Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22638

Hankkeen nimi: aiADDVA - Adding value by Artificial Intelligence

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 6.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Jyväskylän ammattikorkeakoulu PL 207

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Valpe-Ojala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.valpe-ojala(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 471 6888

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän yliopisto, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kasvu- ja rakennemuutosaloista valmistavalla teollisuudella on erityistä potentiaalia kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistajana. Tämän on todennut myös Opetushallituksen (2018) raportti “Koulutus, osaaminen ja hyvinvointi - tilastoja Keski-Suomesta", jossa alueella tunnistettuja keskeisiä kasvualoja ovat mm. kone- ja teknologiateollisuus, rakentaminen sekä ICT-ala. Valmistava teollisuus kasvualana luo myös paineita osaamisen kohdennetulle kehittämiselle.

Yksi valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn vauhdittajista, tekoälyn hyödyntäminen, on Suomessa jäänyt muuta maailmaa vähäisemmäksi. Tarve vahvistaa valmistavan teollisuuden yritysten osaamista ja valmentaa tekoälyn laajempaan käyttöön on suuri.

Myös Korona-pandemia on vaikuttanut rajusti Keski-Suomen teollisuuteen ja lisännyt painetta osaamisen kasvattamiseen. Korona näkyy mm. yritysten yhteenlasketun liikevaihdon merkittävässä heikkenemisessä vuoden 2020 aikana iskien jo valmiiksi hiipuvaan talouteen.

Valmistavassa teollisuudessa tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi optimoida tuotannon prosesseja, välttää rikkoutumisia ja nostaa tuotannon laatua ja näin tuottaa parempia tuotteita ja palveluita. Valmistavan teollisuuden yritykset tarvitsevat asiantuntijuutta, joka ymmärtää toimialaa sekä osaa luoda tekoälyratkaisuja ja tulkita tuloksia niin, että tekoäly todella parantaa päätöksentekoa. (Pankakoski 2018, Tekoälyaika blogi). Tekoäly tarjoaa valmistavalle teollisuudelle mm. seuraavanlaisia sovellutuksia; uudet visualisointitavat (XR), teollinen Internet (IoT), älykäs automaatio/robotiikka, ennustava analytiikka sekä materiaalia lisäävä valmistus (3D tulostus).

Koulutuksen rooli uusien tekoälyratkaisujen soveltamisessa on tärkeää. Hanke tarjoaa erityisesti Keski-Suomen valmistavan teollisuuden PK-yrityksille kohdennettua koulutusta, jota tiettävästi ei ole aiemmin ollut tarjolla. Koulutus kohdentuu ensisijaisesti yritysten henkilökuntaan, mutta myös sen johtoon ja yrittäjiin. Saavutetun tietotaidon ja osaamisen avulla koulutetut ihmiset kasvattavat omissa yrityksissään resilienssiä muuttuviin tilanteisiin.

Koulutustavoitteiden odotetaan vaikuttavan niin pitkän aikavälin muutospaineisiin kuin äkillisesti muuttuviin tilanteisiin. Koulutuksen tarpeisiin pohjautuva uudistuminen ja joustavuus, yhdessä ennakkoluulottoman digitaalisen tekniikan kanssa, ovat avaintekijöitä tulevaisuuden menestyksessä. Tekoäly-koulutus vastaa myös alueellisiin työvoiman osaamistarpeisiin. Heikentyneet talousnäkymät ja lomautuksen uhka ovat tuoneet painetta myös osaamisen kehittämiseen yksilötasolla.

Hankkeen ydintavoitteena on ehkäistä Keski-Suomen alueen PK-yritysten osaamisvajetta sekä parantaa kasvu- ja kilpailukykyä tekoälyyn keskittyvällä -valmennusohjelmalla. Valmennuksen avulla pyritään myös taklaamaan koronapandemian myötä syntynyttä teollisuusyritysten ahdinkoa kasvattamalla osaamispääomaa ja parantamalla henkilöstön mahdollisuuksia edetä työmarkkinoilla. Valmennuksesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Jyväskylän yliopisto (JYU).

