Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22650

Hankkeen nimi: DigiLead – Digital Leadership and Helpful Tools

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52, Ketupolku 1

Puhelinnumero: 0447101008

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: KAJAANI

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Haverinen Tuula Sisko Helena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DigiLead-hankkeen päämäärä on tarjota yritysten johtajille, sekä opiskelijoille, tietotaitoa ja työkaluja, joita he tarvitsevat digitaalistrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeella on kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on järjestää koulutuksia, työpajoja sekä teknologiademonstraatioita, jotka tukevat yritysten digitaalistrategioita. Toisena tavoitteena on koota avoimen lähdekoodin työkaluja yhteen yrityksille, joilta mahdollisesti puuttuu maksukykyä kalliimpien kaupallisten tuotteiden hankintaan, sekä tuottaa materiaaleja, joissa näiden työkalujen hyödyntämistä on ohjeistettu.

Kun maailma muuttuu monimutkaisemmaksi, johtajan on kyettävä kehittämään kattava ja monipuolinen digitalisaatiosuunnitelma. Tästä syystä koulutukset sisältävät sekä teknisiä aiheita että pehmeistä taidoista. Näitä ovat tiimin rakentaminen, läpinäkyvyys ja viestintä, digitaalinen markkinointistrategia, digitaalinen lukutaito ja miten tietoja voidaan käyttää toiminnan parantamiseen ja tietoisten riskien ottamiseen. Hankkeessa toteutetaan esittelyjä myös avoimen lähdekoodin tiedoista ja tekniikoista sekä siitä, miten niitä voidaan käyttää positiivisten liiketoimintatulosten saavuttamiseksi.

Koulutusten jälkeen pidetään työpajoja konkreettisten digitaalistrategioiden kehittämiseksi ja edistämiseksi. Työpajoissa johtajat voivat työstää toimenpiteiden suunnittelua itse, projektitiimimme tukemana. Työpajoissa osallistujat voivat esittää kysymyksiä aina työpaikkakulttuurista erityiseen tekniseen asiaan. Työpajojen etuna on ryhmätoiminta, jossa osallistujat hyötyvät myös muiden kysymyksistä. Hankkeessa järjestetään 3-5 demonstraatiota siitä, miten avoimen lähdekoodin työkaluja käytetään käytännössä. Näihin demonstraatioihin osallistuu tekniikan asiantuntija, joka näyttää käytännössä, kuinka projekti aloitetaan ja tehdään tarvittavat muutokset. Teknisen tiedon tarjoamisen lisäksi demonstraatioiden ensisijaisena tarkoituksena on osoittaa, kuinka helposti avoimen lähdekoodin työkaluja voidaan käyttää, ja kannustaa osallistujia testaamaan niitä. Istunnot pidetään verkossa, jolloin osallistujat voivat esittää kysymyksiä, ja ne tallennetaan toimimaan opastusoppaina projektin jälkeen.

Lopuksi hankkeessa kehitetyt koulutusmateriaalit ja kootut työkalut tuodaan yhteen kohteeseen julkisesti saataville. Nämä sisältävät kirjallisia materiaaleja, videonauhoituksia koulutuksista, sekä koottu lista avoimen lähdekoodin teknologioista ja niiden käyttöohjeistuksia. Näitä ovat esimerkiksi tietoaineistot, chattibotit, liiketoimintaohjelmistot, pilvipalvelut ja niiden liitännäiset. Koulutusmateriaalien ja näiden teknologioiden selkeät ja täsmälliset ohjeistukset ovat avainasemassa niiden hyödyntämiseen edelleen myös sellaisten yritysten ja opiskelijoiden toimesta, jotka eivät ehtineet tai voineet osallistua koulutuksiin ja muihin tapahtumiin hankkeen aikana.

