Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22639

Hankkeen nimi: Toleranssi – muutoskyvykkyyttä vahvistamassa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hilkka Heikkilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.heikkila(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 430 8407

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia iski voimalla erityisesti yksinyrittäjiin ja muihin pienimpiin yrityksiin, joiden taloudelliset puskurit olivat vähäiset. Äkillinen muutostilanne ja sen taloudelliset ja ihmisiin kohdistuneet seuraukset pakottavat tekemään radikaaleja muutoksia ja kehitystoimenpiteitä. Mikro- ja yksinyrittäjien valmiuteen ennakoida ja reagoida äkillisiin muutostilanteisiin vaikuttaa yrittäjän osaaminen sekä ennakointityön suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Työn pirstaloituminen aiheuttaa muun muassa ajanhallinnan haasteita sekä yrittäjän kuormittumista. Ajanhallinta on parhaimmillaan itsensä johtamista, ja mikäli itsensä johtamisen taidoissa on puutteita voi se johtaa alempaan työkykyyn ja yrityksen heikompaan tuottavuuteen. Koronakriisillä on ollut myös mullistava vaikutus kehittämisyhtiöiden toimintatapoihin. Kehittämisyhtiöihin on kohdistunut reagointi- ja uudistumispainetta erityisesti asiakkaiden kaoottisen tilanteen seurauksena.

Tämän hankkeen tarkoituksena on lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä eli kykyä vastata muutoksiin ottamalla henkilöstön hyvinvointi huomioon. Hankkeen toimintamallina on jo kehitettyjen, olemassa olevien resilienssitutkimusten, -kehittämismallien ja - työkalujen hyödyntäminen nopean ja vaikuttavan hyödyn saamiseksi yrityksissä.

Tässä hankkeessa yritysten muutoskyvykkyyden kehittäminen on vertaiskehittämiseen perustuva prosessi, jossa yrittäjien ja yritysten henkilöstön kanssa luodaan yhteistä ymmärrystä ja yhteiskehitetään ennakoivan ja riskit huomioivan toiminnan tapoja muutoskyvykkyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Samanaikaisesti kokeillaan ja vahvistetaan muutoskyvykästä, proaktiivista ja sosiaalisesti kestävää tapaa ajatella ja toimia nyt ja tulevaisuudessa.

Hanke on jaettu kolmeen päätavoitteeseen:

Tavoite 1: Yritysten ja yksinyrittäjien muutoskyvykkyyden kehittäminen
• Yritysten selviytymis- ja muutoskyvykkyyden sekä muutoksen tunnistamiskyvyn parantaminen
• Yritysten ja sen henkilöstön ennakointitaitojen kehittäminen
• Yritysten ja sen henkilöstön ymmärryksen lisääminen toimintaympäristön muutosten vaikutuksista (esim. vihreä siirtymä)
• Yritysten henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen
• Yritysten riskienhallinnan sekä sen johtamisosaamisen kehittäminen

Tavoite 2: Yrityskehittäjien osaamisen lisääminen yritysten muutoskyvykkyyden tukemisessa
• Yrityskehittäjien osaamisen vahvistaminen tukemaan yritysten muutos- ja uudistumiskyvyn kehittymistä (ennakointi, riskienhallinta, hyvinvointi).
• Yrityskehittäjien oman hyvinvoinnin ylläpidon parantaminen erilaisia kuormitustekijöitä kohdatessa ja paineita aiheuttavissa tilanteissa.

Tavoite 3: Vertaisoppimisen kehittäminen muutoskyvykkyyden teemoissa
• Koronakriisistä ja sen vaikutuksista sekä muutoskyvykkyydestä toisilta oppiminen
• Yritysten verkostoitumisen tukeminen
• Muutoskyvykkyyteen, hyvinvointiin ja ennakointiin liittyvän tiedon ja oppien jakaminen

Toimenpiteet tähtäävät koronakriisin negatiivisten vaikutusten minimointiin sekä muutoskyvykkyyden ja siihen liittyvään ennakointiosaamisen kehittämiseen, jotta yrityksillä olisi paremmat työkalut menestymiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä liiketoiminnan muutoksissa (esim. vihreä siirtymä). Myös hyvinvoinnin huomiointi nähdään osana muutoskyvykästä yritystoimintaa. Tämän hankkeen toiminnassa on lisäksi taustalla ajatus muutoskyvykkyyden kehittämisestä jatkuvana toimintana, myös hankkeen jälkeen. Tässä ratkaisevana tekijänä on yrityskehittäjien osaamisen kehittäminen sekä yritysten vertaisoppimisen tukeminen.

