RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22637, RestarT: Matkailualan mikro- ja pienten yritysten muutos- ja sopeutumiskyvyn sekä työhyvinvoinnin lisääminen koronakriisissä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkailu on yksi toimialoista, joihin koronapandemia on vaikuttanut voimakkaimmin Satakunnassa. Tämän vuoksi ala on nyt vakavissa vaikeuksissa ja siihen kohdistuu pandemian takia ennennäkemätön paine. RestarT-hanke vastaa siten koronapandemian (COVID 19) aiheuttamiin haasteisiin ja vaikutuksiin. Hanke tukee matkailualan uutta kasvua keskittymällä alan mikro- ja pienten yritysten resilienssiin eli muutos-, sopeutumis- ja uudistumiskykyyn. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa ja vahvistaa matkailualan yritysten koronapandemian aiheuttamasta kriisistä johtuvaa toipumista ja näin turvata tuottavuutta, työhyvinvointia ja työllisyyttä.

Hanke tarjoaa koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutos-, sopeutumis- sekä uudistumiskyvykkyyttä. Käytännössä RestarT-hanke kehittää osaamista ja tarjoaa tukea sekä työkaluja matkailualan yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi koronapandemian muuttamassa toimintaympäristössä. Suurin osa toimenpiteistä järjestetään ryhmässä, mikä edistää yritysten verkottumista. Hankkeen toimenpiteisiin sisältyy yritysten tarpeisiin soveltuvan koulutus- ja valmennuskokonaisuuden toteuttaminen, yritysklinikat ratkaisujen tunnistamiseksi ja käytäntöön viemiseksi sekä yrittäjien ja työntekijöiden muutos- ja sopeutumisvalmiuden sekä työhyvinvoinnin tukeminen ryhmämuotoisen ohjauksen keinoin. Hankkeen tuloksia levitetään ja niiden hyödyntämistä hankkeen jälkeen tuetaan laatimalla opas yritysten resilienssin kehittämiseksi.

RestarT-hanke lisää matkailualan mikro- ja pienten yritysten resilienssiä eli muutos- ja sopeutumiskykyä sekä välitöntä työhyvinvointia koronapandemian aiheuttamissa muutoksissa. Pitkällä tähtäimellä hanke kehittää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä hankkeen tuloksena yritysten selviytyminen koronapandemiasta nopeutuu ja yritykset kykenevät sopeuttamaan ja muuttamaan toimintaansa sekä muutosta ennakoiden että siihen reagoiden. Hankkeen tuloksena yritykset tunnistavat matkailualan muutoksen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja saavat lisää voimavaroja näiden toteuttamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke on kaikille matkailualaan välillisesti tai välittömästi liittyville matkailuyrityksille avoin hanke. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat:
•Satakunnassa toimivat matkailualan mikro- ja pienet yritykset, näiden yrittäjät ja työntekijät.

Hankkeen maantieteellinen kohdealue on Satakunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu:
•erilaiset kehittäjätoimijat, jotka ovat tekemisissä matkailuyritysten kehittämisen parissa ja tarjoavat heille palveluitaan. Näihin liiketoiminnan kehittäjätoimijoihin sisältyy esim. yritysneuvojia, joille hankkeen tulokset levitetään.
•matkailualan oppilaitosten edustajat, joille tiedotetaan hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista.
•Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat hankkeen välillinen kohderyhmä. Hankkeen teemoihin kytkeytyviä aiheita tarjotaan SAMKin matkailun (restonomi AMK) ja hyvinvoinnin (sosionomi AMK) koulutusohjelmien opiskelijoille opinnäytetyöaiheiksi, opintojaksojen sisällöiksi ja projektiluonteisiksi oppimistehtäviksi, jotka toteutetaan asiantuntijaopettajan johdolla hankkeesta erillään. Tällä tavalla edistetään opiskelijoiden kytkeytymistä elinkeinoon ja sen ajankohtaisiin kehittämisteemoihin, lisätään valmistuvien ammattilaisten osaamista ja verkostoitumista sekä siten myös sitoutumista Satakunnan alueelle. Samalla hankkeen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranevat, kun opiskelijoiden projektit täydentävät hankkeen toimenpiteitä ja tuottavat elinkeinolle hyödyllistä tietoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 806

