Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22646

Hankkeen nimi: Digiraivaajat

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Rastas-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.rastas-tuominen(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103250

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa toteutetaan uudenlainen koulutuskokonaisuus, jossa yritysten työntekijät ja johto oppivat yhdessä etsimään liiketoiminnan merkittävimpiä kehittämiskohteita prosessiajattelua hyödyntämällä. Osallistujille tuotetaan uusia valmiuksia yritysten liiketoimintaan liittyvien kehittämiskohteiden tunnistamiseen, kuvaamiseen ja käytännön kehittämistyöhön uuden teknologian mahdollisuudet tiedostaen. Kantavana ajatuksena on tarjota lisää kehittämisosaamista sinne, missä käytännön prosessit tunnetaan parhaiten arjen tasolla ja tarjota näin yrityksille tulevaisuuden välineitä liiketoiminnan kehittämiseen.

Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä valitaan yhdessä yritysjohdon kanssa ns. “Digiraivaajat”, joiden osaamista prosessiajattelusta ja prosessien tunnistamisesta, muutosjohtamisesta ja projektimenetelmistä, sekä digitalisaation ja automatisaation mahdollisuuksista yrityksen arjessa vahvistetaan hankkeessa tarjottavalla koulutuksella. Varsinaisia ns. digitaitoja ei hankkeen puitteissa kouluteta. Koulutusten sisältöä jalostetaan työpajatyöskentelyssä, jossa yhdessä yritysten johdon kanssa etsitään käytännön esimerkkejä potentiaalisista kehittämiskohteista, kuvataan valitut kehittämiskohteet ja tehdään suunnitelmat käytännön jatkotoimenpiteille, jotta yritykset voivat omatoimisesti uudistaa liiketoimintaansa oikean tiedon varassa.

Hankkeessa tehtyä materiaalia pystytään hyödyntämään avoimesti myös jatkossa niin yritysten sisäisessä kehittämisessä kuin koulutustoiminnassa. Hankkeen avulla saavutettava prosessien selkeyttäminen kasvattaa mahdollisuuksia digitalisaatioon. Toimintojen tehostumisen ja resurssiviisauden kasvun kautta uusi osaaminen vahvistaa myös ns. vihreää siirtymää. Yritysten kehittyminen nähdään hankkeessa ennemmin toimintaprosessien muutoksen, kuin teknisen kehityksen kautta, mikä luo tasa-arvoisempaa yrityskulttuuria niin sukupuolen kuin osaamistasonkin näkökulmasta. Paremmin toimivat prosessit ja tehostunut toiminta lisäävät työtyytyväisyyttä ja kokemusta työn merkityksellisyydestä, kun työntekijät voivat osin luopua rutiininomaisista tehtävistä automatisoinnin ansiosta.

Hanke tuottaa avointa, pysyvään käyttöön soveltuvaa materiaalia, joista tärkeimpänä Digiraivaajan opas.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakunnan alueen pk-yritykset ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmään sisältyvät opiskelijat ja opetus-/tki-henkilökunta ammattikorkeakoulussa, muiden koulutusasteiden opiskelijat ja opinto-ohjaajat sekä työmarkkinoilla toimivat muut työntekijät. Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä toimivat SAMKin opetuksen pedagogiset kehittäjät.

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat myös muut alueen teolliset yritykset, kaupungit sekä yrittäjäjärjestöt, yritystoiminnan kehittäjät ja kauppakamarit. Muiden koulutusorganisaatioiden toimijat ovat myös hankkeen välillisiä kohderyhmiä, joihin kohdennetaan mm. tiedotusta ja viestintää hankkeen aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 856