Hankkeen kesto on 18 kuukautta ja se toteutetaan neljällä työpaketilla:

1. Koulutusmateriaalien kehittäminen ja kokoaminen koulutuksia varten. Materiaalit tulevat julkisesti saataville.
2. Avoimen lähdekoodin teknologioiden kokoaminen ja lajittelu, sekä selkeiden käyttöohjeistusten toteuttaminen niille.
3. Koulutukset, työpajat ja teknologiademonstraatiot, jotka ovat avoimia mikro- ja pk-yrityksille, sekä opiskelijoille.
4. Projektinhallinta

Projektin tuloksena 40–60 johtavissa ja esimiesasemissa työskentelevää mikro ja pk-yritysten henkilöä on saanut koulutusta, miten onnistuneesti hyödyntää digitalisaatiota sekä kykyä toteuttaa yritykselle digitaalistrategiaa. Toisena tuloksena on koottu lista avoimen lähdekoodin teknologioista ja ohjeistukset niiden hyödyntämisestä, jota alueelliset yritykset voivat vapaasti käyttää. Laajemmin hanke tavoittelee kohdealojen yritysten digitalisaation ja digistrategioiden nopeaa kehitystä, myös syventäen osaamista niissä yrityksissä, jotka ovat jo jonkin verran toimenpiteitä tehneet. Hankkeen koulutukset ja muut tapahtumat tarjoavat erinomaisia verkostoitumismahdollisuuksia sekä oman alan yritysten kanssa että osaltaan myös muiden kohdealojen. Pk-yrityksissä toimivista digivalinnoista ja hyvistä käytänteistä saadaan myös yrittäjien kautta näkökulmia koulutusten asiasisältöjen tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin välitön kohderyhmä ovat paikalliset mikro- ja pk-yritykset, jotka harkitsevat digitalisaation aloittamista, ovat vasta aloittaneet tai haluavat parantaa strategiaansa. Erityisesti hanke kohdistuu palvelualoille, sekä kuluttajapalveluita että toisille yrityksille palveluja tarjoaviin yrityksiin. Koronakriisistä Kainuussa eniten kärsineiden kuluttajapalvelualojen on kyettävä jatkossa hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet kaikissa toiminnoissaan paremmin. Tuotteet ja palvelut on esimerkiksi saatava varattaviksi ja myytäviksi digitaalisille alustoille. Näitä tarpeita löytyy niin erilaisista matkailu, hyvinvointi, kuin teknisten töiden yrityksistä.

Yrityspalveluiden osalta teollisuuden mahdollinen hitaampi negatiivinen koronavaikutus voisi toisaalta mahdollistaa aikaa uusille kehitysprojekteille ja toiminnan digitaalisuuden eteenpäinvientiä projektin toteutusaikana. Joillekin teknisten alojen yrityksille digitaalisuuden lisääminen tuo myös helpotusta toiminnan järjestelyyn ja siten kuormitukseen.

Pk-yritysten valintaa puoltaa se, että ne muodostavat suurimman osan suomen yrityksistä ja työllistävät eniten ihmisiä. Kainuussa 70% alueen tuottamasta arvonlisäyksestä tuli pk-yrityksiltä, ja niiden osuus työllisyydestä oli 65% vuonna 2018. Digitalisaatio ja digitaaliset työkalut voivat auttaa pk-yrityksiä vähentämään kustannuksia, sekä kehittämään liiketoimintaprosesseja esimerkiksi automaation kautta. Lisäksi digitalisaatio parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja ymmärrystä kuluttajien käyttäytymisestä. Mikro- ja pk-yrityksillä on vaikeuksia kilpailla suurempien yritysten kanssa, joilla on enemmän resursseja, ja siksi pk-yrityksillä on eniten saavutettavaa digitalisaatiostrategioita toteuttamalla.

Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat sisällytetään ensisijaiseen kohderyhmään. Osallistuminen on avointa kaikille opiskelijoille ja keskittyy kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoihin, jotka ovat pian siirtymässä työelämään. Tämän projektin tarjoamat koulutukset ja työpajat ovat hyödyllisimpiä opiskelijoille, jotka haluavat tulla alansa johtajiksi, innovaattoreiksi ja yrittäjiksi.