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 806

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 258

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 258

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman

Kunnat: Siikainen, Merikarvia, Huittinen, Pomarkku, Rauma, Ulvila, Nakkila, Eura, Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Harjavalta, Säkylä, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi on tehty valmisteluvaiheessa. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu tavoitteet, toteutus ja hankkeen ympäristö huomioiden. Matkailun toimintaympäristöä on tarkasteltu toimialaraporttien ja toimialakohtaisten tilastojen kautta. Tässä on käytetty mm. Matkailun toimialaraporttia, tilastokeskuksen yrittäjyystilastoja, Euroopan komission EuroStatin tilastoja matkailualan työllisyydestä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n tilastoja. Matkailu toimialana työllistää erityisesti naisia. Alalla on töissä huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä: majoitus- ja ravitsemisala on Suomen naisvaltaisimpia aloja. Vuonna 2018 esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa toimivista työntekijöistä 67,5 % on naisia. Samalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on yksityisillä erittäin korkea (38%). Alalla työskentelevistä myös 20% on määräaikaisia. Palkansaajat ovat keskimääräistä palkansaajaa nuorempia: heistä 33% on alle 25-vuotiaita, yleensä nuoria naisia. Yrittäjätutkimusten mukaan alalla on myös runsaasti naisyrittäjiä. Suomen yrittäjänaisten mukaan valtaosa naisten yrityksistä toimii palvelualoilla. Naisten yrityksistä yksiyrityksiä on lähes kolme neljäsosaa. Naisyrittäjät ovat siten tyypillisesti yksinyrittäjiä tai mikro- ja pienyrittäjiä edustaen matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoja. RestarT-hanke tukee siten näiden piirteiden vuoksi merkittävästi naisten työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvinvointia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että myös sukupolinen tasa-arvo tulee huomioiduksi hankkeen toimenpiteissä, joiden sisältö sekä toteutustapa innostaa ja motivoi yhtä lailla molempien sukupuolien edustajia, tekemättä kuitenkaan pelkästään sukupuoleen sidottuja ennakko-oletuksia. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	5
Kestävä kehitys on matkailualalla sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti yksi keskeisistä teemoista strategiatasolla, minkä vuoksi aihe on ajankohtainen myös hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työpaketeissa 1-3 liiketoiminnan kehittämistarpeeseen voi liittyä kestävän liiketoiminnan vahvistaminen. Matkailualalla yritys lisää siten kilpailukykyään huomioimalla kestävän kehityksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Tämän vuoksi matkailuyritys voi lisätä resilienssiään esimerkiksi integroimalla kestävyyden ja vastuullisuuden tuotteisiinsa tai toimintaprosesseihinsa ja tämän kautta vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin ja arvomaailmaan. Samalla yritys voi informoida myös asiakkaitaan siitä, miten asiakas voi toiminnallaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Mukana hankkeessa on luontomatkailupalveluja tuottavia yrittäjiä, joille kestävyys omassa liiketoiminnassa on merkittävä arvo. Nämä yritykset tuottavat esimerkiksi lihasvoimin tehtäviä aktiviteetteja (melonta, patikointi) ja hyödyntävät paikallista luonto- ja luomuruokaa tarjoiluissaan. Lisäksi moni hankkeeseen osallistuva yrittäjä on hakemassa Sustainable Finland tai Green Key-sertifikaattia toiminnalleen, joka takaa kestävän liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen. RestarT-hanke tukee tämän vuoksi yritysten pyrkimyksiä käyttää luonnonvaroja kestävämmin. Luonnonvarojen käytön kestävyys huomioidaan siten esimerkiksi hankkeen valmennuksissa yhtenä mahdollisena kilpailuetua tuottavana elementtinä yritysten kehittäessä resilienssiään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	4