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 96 527

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 147 321

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 120 659

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin, Rauman

Kunnat: Pori, Säkylä, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Kankaanpää, Rauma, Siikainen, Pomarkku, Ulvila, Eura, Nakkila, Merikarvia, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty valmisteluvaiheessa ja siihen on käytetty hanketoteuttajan omia asiantuntijoita sekä Tilastokeskuksen tilastoja Satakunnan elinkeinorakenteeseen liittyen. Hankkeessa mukana olevat yritykset edustavat monipuolisesti eri aloja, joten yksittäisiä alakohtaisia katsauksia ei ole tehty. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu tavoitteet, toteutus ja hankkeen ympäristö huomioiden. Satakunta on korostetusti teollisuusmaakunta. Tilastokeskuksen mukaan teollisuus kuuluu miesenemmistöisimpiin toimialoihin (2019). Miesten osuus työvoimasta on n. 75 %. Itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on erittäin jakautunut sukupuolen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2017 yli 40 % miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Sukupuoli on tekijä myös eri toimialoille hakeutuvien nuorten työntekijöiden suhteen (Nuorisobarometri 2016). Tekniikan ala on yleisin toiveammatti nuorten miesten keskuudessa (22 % vastaajista). Maa- ja metsätalouden tehtävät jakautuivat suosiossa tasaisimmin naisten ja miesten kesken. Hoiva-ala on perinteisesti ollut hyvin naisvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä, naisilla ja muilla sukupuolilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen valmennuksiin ja muihin toimenpiteisiin. Koulutussisältöjä ja –mahdollisuuksia esitellään ja markkinoidaan hankkeen kohderyhmille tasa-arvoisesti kaikille sukupuolille. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuolen huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan kaikkia sukupuolia lähtökohtaisesti kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Pääsääntöisesti verkossa suoritettavat koulutukset ja fasilitoinnit vähentävät matkustusta ja paperin käyttöä ja tätä kautta tarvittavan polttoaineen määrää sekä Paperijätettä. Prosessien tehostuminen vähentää luonnonvarojen käyttöä resurssiviisauden kasvaessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeen valmennukset toteutetaan pääosin erilaisten digiympäristöjen avulla. Osalle osallistuvista yrityksistä nämä ovat uusia ja näin myös edesauttavat niiden ottamista käyttöön laajemminkin yrityksissä. Edellä mainittu johtaa tehokkaampiin tapoihin toimia ja siten vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on erittäin vähäistä perinteisiin oppimismenetelmiin ja -ympäristöihin nähden. Prosessien tehokkuuden parantuminen vähentää resurssien vähäisemmästä käytöstä johtuvaa jätteiden määrää resurssiviisauden kasvaessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on erittäin vähäistä perinteisiin oppimismenetelmiin ja -ympäristöihin nähden. Prosessien tehokkuuden parantuminen vähentää resurssien vähäisemmästä käytöstä johtuvaa jätteiden määrää resurssiviisauden kasvaessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen osaamisen siirtoa työntekijöille ja johdolle. Kohderyhmän osaaminen ja sitä kautta toimintavalmiudet parantuvat. Tällä on erittäin positiivisia vaikutuksia paikallisen työllistymisen näkökulmasta. Hankkeen valmennussisällöt muokkaavat ja kehittävät koulutettavien kautta toimintaympäristöä osaavampaan, resurssiviisaampaan ja monipuolistavampaan suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeen aikana tuotetaan koulututustilaisuuksien ja fasilitoinnin lisäksi sähköistä oppimateriaalia pysyvämpään käyttöön. Koulutuspalvelulla ja niiden tuotoksena syntyvillä sähköisillä materiaaleilla on vahvistava vaikutus alueen talouteen ja osaamiseen ja yrityksen kestävän kehityksen noudattamisen mahdollisuuksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeessa kohderyhmiä valmennetaan joko täysin etänä tai osittain ns. hybridimallilla. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua kokonaisuuksiin täysin etänä tai pienissä ryhmissä näin halutessaan (mahdolliset “koronarajoitteet” huomioiden). Edellä mainittu toimintamalli vähentää olennaisesti liikkumistarvetta ja sitä kautta edistää vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Hankkeen aikana osallistujien työllistymismahdollisuudet ja hyvinvointi paranevat osaamisen lisääntymisen myötä. Koulutusten sisältö on kaikkien saavutettavissa hankkeen aikana ja sen jälkeen. Yritysten “digiraivaajat” jatkavat toimintaansa ko yrityksissä hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kohdistuu yhtä lailla kaikkiin yrityksen henkilöstöryhmiin, johdosta työntekijöihin asti.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Kaikilla sukupuolilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat samalla tavalla kaikille osallistujille. Tämä huomioidaan hankkeen viestinnässä. Joustavat koulutusmallit (digialustat ja etäoppimismahdollisuus) ovat tärkeässä roolissa, kun tavoitellaan sellaisia osallistujia, joilla on haasteita yhteensovittaa esimerkiksi työtä tai työttömyyttä, perhettä ja opiskelua. Tämä vahvistaa em. henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja/tai mahdollisuuksia edetä urallaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 2 3
Ympäristötietoisuus kasvaa, kun kehitetään koulutuksen avulla liiketoimintaprosesseja resurssiviisaampaan ja vähemmän luonnonvaroja käyttävään suuntaan ja tietoisuus tästä on osa liiketoiminta-ajatusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteutettiin koulutuspaketteja, joiden avulla yritysten työntekijät ja johto oppivat yhdessä
etsimään liiketoiminnan merkittävimpiä kehittämiskohteita prosessiajattelua hyödyntämällä. Osallistujille tuotettiin uusia valmiuksia yritysten liiketoimintaan liittyvien kehittämiskohteiden tunnistamiseen, kuvaamiseen ja käytännön kehittämistyöhön uuden teknologian mahdollisuudet tiedostaen. Kantavana ajatuksena oli tarjota lisää kehittämisosaamista sinne, missä käytännön prosessit tunnetaan parhaiten arjen tasolla ja tarjota näin yrityksilletulevaisuuden välineitä liiketoiminnan kehittämiseen.

Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä valittiin yhdessä yritysjohdon kanssa ns. “Digiraivaajat”, joiden osaamista prosessiajattelusta, muutosjohtamisesta, sekä digitalisaation ja automatisaation mahdollisuuksista yrityksen arjessa vahvistettiin hankkeen koulutuksilla. Yritykset pääsivät omatoimisesti uudistamaan
liiketoimintaansa oikean ja ajantasaisen tiedon varassa.

Hankkeessa tehtyä materiaalia pystytään hyödyntämään avoimesti myös jatkossa niin yritysten sisäisessä
kehittämisessä kuin koulutustoiminnassa. Hankkeen avulla saavutettava prosessien selkeyttäminen kasvattaa
mahdollisuuksia digitalisaatioon. Toimintojen tehostumisen ja resurssiviisauden kasvun kautta uusi osaaminen
vahvistaa myös jatkossa ns. vihreää siirtymää. Hankkeessa keskityttiin toimintaprosessien
muutokseen, mikä luo tasa-arvoisempaa yrityskulttuuria niin sukupuolen kuin osaamistasonkin näkökulmasta. Paremmin toimivat prosessit ja tehostunut toiminta lisäävät työtyytyväisyyttä ja kokemusta työn merkityksellisyydestä, kun työntekijät voivat osin luopua rutiininomaisista tehtävistä automatisoinnin
ansiosta.

Hanke tuotti avointa, pysyvään käyttöön soveltuvaa materiaalia, joista tärkein on Digiraivaajan opas.