RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22652, DigiTally - Digitaalisten taitojen parantaminen koneteknologian aloilla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DigiTally -hankkeessa vastataan koneteknologia-alojen digitaalisten ratkaisujen luomiin osaamistarpeisiin uusien oppijalähtöisten, hankkeessa kehitettävien lähi- ja etäopiskelun yhdistävien X-Garage-hybridi-oppimisympäristöjen tuottamilla koulutuksilla. X-Garage on oppijoiden, oppilaitosten, yritysten ja kuntien yhteistyön alusta, ja osaamistarpeiden ja -tarjonnan kohtauspaikka. Perinteisilläkin aloilla, kuten koneteknologiassa, koronapandemian myötä digitalisaatio on tullut keskeisemmäksi osaksi tuotteita, tuotekehitystä, tuotantoa ja kunnossapitoa. Korona on kiihdyttänyt teollisuustuotteiden elinkaaren hallintaan liittyvien digiratkaisujen käyttöönottoa myös nykyisissä tuotteissa: automaatio, IoT-ratkaisut tai esim. VR-avusteinen kunnossapito. Tämä kehitys on luonut alalle osaamisvajetta.

Hankkeessa tuotetaan matalan aloituskynnyksen koulutuksia uudenlaisissa hybridioppimisympäristöissä vastaamaan Uudenmaan yritysten osaamisvajeeseen. Kohderyhmänä on erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä työssä olevat, jotka tarvitsevat teknologian digitalisaatiosta uutta osaamista. Hanke lisää koneteknologia-alan opiskelijoiden digitaalista osaamista, ja siten edistaa valmistumista ja sijoittumista työelämään koronan aiheuttamasta haasteesta huolimatta. Myös tekniikan alan korkeakoulutetut maahanmuuttajat on tunnistettu keskeiseksi kohderyhmäksi.

Hankkeen koulutukset liittyvät koneteknologian digiratkaisuihin, kuten koneautomaatioon, tuotekehitykseen, tuotanto- ja mobiilirobotiikkaan, esineiden internettiin (IoT) ja tekoälyyn (AI). X-Garage-oppimisympäristöissä tapahtuvat koulutukset parantavat valmiuksia alalla, ovat innostavia, käytännönläheisiä ja osallistavia. Myönteinen oppimiskokemus synnyttää oppijalle kiinnostuksen laajentaa osaamista jatkamalla opintopolkuaan eteenpäin yliopistotutkintoon asti. Hanke mahdollistaa helpon osallistumisen kohderyhmille, jotka eivät muuten hakeutuisi koulutuksiin. Hankkeessa huomioidaan uusien kohderyhmien tavoittaminen ja siten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Hanke tukee työvoiman liikkuvuutta ja kannustaa jatkokouluttautumaan työvoiman kysynnän muuttuessa entistä osaamisintensiivisemmäksi. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa EU:n Itämeren alueen strategian, Uudenmaan alueellisen selviytymissuunnitelman sekä Uudenmaan maakuntaohjelman kanssa.

Koulutuksista syntyvän datan, osallistujamäärien, some-näkyvyyden yms. Big datan perusteella kehitetään osaamistarpeiden ennakointimalli, jolla koulutustarjontaa ja -viestintää kehitetään jatkuvana prosessina. Mallin avulla luodaan ketterästi kysyntään mukautuvia koulutuspaletteja, jotka auttavat kohderyhmiä työllistymään ja pysymään työelämässä, sekä yrityksiä vastaamaan pandemian jälkeisen ajan haasteisiin.

Mahdollisuudet työllistyä paranevat huomattavasti, sillä koulutukset vastaavat yhteistyöyritysten työvoimatarpeita. Koulutuksiin osallistuu 675 ihmisiä jo hankkeen aikana. Hankkeessa luotavat opetusmateriaalit tavoittavat suuren määrän kohderyhmien edustajia.

Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon sekä hankkeen toteutuksessa että viestinnässä. Hankkeen koulutuksiin on
matala aloittamiskynnys sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan katsomatta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke on erityisesti suunnattu palvelemaan:
- Opiskelijat ja opettajat (erityisesti tekniikan aloilla, 2. ja 3. oppiasteella), työssä olevat, itsensä työllistäjät ja yrittäjät
- Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, erityisesti äkillisen työttömyyden tai lomautuksen kohteeksi joutuneet
- Muut ryhmät, kuten maahanmuuttajat
- Koulutusorganisaatiot

Hanke tyydyttää kohderyhmien digi-osaamistarpeita, sekä auttaa alan kouluttajia ja heidän henkilöstöään tuottamaan opetuksen hybriditoteutuksia oppijalähtöisesti, ja koulutussisältöjä juuri oikeaan tarpeeseen. Hankkeen koulutuksiin on matala aloittamiskynnys sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan katsomatta.

Hanke tarjoaa tavanomaista turvallisemman mahdollisuuden yrittäjäksi ryhtymiseen yksinyrittäjänä tai mikro-yrityksenä, koska osatoteuttajien laite- ja asiantuntijaresurssit sekä yrityskontaktipinta oppimisympäristöissä ovat hankkeen kohderyhmien käytössä.