Yksi suurimmista matkailun negatiivisimmista vaikutuksista liittyy ilmastonmuutokseen. Koronapandemia on ollut alalle herätys myös ilmastokriisin osalta, minkä vuoksi hankkeeseen osallistuvat yrittäjät ovat kasvattamassa hiilineutraalimpaa lähimatkailua kansainvälisen matkailun sijaan. Koska koronapandemia on muuttanut matkailua kansainvälisestä matkailusta kotimaan- ja lähimatkailuksi, tämä hanke tukee ilmastoystävällisen matkailun kehittämistä yrityksissä. Mukana hankkeessa on luontomatkailupalveluja tuottavia yrittäjiä, joille kestävyys omassa liiketoiminnassa on merkittävä arvo. Nämä yritykset tuottavat esimerkiksi lihasvoimin tehtäviä aktiviteetteja (melonta, patikointi) moottoroitujen sijaan ja hyödyntävät paikallista luonto- ja luomuruokaa tarjoiluissaan sisältäen erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja. Hankkeen valmennukset toteutetaan tilanteen mukaan erilaisten digiympäristöjen avulla. Osalle osallistuvista yrityksistä nämä ovat uusia ja näin myös edesauttavat niiden ottamista käyttöön laajemminkin yrityksissä. Em. johtaa tehokkaampiin toimintamalleihin ja siten vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
Moni hankkeeseen osallistuva yrittäjä on hakemassa Sustainable Finland tai Green Key-sertifikaattia toiminnalleen, jossa kiinnitetään huomiota myös materiaalien ja jätteiden kierrätykseen. Lisäksi kiertotalous matkailussa on yksi uusimmista trendeistä, minkä vuoksi hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat löytää liiketoiminnalleen uudenlaista kilpailuetua asiakkaiden silmissä huomioimalla kiertotalouden toiminnassaan. Tämä mahdollisuus huomioidaan esimerkiksi hankkeen tuottamissa valmennuksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	7
Koska hankkeen tarkoituksena on tukea matkailualan uutta kasvua keskittymällä alan yritysten resilienssiin eli muutos-, sopeutumis- ja uudistumiskykyyn, hankkeella on välitön vaikutus taloudelliseen kestävyyteen ja nimenomaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hanke kehittää paikallista työllisyyttä sekä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä hankkeen tuloksena yritysten selviytyminen koronakriisistä nopeutuu ja yritykset kykenevät sopeuttamaan ja muuttamaan toimintaansa sekä muutosta ennakoiden että siihen reagoiden. Hankkeen tuloksena yritysten osaaminen kasvaa, yritykset tunnistavat matkailualan muutoksen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja saavat lisää voimavaroja näiden toteuttamiseen. Hanke tukee myös yrittäjien verkottamisen kautta elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	3
Hanke pureutuu aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin: aineettomaan matkailuliiketoimintaan. Hankkeen avulla yritysten kyky tuottaa aineetonta arvoa asiakkailleen kasvaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja ja tuotteita kuten kaikille avointa sähköistä koulutusmateriaalia jatkuvaan käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Hankkeen toiminnassa jokaisen toimenpiteen kohdalla arvioidaan ja huomioidaan mahdollisuudet toteuttaa toimenpide verkon välityksellä. Tämä vähentää hankkeeseen osallistuvien liikkumistarvetta ja edistää siten vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	6
Hanke edistää suoraan hyvinvointia, sillä yhtenä hankkeen tavoitteena on turvata työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Hankkeen tuloksena yksilöt selviytyvät, mukautuvat ja kukoistavat muuttuvissa työolosuhteissa. He navigoivat yllättävissä ja stressaavissa työelämän muutoksissa. Hankkeen toimenpiteiden tarjoaman sosiaalisen tuen kautta heidän työnhyvinvointinsa ja työssä jaksamisensa lisääntyy ja he hallitsevat paremmin muutostilanteiden aiheuttamia tunteita. Työelämän laatu, työn mielekkyys ja yksilöiden kokemus työn hallittavuudesta kasvaa. Tämä johtaa heidän työmotivaationsa ja sitoutumisensa lisääntymiseen. Parantunut työhyvinvointi osaltaan vaikuttaa positiivisesti yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen	0	2