Hankkeen tulokset tukevat ja kehittävät Kajaanin liiketoimintaekosysteemiä digitalisaation näkökulmasta, johon on jo olemassa poikkeuksellista infrastruktuuria kuten CSC:n ja KAMKin supertietokoneet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hyvän digitaalistrategian luominen on parasta tehdä heti yritystoiminnan alkuvaiheessa. Tästä syystä myös aloittelevat johtajat esimerkiksi startup-yrityksistä kutsutaan osallistumaan. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Projektin tuottamia materiaaleja voidaan käyttää myös julkisen sektorin organisaatioiden hyödyksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 179

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 199

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 225 224

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 249

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kohdeyrityksissä työskentelee ja toimii yrittäjinä sekä miehiä että naisia. Hanke ei kohdistu erityisesti naisyrittäjiin, mutta hanke itsessään nähdään tuovan sopivia työ ja koulutustilaisuuksia koulutetuille nuorille naisille, joita Kainuuseen tulee saada lisää ja heistä pitää kiinni (Naisnäkökulmaa Kainuuseen-raportti 2021). KAMK on jo aiemmissa hankkeissa tarjonnut työtä korkeakoulutetuille suomalais- sekä maahanmuuttotaustaisille naisille ja tätä toimintaa pyritään jatkamaan. Osaltaan hanke tukee yrityksissä tai yrittäjinä työskentelevien naisten verkostoitumista ja täydennyskoulutusta sekä yhteistyö- ja kehitysmahdollisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikki kohderyhmän yritykset huomioidaan hankkeen toiminnassa ja koulutuksissa tasapuolisesti mutta naisten osallistuminen hankkeen toimintaan, heidän näkemysten kuuleminen ja verkostoissa toimiminen on hyvin tärkeää alueen kannalta. Hankkeen palautekyselyissä ja vastaavissa toimenpiteissä sisällytetään mukaan erikseen mainittuna mahdollisuus antaa palautetta myös sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta. Täten hankkeen vaikutuksia voidaan osin arvioida myös sukupuolivaikutusten osalta ja myös hanketoimintaan liittyviä näkökulmia asian suhteen voidaan edelleen kehittää tulevaisuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Kajaanin ammattikorkeakoululla on tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota noudatetaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Hankkeessa hyödynnetään webinaaritoteutuksia ja etäyhteyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeeseen liittyy vain vähän tai ei lainkaan matkustamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei lisää riskejä, ei arvioituja vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei lisää riskejä, ei arvioituja vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu tähän ohjelmaan, ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa käytetään pitkälti sähköisiä materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole arvioituja vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Projektin välittömiä hyötyjä ovat uudet koulutukset ja materiaalit, joita kehitetään digitalisaation johtamiseen ja parantuneet digitaalisuuden johtamistaidot itsessään yrityksissä. Välilliset, pidemmän aikavälin hyödyt ovat parantunut ja tehokkaampi digitalisaation johtajuus yksilöissä ja lisääntynyt digitalisaation hyödyntäminen tai sen aloittaminen yrityksissä johtamisen ja avointen teknologioiden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Projektiin kuuluu olennaisesti erilaisten koulutusmateriaalien kehittäminen ja jakaminen. Avoimien lähteiden teknologioiden kokoaminen yhteen on toinen suurempi kokonaisuus hankkeessa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palvelujen tarjoamisen niitä kysyttäessä sijainneista riippumatta. Tämä myös vähentää yritysten matkustus ja toimituskustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Digitalisaation johtamisen koulutukset sisältävät aiheita tiimityöstä ja kommunikoinnista, jotka tutkitusti kehittävät myös tuottavuutta ja hyvinvointia työpaikoilla.