|
|
|
Hankekoodi: S22640
Hankkeen nimi: MUTKA - Muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia yrityksille koronasta selviytymiseksi
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: 0207438100 (vaihde)
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Hautanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.hautanen(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406412950
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Korona on kurittanut monia suomalaisyrittäjiä. Kriisi on vaatinut yrityksiä nopeasti kehittämään ja kehittymään. Yritysten ja organisaatioiden elämässä on haastettu niin olemassaolon merkitys kuin työnteon tavat. Myös asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut, ja digitaalisuus muokkaa liiketoimintaa entisestään.
Tutkimusten mukaan pitkittynyt koronakriisi on heikentänyt työhyvinvointia. Suomalaisten työn imu on laskenut ja työssä tylsistyminen kasvoi loppuvuonna 2020. Mahdollinen konkurssi ei kuitenkaan huoleta yrittäjiä, mutta stressitasot ovat hälyttävissä lukemissa, ja jopa joka kolmannen yrittäjän työkyky on alentunut.
Muutokset työelämässä ja ylipäätään maailman kompleksisuus ovat johtaneet siihen, että reagointikyky, itsetutkiskelu ja mukautumiskyky ovat entistä tärkeämpiä ja kriittisiä ominaisuuksia niin kollektiivisella kuin yksilötasollakin. Organisaation muutos- ja oppimiskyvykkyys määrittävät miten yritykset ovat pystyneet ja miten pystyvät jatkossakin vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin yllättäviin muutoksiin.
Kehittämisvalmennuksen tavoitteena on kehittää keskisuomalaisten mikro- ja pienten pk-yritysten muutoskyvykkyyttä ja jaksamista tukevia uusia ja kestävää kehitystä mukailevia toimintatapoja muutoksista selviytymisessä. Kehittämisvalmennuksessa selvitetään mistä asioista toimijan oma jaksaminen ja työhyvinvointi muodostuvat. Kehittämisvalmennuksessa reflektoidaan mitä koronan muutoksista on opittu, ja oivalluksia hyvistä käytänteistä ja opeista vahvistetaan. Samalla saadaan valmiuksia ennakoida tulevia haasteellisia tilanteita, sekä työkaluja ja menetelmiä selvitä muutoksissa. Kehittämisvalmennuksessa konkreettiset käytännön toimenpiteet määritellään toimijoiden kehittämiseen liittyvissä kokonaisvaltaisissa hyvinvointivalmennuksissa, pohjautuen kunkin yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Hyvinvointivalmennukset toteutetaan vertaistuen ja itsenäisen työskentelyn mahdollistavalla sähköisellä alustalla, jonka myötä jokainen yrittäjä/toimija saa kokemuksen digitaalisesta toimintaympäristöstä ja sähköisen palvelun hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä. Kehittämisvalmennuksessa toimijat tunnistavat yrityksensä toiminnan digitaalisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia.
Kehittämisvalmennuksen tuloksena saadaan tietoa siitä, millaiset asiat ovat nousseet keskeisiksi kehittämiskohteiksi koronan myllerryksestä selviytymisessä. Kehittämisvalmennuksen tuloksena 20 yritystä on luonut itselleen ketteriä toimintamalleja oman yrityksen toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Yritykset ovat oppimiskyvykkäämpiä muutostilanteissa tilanteiden käsittelyyn, ja pystyvät hyödyntämään korona-ajan muutoskokemustaan seuraavien muutosten eduksi. Yritykset toimivat organisaatioina kestävästi, ja kestävän kehityksen osaaminen yrityksessä kasvaa. Samalla vaikutetaan alueen yritysten valmiuksiin ja osaamiseen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi.
Yksinyrittäjät, mikro- ja pk-yritykset pohjoisesta Keski-Suomesta ja Jyväskylästä.
Yritysten omistajat, johto, päälliköt ja työntekijät alkukartoitusvaiheen tulosten perusteella kunkin mukaan lähtevän yrityksen kanssa sopien.
Muut varsinaisen kohderyhmän ulkopuoliset yritykset, jotka hyötyvät korona-ajan muutoskyvykkyytensä tarkistelemisesta ja kehittämisestä.
