Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22641

Hankkeen nimi: Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittäminen 2021-2023

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: PL 193

Puhelinnumero: 014 266 0000

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: https://www.jyvaskyla.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Äijänen Piija

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa:

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piija.aijanen(at)jyvaskyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero:

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittäminen 2021-2023 – hankkeessa kehitetään pk-yritysten avainosaajien kyvykkyyttä toteuttaa ja johtaa digitalisaatioon liittyviä toimenpiteitä yrityksissä. Hankkeessa toteutetuilla osaamisen kehittämisen toimenpiteillä vastataan pk-yritysten avainosaajien yleisiin digitalisaatio-osaamisen kehittämisen tarpeisiin, toimialariippumattomasti, niin avainteknologioiden ja -sovellusten kuin digitalisaation johtamisenkin alueilla.

Tämän lisäksi hankkeella vastataan yritysten avainosaajien yksilöllisiin, syventäviin ja toimialakohtaisiin digitalisaation osaamisenkehittämistarpeisiin sekä digitalisaation soveltamisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Hankkeessa rakennetaan myös alueellinen digitalisaation asiantuntijapaneeli, joka tuottaa lisäarvona erilaisia digitalisaation kehittämisen toimenpiteitä ohjaavia ja arvioivia asiantuntijapalveluita.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat koulutuksien osalta hankkeen kumppaneiden, Jyväskylän yliopiston it-tiedekunnan ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun IT-instituutin tuottamiin digitalisaation ja sen johtamisen perusopintoihin sekä yritysten avainosaajien yksilöllisiin osaamisenkehittämisen tarpeisiin liittyviin digitalisaation täsmäkoulutuksiin, jotka toteutetaan hankkeen kilpailuttamien osaamisenkehittämisen yrityspartnereiden toimesta.

Hanke käynnistää myös alueellisen digitalisaation asiantuntijapaneelin, johon kootaan digitalisaation eri asiantuntijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Asiantuntijapaneeli toimii puolueettomana digitlalisaatiohankkeiden arvioijana ja ohjaajana.

Onnistunut hankkeen toteutus parantaa pk-yritysten avainosaajien digitaalista osaamista vastauksena yhteiskunnassa nopeasti tapahtumassa olevaan digiloikkaan, niin että avainosaajilla on yhä enemmän omaa kyvykkyyttä tunnistaa, suunnitella, hankkia ja toteuttaa oman yrityksensä digitalisaation kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat alueella toimivien pk-yritysten työntekijät (yritysten avainosaajat).

Hankkeessa toteutettavat digitaalisen peruskyvykkyyden ja -osaamisen kehittämisen palvelut ovat toimialariippumattomia, ja tästä syystä hankkeeseen osallistuvat pk-yritykset voivat edustaa eri toimialoja.

Hankkeessa toteutettavat yrityskohtaisen digikyvykkyyden ja -osaamisen kehittämisen palvelut voivat koulutettavasta aiheesta riippuen olla myös toimialariippuvia, esimerkiksi valmistavan teollisuuden yritykset tarvitsevat tyypillisesti yrityskohtaista osaamista teollisen internetin soveltamisessa, ja palvelualan yritykset tarvitsevat yrityskohtaista osaamista digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Hankkeen maantieteellinen kohdealue on Keski-Suomi, ja hankkeeseen osallistuu pääasiassa Jyväskylän seutukunnan alueella toimivia yrityksiä. Osallistumista ei ole tarkoituksenmukaista estää muualla Keski-Suomessa toimivilta yrityksiltä. Hakemuksen kohdan 10 rajaus koskee hankkeen hakemisen hetkellä koulutuksiin osallistumisaikeensa ilmoittaneiden yritysten kotipaikkoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat osaamisen kehittämisen palveluja tuottavat akateemisen toimijat sekä yritykset kohderyhmäyritysten kouluttajina.

Tämän lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä toimii asiantuntijapaneeli ja sen jäsenet.