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke ei erityisesti kohdistu tasa-arvon edistämiseen, mutta tasa-arvosta huolehtiminen on osa kaikkea KAMK toimintaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen koulutuksiin voi osin tulla yrittäjiä, joilla ei ole keskimääräistä pohjakoulutusta Suomessa, mutta heillä on mahdollisuus hyödyntää koulutuksia yhtä lailla, sillä niiden aloittamiseen ei tarvita erityistä teknologiaosaamista.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeen toteutuksen myötä laajenee edelleen Kainuun tarjonta mahdollisille yrittäjille uuden koulutuksen muodossa.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeessa koulutetaan digitalisaatioon liittyvää johtamistaitoa, joka voi välillisesti vaikuttaa ei välttämättömien yritysmatkojen toteutuksien vähenemiseen alueen pk-yritysten toimesta tulevaisuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiLead-hankkeen päämäärä oli tarjota yritysten johtajille, sekä opiskelijoille, tietotaitoa ja työkaluja, joita he tarvitsevat digitaalistrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen päätavoitteiksi asetettiin koulutuksien, työpajojen sekä teknologiademonstraatioiden järjestäminen helpottamaan digitaalisen strategian luomista sekä avoimen lähdekoodin työkalujen selvittäminen ja koostaminen pk-yrityksille. Lisäksi työkaluista pyrittiin tekemään ohjemateriaaleja kohderyhmien käyttöön auttamaan niiden hyödyntämisessä.
Hankkeen ensimmäinen päätavoite saavutettiin ja projektisuunnitelmassa listatut aiheet koulutuksille, työpajoille ja teknologiademonstraatioille tulivat kaikki katetuksi. Lisäksi yhteistyössä muiden KAMK:n digitaalisten tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa järjestettiin tiedotuswebinaari, live-seminaari ja kolme paikallista teknologiapainotteista keskustelutilaisuutta. Osanottoa oli joissakin tilaisuuksissa odotettua enemmän, kun taas joillakin osa-alueilla tavoitteista hieman jäätiin. Erityisesti tiettyyn teknologiaan tai prosessiin suuntautuneet tapahtumat keräsivät hyvin osallistujia, kun taas yleisaiheisissa työpajoissa osanoton varmistaminen oli haastavaa. Toisaalta hankkeen aikana käytiin useita yrityskohtaisia tapaamisia ja konsultaatioita ja varsinkin hankeyhteistyötapahtumissa onnistuttiin lisäämään kohderyhmän tietoutta useista eri teemoista yhdistämällä osaamista ja ideoita eri tiimien kesken. Kokonaisvaikutuksen osalta kohderyhmää saavutettiin yli tavoitteiden ja yritysosallistujia kouluttautui hankkeen tapahtumissa myös odotettua enemmän.
Avoimen lähdekoodin työkaluja käytettiin niin teknologiademonstraatioissa kuin materiaalien pohjana, mutta projektiryhmä totesi myös työn edetessä kirjon olevan mittava ja käytön riippuvan usein käyttävän yrityksen teknologian osaamistasosta sekä toimialasuuntauksesta. Lisäksi useita yrityksille ilmaisia tai kevyillä kustannuksilla käyttöönotettavia ratkaisuja esiteltiin demonstraatioissa ja lisättiin mukaan projektin materiaaleihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa saatiin näin tuotua esiin mittava määrä eri vaihtoehtoja ja projektin tuotoksena julkaistiin suomenkielinen ohjelmistokatalogi pk-yritysten hyödynnettäväksi. Tarkkoja käyttöohjeistuksia kuitenkaan ei pystytty toteuttamaan suunnitellussa mittakaavassa osittain työkalujen määrän ja osittain avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kompleksisuuden vuoksi esimerkiksi palvelinohjelmistojen tapauksessa. Toinen päätavoite voidaan laskea saavutetuksi, mutta aihealue tarjoaa myös mahdollisuuksia jatkohankkeen suunnittelulle, koska monella toimialalla prosessit ja niitä tukevat järjestelmät vaativat huomattavan määrän työaikaa pelkkään käyttöönottoon.
Hanketta esiteltiin useilla messuilla ja sen puitteissa julkaistiin innovaatioaiheisia artikkeleita paikallisissa medioissa.