Toimenpiteet tavoitteeseen 1 Yritysten ja yksinyrittäjien muutoskyvykkyyden kehittäminen:
Toimenpide 1.1 Yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat hankkeen toimenpiteisiin
Toimenpide 1.2 Muutosseuranta
Toimenpide 1.3 Muutosklinikat
Toimenpide 1.4 Yrityskohtaiset pilotoinnit

Toimenpiteet tavoitteeseen 2 Yrityskehittäjien osaamisen lisääminen yritysten muutoskyvykkyyden tukemisessa:
Toimenpide 2.1 Yrityskehittäjien osaamiskartoitus
Toimenpide 2.2 Resilienssivalmentajien verkoston valmennus
Toimenpide 2.3 Resilienssivalmentajien valmennuskonsepti

Toimenpiteet tavoitteeseen 3 Vertaisoppimisen kehittäminen muutoskyvykkyyden teemoissa:
Toimenpide 3.1 Terveyttämisen vertaisryhmät
Toimenpide 3.2 Webinaarit

Tuloksena yritykset ml. yksinyrittäjät ovat saaneet tukea ja apua koronakriisistä selviytymiseen sekä ennakointitaitojen kehittämiseen. Yritykset ovat saaneet käyttöönsä konkreettisia työkaluja muutostilanteiden kohtaamiseksi jatkossa. Yritykset tunnistavat oman osaamisensa ja osaamistarpeensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityslähtöinen kehittämisprosessi juurruttaa uudet toimintatavat osaksi yrityksen jatkuvaa kehittämistyötä ja kulttuuria. Kehitysyhtiöiden näkökulmasta suorat vaikutukset kohdistuvat erityisesti siihen, että niiden henkilöstö saa tukea ja ohjausta oman osaamisensa kasvattamiseen muutoskyvykkyyden teemoissa. Näin he kykenevät hallitsemaan ja suuntaamaan paremmin omaa toimintaansa vastaavan kaltaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ja tukemaan omia asiakasyrityksiään vaikuttavammin. Kehitysyhtiöiden yrityskehittäjät saavat myös hyviä käytänteitä ja työkaluja yritysten kanssa tehdyistä toimenpiteistä omaan “työkalupakkiinsa”.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta yhteistyössä kehittämisyhtiö Witas Oy:n, kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n kanssa. Lisäksi Laukaan kehitysyhtiö on mukana yhteistyökumppanina. Hanke toteutetaan 1.10.2021-31.8.2023.

Toleranssi-hanke liittyy Keski-Suomen liiton EAKR-hakuun (7.5.2021) jätettyyn Revanssi-hankkeeseen (hakemusnumero 309985). Hankkeet muodostavat yhdessä toisiaan tukevan hankeparin, joiden yhteisenä kehittämistavoitteena on vahvistaa yritysten ja yrittäjien valmiuksia ennakoida muutoksia ja uudistaa liiketoimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuvat Keski-Suomesta kehittämisyhtiöt Witas Oy, Karstulanseutu Oy, Keulink Oy sekä Laukaan kehitysyhtiö Oy. Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat näiden toimijoiden alueella olevat mikro- ja pk-yritykset (ml. yksinyrittäjät) sekä niiden henkilöstö (ml. johto). Lisäksi kohderyhmänä ovat osallistuvien kehittämisyhtiöiden henkilöstö, erityisesti yrityskehittäjät.

Hankkeen tiiviiseen muutoskyvykkyyden kehittämistyöhön tavoitellaan yhteensä 70 yritystä. Lisäksi hankkeen yksittäisiin ja lyhyempiin toimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan yhteensä 150 yritystä ja yksinyrittäjää.