Hankkeessa toteutetaan neljä (4) työpakettia:

TP1. Sisällöntuotanto ja oppimisympäristön kehittäminen, JYU
TP2. Valmennuksen digipedagogiset ratkaisut ja pilotointi, JAMK
TP3. Kartoitus, arviointi ja palautteen keruu, JAMK
TP4. Projektinhallinta, viestintä ja tulosten levitys, JAMK

Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan valmennusohjelma. Valmennus sisältää valmistavan teollisuuden PK-yrityksille suunnattuja avoimia MOOC (Massive Open Online Course) -verkkokursseja ja niihin liittyvää itseopiskelumateriaalia, yrityskohtaisen valmennuspolun sekä ryhmävalmennusta. Valmennus toteutetaan monimuotoisesti, pääosa sisällöistä toteutetaan kuitenkin virtuaaliratkaisuja hyödyntäen.

Valmennus tarjoaa yritysten henkilökunnalle ja johdolle käytännön tietoa tekoälyn mahdollisuuksista sekä sen rajoituksista. Tärkeä osa valmennusta on myös osallistujien parempi ymmärrys menetelmistä, joilla tekoälyä voidaan soveltaa valmistavassa teollisuudessa. Koulutuksen käytyään osallistujat ymmärtävät tekoälyyn liittyvät keskeiset käsitteet ja menetelmät, menetelmien olennaisimmat haasteet ja potentiaalit ja osaavat soveltaa oppimaansa käytännössä. Yritysten kilpailukyvyn paraneminen ehkäisee myös työttömyyden tai lomautuksen uhkaa ja parantaa henkilökunnan mahdollisuuksia edetä työmarkkinoilla.

Jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen: Koulutus tarjoaa mahdollisuuksia myös hanketta toteuttaville korkeakouluille ja erityisesti niiden opetushenkilöstölle, kehittää ja laajentaa omaa osaamistaan. Hanke kehittää JAMKin ja JYUn tekniikan tutkintokoulutuksia tuomalla niihin sisältöjä ja näkökulmia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä valmistavan teollisuuden PK-yritysten kanssa. Koulutukseen voidaan valikoida muutamia osallistujia toteuttavista korkeakouluista sen mukaan, miten koulutus voisi hyödyttää ja edistää laadukkaan koulutuksen kehittämistä. Tavoitteena on erityisesti tekoälyn hyödyntäminen tekniikan koulutuksissa, mutta mahdollisesti myös JAMKin Biotalous-instituutin Älymaatilan kehittämistoimissa.

Lisäksi Train the trainer –valmennusmallia ja kokemuksia siitä voidaan jatkossa soveltuvin osin hyödyntää mm. JAMKin Future Factory –ohjelman valmentajien kouluttamisessa. Future Factory on vasta käynnistyvä innovaatio- ja oppimisalusta, joka yhdistää opiskelijat ja työelämän. Valmentajat toimivat linkkinä opiskelijatiimien ja toimeksiantajien välillä. Kokemuksia valmennusohjelmasta sekä oppimateriaalia jaetaan myös opetushenkilöstölle mm. JAMKin “Koulutuksen kehittämisen katsaus” julkaisun kautta.

Hankkeen tulosaineistona syntyvää MOOC -kokonaisuutta tarjotaan hankkeen päätyttyä soveltuvin osin Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koulutustarjonnassa, jolloin syntynyt aineisto on saavutettavissa ja ylläpidettävissä sekä tukemassa mm. kasvu ja rakennemuutosalojen koulutusta. Hankkeessa syntyneet TIM-oppimisympäristöön syntyvät komponentit toteutetaan avoimen ohjelmistolisenssien periaatteita noudattaen, jolloin ne jäävät valmistumisensa jälkeen hyödyttämään JYUssa ja JAMKissa tapahtuvaa opetusta.

Hankkeen välittöminä tuloksina syntyy:

Valmennusohjelman toimintamalli / koulutusmalli
Pedagogisen käsikirjoituksen pohja ja ohjeistus sen käyttöön
2 pilotoitua valmennusta
14 avointa MOOC –toteutusta (4 h / toteutus), joista 4 on kaikille avoimia perustason toteutuksia
70 osallistujaa avoimiin MOOC toteutuksiin
40 valmennettua (20 osallistujaa per valmennus)
20 PK-yritystä tai organisaatiota mukana (10 per toteutus)
9 live-asiantuntijaluentoa / webinaaria (ulkopuolinen asiantuntija)
Käytännön tietoa yritysten kehittämis- ja osaajatarpeista tekoälyyn liittyen
Digitaalista oppimateriaalia (monimuotoiseen opiskeluun)
Digitaalinen oppimisympäristö / alusta
Arviointiraportti

Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Jyväskylän yliopiston (JYU) kanssa 6.9.2021-31.8.2023 aikana. JAMK toimii hankkeen koordinaattorina vastaten hankehallinnosta ja viestinnästä sekä valmennuksen suunnittelusta, pilotoinnista ja arvioinnista. JYU vastaa osatoteuttajan roolissa valmennusohjelman sisällöntuotannossa ja oppimisympäristön kehittämisestä. Valmennus pilotoidaan hankkeen aikana kaksi kertaa, jotta sitä voidaan arvioinnin ja palautteen avulla kehittää yhä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Valmennuksen suunnittelussa hyödynnetään monialaista osaamista, mukana JAMKista ovat mm. Teknologian ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) yksiköt.

Hanke liittyy Jyväskylän kaupungin ja TEM:in väliseen ekosysteemisopimukseen, jossa tavoitteena on rakentaa alueelle ADDVA TKI -ympäristöä uudistuvan teollisuuden tarpeisiin. Hanke on osa muuta valmistavan teollisuuden ADDVA kokonaisuutta Keski-Suomessa. Hanketta on valmisteltu samanaikaisesti ja vuorovaikutuksessa REACT-EAKR hakuun menneiden coADDVA ja qADDVA hankehakemusten kanssa. Tarkoituksena on rakentaa coADDVA ja aiADDVA -hankekokonaisuudesta ns. EAKR-ESR hankepari. ADDVA –kokonaisuus tuo toimijoita (valmistava teollisuus ja korkeakoulut) myös lähemmäs toisiaan.

Hanke tukee osaltaan Keski-Suomen selviytymissuunnitelmaa sekä maakuntaohjelmaa mm. ehkäisemällä Keski-Suomen alueen PK-yritysten osaamisvajetta sekä parantamalla muutos- ja kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden pk-yritykset, niiden henkilöstö ja johto, jotka ovat koronapandemian vuoksi muuttamassa ja / tai kehittämässä toimintaansa. Hanke palvelee myös valmistavan teollisuuden työntekijöitä, joiden henkilökohtainen osaamisentaso (ja työllistymismahdollisuudet) paranevat huomattavasti hankkeen tarjoaman valmennuksen myötä.

Valmennuksiin valitaan aktiivisuuden perusteella yhteensä 20 pk-yritystä valmistavan teollisuuden sektorilta. Kaiken kaikkiaan henkilöstöä valmennuksiin osallistuu 40 henkeä. Tavoitteena on, että osallistuvasta yrityksestä olisi mukana johdon ja henkilökunnan edustaja. Osallistuminen valmennuksiin edellyttää riittävää tietoteknistä osaamista. Tarkemmat osallistujakriteerit määritellään hankkeen alkuvaiheessa. Lisäksi valmennukseen voi osallistua valikoidusti koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa, kuitenkin niin, että suurin osa (yli puolet) osallistujista on pk-yritysten henkilökuntaa.

Koulutus tarjoaa mahdollisuuksia myös hanketta toteuttaville korkeakouluille ja erityisesti niiden opetushenkilöstölle, kehittää ja laajentaa omaa osaamistaan. Hanke kehittää Jamkin ja JYU:n tekniikan tutkintokoulutuksia tuomalla niihin sisältöjä ja näkökulmia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä valmistavan teollisuuden pk-yritysten kanssa. Valmennukseen voidaan valikoida osallistujia toteuttavista korkeakouluista sen mukaan, miten se voisi hyödyttää ja edistää laadukkaan koulutuksen kehittämistä. Tavoitteena on erityisesti tekoälyn hyödyntäminen tekniikan koulutuksissa, mutta mahdollisesti myös Jamkin Biotalous-instituutin Älymaatilan kehittämistoimissa. Lisäksi Train the trainer –koulutusmallia voidaan jatkossa hyödyntää mm. Jamkin Future Factory –ohjelman valmentajien kouluttamisessa.

Yksi hankkeen muista kohderyhmistä ovat opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat, joilla on esim. suunnitteilla yritystoimintaa tai he ovat siirtymässä piakkoin työmarkkinoille, ja heillä on erityisiä perusteita valmennukseen osallistumiselle. Opiskelijoiden osuus kaikista osallistujista tulee olemaan vähäinen, käytännössä muutamia henkilöitä koko hankkeen aikana.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut tutkimus- ja koulutusorganisaatiot; viestintä ja tulosten levitys mahdollistaa myös kokemusten välittämisen alueella ja valtakunnallisesti muihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 497

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 383

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Keuruu, Kannonkoski, Kinnula, Saarijärvi, Viitasaari, Karstula, Äänekoski, Pihtipudas, Hankasalmi, Jyväskylä, Uurainen, Kyyjärvi, Petäjävesi, Joutsa, Laukaa, Jämsä, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Konnevesi, Multia, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehty, mutta hankesuunnittelussa on arvioitu osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumaa, ennakoitu sekä mies- että naisvaltaisten alojen osallistamista sekä suunniteltu tarjottavaa valmennusta mahdollisimman tasa-arvoisena, kaikille osallistujille (sukupuolesta, tutkinnosta, sijainnista jne riippumatta) räätälöitävänä kokonaisuutena. Toimenpiteiden kohdistaminen toteutetaan siten, että molemmilla sukupuolilla on yhtäläinen mahdollisuus hakeutua valmennukseen eikä sukupuoli poissulje osallistumismahdollisuutta. Valmennuksen osalta voidaan myös vaikuttaa sukupuolijakaumaan ottamalla valmennukseen tasapuolisesti miehiä ja naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen lähtökohta on aluekehityksen näkökulmasta erittäin tärkeä, sillä uuden teknologian hyödyntäminen ja edellytykset sen käyttöönottoon ovat vielä kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Hankkeessa vahvistetaan sitä, että kaikilla osapuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet päästä mukaan toteuttamaan hankkeen toimintoja. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulman Valtavirtaistamisvelvoite (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015) mahdollistamalla osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota siihen, että molempien sukupuolen edustajia osallistuu niihin tasa-arvoisesti. Hankkeen hyödyt ovat yhtäläiset sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteissä sukupuolinäkökulma tullaan ottamaan huomioon ja hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteet huomioiden. Hankkeen avulla huolehditaan siitä, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus ja oikeus päästä mukaan hankkeen toimintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Suomen valmistavalla teollisuudella on keskeinen merkitys erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta. Hankkeen lähtökohtana on vahvistaa osaamista liittyen tekoälyratkaisujen ja –menetelmien soveltamisen, mikä on myös edistää liiketoiminnan kestävää kehitystä ja sitä myötä luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon moninaisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Hankkeen toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hanke tukee osaltaan Suomen hiilineutraaliuden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei negatiivisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Suomen valmistavalla teollisuudella on keskeinen merkitys erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hankkeen lähtökohtana on vahvistaa osaamista liittyen tekoälyratkaisujen ja –menetelmien soveltamisen, mikä on myös edistää liiketoiminnan kestävää kehitystä ja sitä myötä luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeella edistetään aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Valmennusten kautta osallistuvat yritykset ja niiden henkilökunta edistää yritysten omaa osaamista soveltaa ja hyödyntää tekoälyratkaisuja tuotteiden ja mahdollisesti myös liiketoiminnan palveluprosessien kehittämistä kokonaisvaltaisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta välillisesti hanke tukee etäisyyksien hallintaa digitaalisten prosessien avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hanke edistää hyvinvointia, sillä se parantaa tekoäly-osaamisen hyödyntämistä yrityksissä. Hanke myös edistää työntekijöiden osaamisen / taitojen kehittymistä valmennuksen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen keskeisillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hankkeen keskeisillä toimenpiteillä voidaan lisätä yhdenvertaisuutta ja vähentää eriarvoisuutta yritysten ja niiden työntekijöiden osaamista kehittämällä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen keskeisillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen keskeisillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. Toki yritykset ja niiden työntekijät sekä johto voivat valmennuksen kautta edistää ympäristöosaamista ottamalla käyttöön uusia tekoälyyn pohjautuvia työkaluja ja menetelmiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-