Näiden välillisten kohderyhmien näkökulmasta digiosaamisen kehittymisen tavoitteena on paremmin ymmärtää pk-yritysten toimintaympäristöjä ja niiden kehittämiseen tarvittavia digitalisaatio-osaamisen kehittämisen tarpeita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 482

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 29 222

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 269 352

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 36 527

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun

Kunnat: Jyväskylä, Keuruu, Muurame, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 160

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Erillistä toimintaympäristön analyysia ei tarvita, sillä sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavasti hankkeen toiminnassa. Rekrytoinnit tehdään osaamisperusteisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se on keskeinen toimintaa ohjaava arvo hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittyminen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittyminen edistää digivihreää siirtymää. Tavoitteena on, että yritykset voivat avainhenkilöidensä digiosaamisen lisääntymisen kautta siirtää aikaisemmin fyysisien maailman resursseja kuluttaneita palveluja ja niiden arvontuotantoa kestävästi toteutettuihin digitaalisiin kanaviin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittyminen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittyminen edistää digivihreää siirtymää. Tavoitteena on, että fyysisen maailman resurssien kuluttaminen vähentyy kun palveluja digitaalisen osaamisen liusääntyessä yhä useammassa tilanteessa toteutetaan digitaalisessa palvelutuottamisen ympäristössä. Tästä syystä erityisesti matkustamisen ja logistiikan ilmastoa kuormittavaa osuutta palvelutuotannossa voidaan vähentää huomattavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta. Hanketta ei toteuteta Natura 2000 -alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittyminen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittyminen vähentää jätettä ja materiaalien tarvetta. Tavoitteena on, että esim. toimistopaperin kulutus osana yritysten toiminnan digitalisaoitumista vähenee huomattavasti. Samoin, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa kuluvat materiaalit ja niistä syntyvä jätemäärä vähenee huoimattavasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 4
Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittyminen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittyminen edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. Yritysten liiketoiminnan digitalisoituessa elinkeinorakenne siirtyy kohti kestävää palvelujen ja tuotteiden kehittämistä niiltä osin kun nämä tuotteet ja palvelut voidaan tuottaa digitaalisessa ympäristössä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 3
Yritysten digitaalisten kyvykkyyksien kehittymisen myötä vahvistuu myös digitaallinen arvonluonti ja palvelutuotanto. Tavoitteena on että koulutukseen osallistuvien yritysten avainosaajien digitaalisen osaamisen lisääntymisen myötä yritysten palveluita ja tuotteita voidaan siirtää fyysisestä toimintaympäristöstä digitaaliseen toimintaympäristöön, jolloin myös aineeton arvontuotanto lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Ei suoraa vaikutusta, mutta digitaitojen ja palvelutuotannon digitalisoitumisen myötä on erittäin todennäköistä että tarve fyysiseen liikkumiseen vähenee (koska fyysisessä toimintaympäristössä tuotettuja palveluja siirtyy digitaaliseen palvelujen tuottamisen ympäristöön. Lofgistiikan osalta muutos on todennköisesti pienempi, koska digitaalisen palvelutuotannon vastapainona saattaa syntyä uusia logistiikan virtoja (vrt. verkkokauppa).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se on keskeinen toimintaa ohjaava arvo yrityksen toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoraa vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen pääasiallinen tavoite oli siis nostaa alueen elinkeinoelämän digikyvykkyyttä ja sitä myötä myös toimijoiden digitaalista resilienssiä. Hanke toteutti osaltaan myös Keski-Suomen selviytymissuunnitelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on digitaalisen kyvykkyyden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen pk-yrityksissä. Hankkeen toimenpiteet tarjoavat ratkaisuja juuri tähän tavoitteeseen. Hanke jakautui neljään osakokonaisuuteen, joille on asetettu seuraavat osatavoitteet:
• Digitaalisen peruskyvykkyyden kehittämisen osalta hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja parantaa yritystenavainosaajien digitaalista perusosaamista niin, että yritysten digivalmiudet kehittyvät sekä oman toimintansa että omien tuotteiden ja palvelujen digitalisaation osalta. Tämä osakokonaisuutta pyrittiin kehittämään yhteistyössä alueen akateemisten toimijoiden kanssa. Tarkoituksena oli, että varsinaisen hankkeen loputtua koulutukset voivat jatkua ko. toimijoidentoimesta.

• Yrityskohtaisen syventävän digikyvykkyyden kehittämisen osalta tavoitteena oli tunnistaa kunkin yrityksentarvepohjaiset ja yrityksen omaan toimintaympäristöön sovitetut digitaalisen kyvykkyyden kehitystarpeet, ja löytää näihin tarpeisiin liittyen sopivat osaamisen kehittämisen palvelut. Tavoitteena oli, että nämä palvelut tuotetaan yksityisen sektorin, eli digitalisaatioyritysten toimesta, kuhunkin osaamisen kehittämisen tarpeeseen erikseen kilpailuttamalla.