Kehittämisyhtiöiden henkilöstöstä osaamiskartoitukseen osallistuu noin 12 yrityskehittäjää, joista tiiviiseen kehittämistyöhön eli resilienssivalmentajien verkostoon ja valmennukseen valitaan noin kahdeksan yrityskehittäjää (1-3 yrityskehittäjää per kehitysyhtiö).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulujen ja mahdollisten muiden koulutusalojen ja -asteiden opiskelijat (ml. ulkomaiset), kouluttajat, kehittäjät ja muut asiantuntijat, kansalaiset ja asiakaskohderyhmät. Välillisinä kohderyhminä myös eri alueiden tulevaisuustyötä tekevät sekä yhteiskehittämisen malleja työssään hyödyntävät organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 524 605

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 504 857

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 756

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 631 071

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Kinnula, Karstula, Pihtipudas, Jyväskylä, Viitasaari, Keuruu, Kivijärvi, Multia, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 220

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 152

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 420

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivuja. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Miehet ja naiset toimivat yrittäjinä eri toimialoilla. Esimerkiksi itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on hyvin jakautunut sukupuolen mukaan. Vuonna 2017 yli 40 prosenttia miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Naisten tärkeimpiä ammattiryhmiä olivat palvelualan työntekijäammatit. Ylipäätään enemmistö yrittäjistä Suomessa on miehiä. Noin kolmannes yrittäjistä on naisia ja kaksi kolmasosaa miehiä. Noin kolme neljäsosaa työnantajana toimivista yrittäjistä on miehiä. Myös vienti- ja kasvuyritykset ovat miehillä naisia yleisempiä. Itsensätyöllistäjistäkin enemmistö on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa ja valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Hanke ei kohdistu suoraan tiettyyn toimialaan, mutta toimenpiteet kohdistuvat erityisesti mikroyrityksiin ja yksinyrittäjiin. Yksinyrittäjien yleisin toimiala on palvelusektori, joka on yrittäjänaisten suurin toimiala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hankkeen kehittämistyöllä luodaan pohjaa muutoskyvykkäälle ja kestävälle yritystoiminnalle. Hankkeen viestinnässä ja materiaalintuotannossa hyödynnetään sähköisiä vaihtoehtoja painettujen tuotosten sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeen tarkoituksena on lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykäs yritys ja yrittäjä ottaa huomioon myös ns. megatrendit ja esim. vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoimintaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Hankkeen tarkoituksena on lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykäs yritys ja yrittäjä ottaa huomioon myös ns. megatrendit ja esim. vihreän siirtymän vaatimat muutokset yritystoimintaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen kehittämistyöllä luodaan pohjaa muutoskyvykkäälle ja kestävälle yritystoiminnalle, jossa huomioidaan yrittäjien osaaminen, tuottavuus ja henkilöstön hyvinvointi. Muutoskyvykäs yritys ja henkilöstö kykenee myös innovoimaan uutta. Hanke tähtää koronakriisin negatiivisten vaikutusten minimointiin sekä muutoskyvykkyyden ja siihen liittyvään ennakointiosaamisen kehittämiseen, jotta yrityksillä olisi paremmat työkalut menestymiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sekä liiketoiminnan muutoksissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Yritysten on tärkeää tunnistaa oman osaamisen lisäksi muiden osaamista ja verkostoitua yhdistäen uudella tavalla erilaisten osaamisprofiilien toimijoita. Hanke tukee yritysten verkostoitumista, vertaisoppimista sekä kykyä yhteiskehittämiseen tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Hankkeessa tapahtuva sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä kehittämistyö vähentää liikkumista eri paikkoihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Muutoskyvykkyyden kehittäminen on vertaiskehittämiseen perustuva prosessi, jossa yrittäjien ja yritysten henkilöstön kanssa luodaan yhteistä ymmärrystä ja yhteiskehitetään ennakoivan ja riskit huomioivan toiminnan tapoja muutoskyvykkyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Samanaikaisesti kokeillaan ja vahvistetaan muutoskyvykästä, proaktiivista ja sosiaalisesti kestävää tapaa ajatella ja toimia nyt ja tulevaisuudessa.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hanke edistää suurten kaupunkikeskusten ulkopuolisten alueiden toimijoiden tasa-arvoisuutta kasvukeskuksiin nähden. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Toleranssin tarkoituksena oli lisätä yritysten muutoskyvykkyyttä ottaen myös henkilöstön hyvinvointi huomioon. Hankkeen toimintamallina oli jo kehitettyjen, olemassa olevien resilienssitutkimusten, -kehittämismallien ja - työkalujen hyödyntäminen nopean ja vaikuttavan hyödyn saamiseksi yrityksissä.
Toleranssi-projektissa oli kolme päätavoitetta
− Tavoite 1 Yritysten ja yksinyrittäjien muutoskyvykkyyden kehittäminen
− Tavoite 2 Yrityskehittäjien osaamisen lisääminen yritysten muutoskyvykkyyden tukemisessa
−Tavoite 3 Vertaisoppimisen kehittäminen muutoskyvykkyyden teemoissa

Toleranssi toimi 7 kunnan alueella ja sitä toteutti yhteistyössä 5 eri organisaatiota. Kokonaisuudessa projekti tavoitti 186 yritystä ja 270 henkilöä. Suunniteltuun tiiviimpään kehitykseen lähti mukaan 80 yritystä, joista noin 1/3 jatkoi muutosseurantaan, joka tarjosi pidempiaikaista tukea muutoksen toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaan yrittäjät tai henkilöstö saivat koulutusta, ohjausta tai sparrausta 447 päivän verran.

Toleranssi-projekti tarjosi yrittäjille 5 erilaista toimenpidemahdollisuutta. Tavoitteeseen 1 liittyen kehittämissuunnitelmat, muutosklinikat, yrityskohtaiset valmennukset ja henkilökohtaiset sparraukset. Tavoitteeseen 3 liittyen käytössä oli hyvinvoinnin vertaisryhmät ja webinaarit. Tavoite 2 oli kohdistettu projektin toiselle kohderyhmälle yrityskehittäjille, ja he olivat mukana alkukartoituksessa ja valmennuksessa.

Palaute Toleranssin-projektin toimenpiteistä on ollut erinomaista. Yrittäjät ovat kokeneet, että he ovat saaneet konkreettista tukea ja apua kehittymiseen. Kehittyminen on ollut myös huomattavissa itse yrittäjässä, heidän toiminnassaan tai esim. markkinoinnin toimenpiteissä. Yrittäjät ovat arvostaneet henkilökohtaista valmennusta, mutta myös vertaisoppiminen ja asioiden jakaminen yrittäjien kesken todettiin todella tärkeäksi yhteistyön muodoksi.

Ainoastaan yksi 80 yrittäjästä keskeytti tiiviimmän kehittämistyöprosessin. Tämä osoittaa sitoutuneisuutta mikä yrittäjillä oli, kun he pääsivät alkuun. Saimme seitsemän yrittäjää kertomaan oman kokemuksensa ja tarinansa muutoskyvykkyydestä videolle.

Kaiken kaikkiaan Toleranssissa järjestettiin 615 kpl suurempaa ja pienempää tapahtumaa ja tehtiin yli 4000 kontaktointia
yritysten suuntaan. Monella teemalla järjestimme muutosklinikoita ja webinaareja, mutta kaikkiin niistä emme saaneet osallistujia.

Muutoskyvykkyys on tärkeä teema, jota pitäisi jatkossakin tuoda yrittäjien tietoisuuteen. Ilahduttavaa oli, että osa yrittäjistä on jo herännyt oman hyvinvoinnin (yksi osa-alue muutoskyvykkyydessä) tärkeyteen ja he tekivät muutoksia sen suhteen. Toleranssi-projektin toimenpiteet tukivat pitkäjänteisesti yrittäjien muutoskyvykkyyden kehittymistä ja siksi muutoksiakin oikeasti tapahtui.