Yritysten muutoskyvykkyyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat muut sidosryhmät, kuten esim. yritysneuvojat, kehittämispäälliköt, yrittäjien paikallisyhdistykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 155 931
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 308
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 914
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 386
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Saarijärvi, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski, Jyväskylä, Kyyjärvi, Pihtipudas, Kivijärvi, Laukaa, Konnevesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa yritysten ja niiden henkilöstön osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittämistyössä korostuu luonnonvarojen käytön kestävyys mm. asiakkaalle lisäarvon luomisena ekologisesti ja eettisesti vaihtoehtoisten tuotteiden ja materiaalien tai paikallisuutta suosimalla. Digitalisaation hyödyntäminen yrityksen toiminnassa, mm. monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin, vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta. (välillinen vaikutus). Hankkeessa kannustetaan kumppanuusyritysten henkilöstöä esimerkiksi jakamistalouden mukaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen lisääntyneen resurssitehokkuuden kautta. Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen koulutuksissa, työpajoissa ja seminaareissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää monikanavaisuutta ja digitaalisia medioita ja alustoja (välitön vaikutus). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa yrityksille avataan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous). Digitaalinen monikanavaisuus tarkoittaa mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa, hyvinvoinnin kehittämisessä, jne. Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintäsähköisesti vähentävät paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista (välitön vaikutus). Hankkeessa tuetaan digitaalisuuden kokeilua ja käyttöönottoa mainituilla argumenteilla. Digitalisaation hyödyntäminen yrityksen toiminnassa, mm. monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin, vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta. Tämä puolestaan vaikuttaa päästöihin alentavasti edistäen lmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä. Hankkeessa kannustetaan kumppanuusyritysten henkilöstöä esimerkiksi jakamistalouden mukaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen lisääntyneen resurssitehokkuuden kautta (välillinen vaikutus). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Yritysten uudistumiskyvyn kehittämiseen ja yhteissuunnitteluun esimerkiksi toimitusketjun tai asiakkaiden kanssa liittynee myös yrityksen materiaalivirtojen tuntemuksen ja suunnittelun tehostuminen. Materiaalin käyttöä ja jätteen tuotantoa voivat vähentää mm. tehostunut logistiikan suunnittelu, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 10 |
| Hankkeessa rakennetaan uusia toimintamalleja yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia tukemaan työelämänkehittäjäverkoston ja toimialaverkostojen sekä monialaisen muutoskyvykkyyden asiantuntijayhteisön verkostoyhteistyönä. Hankkeen toiminta on myös paikallista palvelua ja tätä kautta paikalliset resurssit tulevat hyötykäyttöön. Kasvua tukevalla toimintamallilla pyritään jatkuvaan ja kestävään kehittämiseen myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa kehitettävät ohjelmat, työkalut ja mallit vaikuttavat kasvuyritysten kykyyn kehittää liiketoimintaansa kestävällä tavalla (välitön vaikutus). Osaamisen johtamisen kehittämisellä on pitkäaikaisvaikutuksia, jotka näkyvät henkilöstön hyvinvoinnissa ja vaikuttavat myönteisesti taloudelliseen menestykseen (välillinen vaikutus). Hankkeessa kerätään tietoa ketterästä yhteiskehittämisestä ja resilienssin vahvistamisesta mikro- ja pk-yrityksissä. Kohdeyritykset kehittävät yhteissuunnitteluosaamistaan, parantavat kyvykkyyttään vastata muutoksiin ja kokeilla uusia toimintatapoja ja kehittää liiketoimintaansa. Kyvykkyys yhteistyöhön toimialan sisällä, toimitusketjussa tai asiakkaan kanssa vahvistaa yrityksen liiketoiminnan kestävyyttä ja kykyä ennakoida ja sopeutua muutokseen sekä kehittää uutta ja investoida uuteen liiketoimintaan. Kehittämällä mikro- ja pk-yritysten ketterää strategiatyötä ja muutoskyvykkyyttä, tuemme myös yritysten liiketoiminnan kasvua ja sitä kautta elinkeinorakenteen vahvistumista valtakunnallisesti. Taloudellinen kestävyys ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen, vaan johtamisen ja osaamisen kehittymiseen. Kohdetoimialoilla laaja eläköityminen haastaa toimialan elinvoimaisuuden. Hanke tukee työurien pidentämistä ja hallittua sukupolvenvaihdosta kohdetoimialojen yrityksissä, mikä lisää niin yksilön hyvinvointia kuin yrityksen kilpailukykyä. Viestintä- ja vuorovaikutus hankkeen toimialaverkostojen ja työelämänkehittämisverkostojen kanssa ulotetaan ympäri Suomen hankkeessa käyttöönotettujen ja jalostettujen työtapojen ja toimintamallien jakamiseksi ja jatkokehittämiseksi. (välillinen vaikutus). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Yritysten uudistumiskyvyn kehittämiseen ja yhteissuunnitteluun esimerkiksi toimitusketjun tai asiakkaiden kanssa liittynee myös parantanut kyvykkyys toiminnan kehittämiseen. Näin hankkeen välillisenä tuloksena syntyy palveluja, jotka vahvistavat paikallistaloutta. Hankkeen kautta vaikutetaan mukaan tuleviin yrityksiin niin, että ne edesauttavat tavoitteen myönteistä kehitystä omassa toiminnassaan, mm. uusien palvelu- ja työhyvinvointiin liittyvien innovaatioiden syntymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeessa sähköisiä alustoja hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö vähentää liikkumista eri paikkoihin. Hankkeen toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan sähköisiä alustoja ja palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Digitaalisten alustojen käyttöä palvelujen kehittämisessä ja yhteissuunnittelussa edistetään myös kohdeyrityksissä (välitön). Pitkällä aikavälillä uudet digitaaliset työtavat lisäävät etätyömahdollisuuksia ja vähentävät näin henkilöautoliikennettä. Yhtenä fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä voidaan kannustaa esimerkiksi työmatkapyöräilyyn ja sitä kautta henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Mikro- ja pk-yritysten uudistumiskyky edellyttää uusia ja rohkeita liiketoimintamalleja esimerkiksi verkostoyhteistyön kautta. Hankkeessa tapahtuu tietoisuuden lisäämistä kokemusasiantuntijoiden kautta avulla (välillinen). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää mikro- ja pk-yritysten henkilöstön hyvinvointia ja palautumista sekä siihen liittyvää tietoutta. Työhyvinvointivalmennukset lisäävät hyvinvointia ja yritysten tietoisuutta työhyvinvoinnin tärkeydestä. Hankkeen kehittämismenetelmät ovat osallistavia: kohdeyrityksissä henkilöstöä osallistetaan mukaan yhteiskehittämiseen. Valmennukset ja työpajat ovat myös luonteeltaan osallistavia (välitön vaikutus). Hankkeessa tuetaan yrittäjiä ja työntekijöitä osallistavan ja luottamukseen perustuvan kokeilevan toimintakulttuurin rakentamisessa, jolla tuetaan koko työyhteisön työhyvinvointia. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä tuetaan yrittäjän ja henkilöstön hyvinvointiosaamista ja tuetaan työhyvinvointivalmennuksella työntekijöiden resilienssiä ja vahvistetaan työurien inhimillistä kestävyyttä: kykyä uudistua ja oppia, innostua ja motivoitua, kohtuullistaa työtä muun elämän niin vaatiessa, selviytyä muutoksista ja erilaista siirtymävaiheista. Mm. KetteräHR –hankkeessa (Janhonen ym.) on huomattu, että uudenlaiset osaamisen kehittämisen ja uudistumiskyvykkyyden lisäämisen mallit tukevat henkilöstön hyvinvointia, koska ne takaavat henkilöstölle aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua oman työnsä muotoiluun. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisella on merkittävä vaikutus yrityksen työnantajakuvaan ja se lisää yrityksen mahdollisuutta onnistua rekrytoinneissa (Ketterä HRM digiajan ykyrityksissä). Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kohentaa tuottavuutta. Työperäisellä stressillä ja heikentyneellä työkyvyllä on tutkimusten mukaan seurauksia jopa pitkälle eläkeikään, joka edelleen vaikeuttaa aktiivista ikääntymistä ja itsenäistä selviytymistä lisäten palvelutarvetta ja perusterveydenhuollon kustannuksia. STM:n laskelmien mukaan sairauspoissaoloista kertyy Suomessa vuosittain 3,4 miljardin euron ja työkyvyttömyyseläkkeistä 8 miljardin euron kustannukset. Työhyvinvointiin satsaaminen kannattaa kansantaloudellisesti. Hyvin suunnitelluista ja toteutetuista työhyvinvointia lisäävistä toimenpiteistä saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden (Ahonen, Työterveyslaitos 2015). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Katso kohta 13.1. sukupuolten tasa-arvo. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään,kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hankkeessa kannustetaan kaikkia mikro- ja pk-yrityksiä osallistumaan hankkeen eri erivaiheisiin, mutta siinä ei toteuteta positiivista erityiskohtelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Hankkeen pienten ja syrjäisten kohdekuntien yrittäjät ja yritykset ovat osa perinteistä taajama- ja kyläympäristöään niin liikkeinä kuin työnantajina, ja näiden elinvoimaisuuden kehittäminen tukee myös kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen nimi: MUTKA - Muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia yrityksille koronasta selviytymiseksi
MUTKA-hanke 1.10.2021-31.8.2023 keräsi yhteen 20 Keski-Suomen alueella toimivaa mikro- ja pientä pk-yritystä, joiden muutoskykyä ja työhyvinvointia hankkeessa vahvistettiin kehittämisvalmennuksessa.
Kehittämisvalmennuksen aikana yritykset työstivät itselleen hyvinvointi- ja kehittämissuunnitelmat, joiden pohjalta kokeiltiin uusia, muutosta ja työhyvinvointia tukevia ajatus- ja toimintamalleja. Valmennuksen aikana yrittäjät ja yritykset toimivat toisilleen vertaisina ja osa tiiviisti myös kehittämiskumppaneina, mistä valmennus sai myös yrittäjiltä paljon kiitosta. Vertaisuus toteutui yhteisten kokemusten jakamisessa, uusia liiketoimintaideoita sparraten sekä toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista keskustellen.
Hankkeen tuloksena yritysten työhyvinvointi ja muutoskyvykkyys vahvistui, uusia verkostoja syntyi ja edellytykset kestävälle liiketoiminnalle parantuivat. Muutosta arvioitiin erilaisilla laadullisilla ja määrällisillä mittareilla sekä haastatellen yrityksiä valmennuksen alussa ja päättyessä.