Naisilla ja miehillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Koska matkailualalla toimii runsaasti naisyrittäjiä, hankkeen toimenpiteet kehittävät erityisesti naisten työllisyyttä. Hanke lisää naisten kestävää osallistumista työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Hanke antaa kaikille mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Tämä onnistuu ajasta tai paikasta riippumatta myös hankkeessa tuotettavien sähköisten materiaalien kautta. Matkailuyrittäjät tavoitetaan mahdollisimman kattavasti ja hankkeeseen aiesopimuksen tehneet yritykset sijaitsevat eri puolilla maakuntaa kasvukeskuksista syrjäiseen maaseutuun.
Kulttuuriympäristö	0	1
Koska kulttuuriresurssien hyödyntäminen matkailussa vetovoimatekijänä on olennaista, hanke lisää osaltaan myös ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä.
Ympäristöosaaminen	0	3
Koska kestävä kehitys on matkailualalla sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti yksi keskeisistä teemoista strategiatasolla, aihe on ajankohtainen myös hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Kestävä kehitys on matkailuelinkeinoissa avaintekijä ja koronakriisin myötä tämä korostuu entisestään. Tämän vuoksi kehittämällä resilienssiään matkailuyritys kykenee luomaan uusia toimintatapoja, osaa katsoa tulevaisuuteen ja ennakoi erityisesti yrityksen ydintoimintaan ja asiakkaisiin liittyviä muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että valmennuksissa esille tulevat liiketoiminnan kehittämisteemat voivat liittyä myös ympäristöasioihin, joita pohdittaessa ympäristöosaaminen kasvaa. Ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus sisällytetään siten osaamisen kehittämiseen hankkeessa. Yrityksiä ja yrittäjiä tuetaan hankkeessa löytämään uusia keinoja kestävään kehitykseen. Yrityksiä ja yrittäjiä tuetaan myös näkemään ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat kilpailu- ja menestystekijänä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on tarjonnut koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista, joilla on edistetty yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutos-, sopeutumis- sekä uudistumiskyvykkyyttä. Käytännössä resilienssiä on kehitetty keskittymällä yritysten osaamisen kasvattamiseen yhdessä muiden matkailuyrittäjien kanssa ja lisäämällä heillä tarjottavaa sosiaalista tukea koronakriisin heikentämän työhyvinvoinnin ja työn voimavarojen vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on ollut, että siihen osallistuu yhteensä noin 25 matkailualan mikro- ja pientä yritystä Satakunnasta. Hankkeeseen osallistui 37 yritystä.
Hanke on sisältänyt viisi työpakettia: 1) Koulutus- ja valmennuskokonaisuus resilienssin lisäämiseksi 2) Yritysklinikat yritysten arjen tueksi 3) Ryhmämuotoinen ohjaus yksilötason resilienssin kehittämiseksi 4) Tiedottaminen ja tulosten levittäminen ja 5) Hankkeen arviointi. Ensimmäisen työpaketin valmennukset olivat kaikille avoimia ja toisen työpaketin yritysklinikat sekä kolmannen työpaketin ryhmämuotoiset ohjaukset olivat hankkeeseen sopimuksella sitoutuneille yrityksille. Lisäksi hankkeessa toteutettiin myös yrityskohtaista ohjausta resilienssin kehittämiseksi. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa tilaisuuksien järjestämisessä ja aihepiirin tietojen vaihtamisessa.
Hankkeen keskeisin muutos on ollut se, että hankkeen myötä yritykset ja näissä toimivat yksilöt ovat oppineet tarkastelemaan toimintaansa uusista näkökulmista ja oivaltaneet erilaisia tapoja sopeutua muutokseen. Saadun palautteen perusteella yritysten tietoisuus ja ymmärrys sekä osaaminen riskeistä, muutoksista ja näihin sopeutumisesta kasvoi. Yrityskohtainen valmentaminen koettiin erityisen hyväksi yrityksissä ja sekä hankkeen aikana korostui vertaistuen merkitys resilienssin kasvattamisessa. Hankkeen tuloksena yrityksissä on tehty konkreettisia muutoksia liiketoiminnassa sekä yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa.
Tulosten saavuttamiseksi tuotettiin konkreettisia materiaaleja (1 opas, podcasteja ja loppujulkaisu) sekä koulutusten materiaalit, jotka ovat julkisesti saatavilla ja kenen tahansa hyödynnettävissä. Hankkeen tuloksia ja hyväksi havaittuja menetelmiä on jaettu asiasta kiinnostuneille. Materiaalia tullaan hyödyntämään Matkailun kehittämiskeskuksen hanketoiminnassa myös tulevaisuudessa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot