysten tietoisuutta ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa ja laajemmin yhteiskunnallisena toimijana. Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viestintä ja liikkuminen).

9 Loppuraportin tiivistelmä

-