Kuntakokeilu alkoi mm. Espoon, Helsingin ja Vantaan alueella työllisyyden kuntakokeiluna, 1.3.2021 lähtien (päättyen 30.6.2023). Siinä kohderyhmänä ovat nuoret, alle 30 v. työnhakijat, kaikki työttömät maahanmuuttajat ja työttömät, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Pelkästään Espoon alueella tähän kohderyhmään kuuluu yli 18 000 henkilöä. Kuntakokeilun kautta ja ohjauksen myötä koulutuksiin ohjautuu suuri joukko opiskelijoita. Näille hankkeen toimenpiteet, kuten matala aloittamiskynnys, selkokielinen opetusmateriaali, motivoiva oppimisympäristö ja työelämäyhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä koulutuksen hakeutumisessa ja työmarkkinoille pääsyssä.

Vantaan Aviapoliksen alueella korona-pandemiasta johtuvan lentotoiminnan dramaattisen vähenemisen vuoksi on tuhansia ihmisiä lomautettu tai irtisanottu (Uudenmaan selviytymissuunnitelma). Työttömyyden pitkittymisen estämisen, työkyvyn säilymisen, ammattitaidon ylläpidon ja osaamisen kartuttamisen kannalta tällä alueella on erityisen suuri kohderyhmä, koska on nähtävissä, että pandemian vaikutukset jatkuvat pitkään pandemian helpottamisen jälkeenkin lentotoiminnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke palvelee välillisesti:
-pääkaupunkiseudun kuntia, jotka joutuvat eturintamassa selvittämään korona-pandemian seurauksia.
-yrityksiä, kuten esim. Helsinki ShipYard, ABB, Cargotec, Etteplan, Kone, Meconet, Neles, Nokia, Planmeca, Sweco, Valmet Technologies. Yritykset pääsevät ilmaisemaan osaamistarpeensa tulevaisuuden tekijöille, ja saavat rekrytoitua osaavaa työvoimaa.
-Uudenmaan aluetta. Hanke lisää työllisten määrää alueella ja siten kaupunkien hyvinvointia. Alueen toimeliaisuus kasvaa hankkeen tuottamien yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien toiminnan kautta. Alueella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tekevät yritykset hyötyvät hankkeesta välillisesti lisääntyvien toimeksiantojen muodossa. Koneteknologian aloilla digitaaliset ratkaisut tuottavat tarvetta kehitystyölle.
-Uudenmaan alueen asukkaat, jotka hyötyvät alueen elinvoimaisuuden kehittymisestä.

Pilottivaiheessa X-Garage-toiminta toteutetaan pääkaupunkiseudulla, mutta jatkossa toiminta laajenee koko Suomeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 894 521

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 951

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 118 155

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 432 440

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Lohja, Hyvinkää, Kirkkonummi, Karkkila, Vantaa, Tuusula, Espoo, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Nurmijärvi, Kerava, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 159

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 905

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysissä on hyödynnetty "Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt"- julkaisua (TEM 2012) ja “Sukupuolisensitiivinen hanketyö” (Metropolia 2019). Hankkeen toimiala on vahvasti teknologiapainoitteinen. Ala on ollut perinteisesti miesvaltainen. Hankkeen nopeilla matalan kynnyksen koulutuksilla madalletaan alalle hakeutumisen ja siihen tutustumisen kynnystä. Lisäkoulutuksilla tuodaan näkyväksi myös niiden kohderyhmien osaamista, jotka eivät perinteisessä koulutuksessa alalle niin vahvasti hakeudu. Hanke edistää tasa-arvon toteutumista tekniikan alan koulutuksissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen koulutukset on suunnattu tasa-arvoisesti kaikille sukupuolille. Tämä edesauttaa alan tasa-arvokehitystä paitsi hankkeen aikana, myös sen päätyttyä. Hankkeessa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon sekä käytännön toiminnassa että viestinnässä. Sukupuolten tasa-arvon, sukupuolivähemmistöjen ja moninaisuuden tiedostamiseen kiinnitetään huomiota sekä hankkeen toteutuksessa että hankkeen viestinnässä käytettävässä kuvamateriaalissa (verkkosivut, videot, julkaisut). Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, millainen kuva alasta luodaan kuvavalinnoilla (esim. onko kuvissa vain pelkkiä miehiä, pelkkiä naisia, pelkästään tietyn etnisen ryhmän edustajia). Hankkeen viestinnässä ja hanketyössä pyritään tiedostamaan sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö ja terminologia. “Sukupuolisensitiivinen hanketyö” (Metropolia 2019) Hankkeessa tiedostetaan sukupuolten tasa-arvo myös kootessa hankkeen ohjausryhmää ja rekrytoitaessa hankehenkilökuntaa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että rohkaistaan vähemmistöön kuuluvien osallistumista hankkeen toimintaan sekä luodaan kaikkiin hankkeeseen osallistuville, myös vähemmistöille, henkisesti ja fyysisesti turvallinen toimintaympäristö (esim. toimittaessa ryhmissä pyritään löytämään joka toimintaan siihen parhaiten soveltuva ryhmäjako ja mahdollisuuksien mukaan selvitetään erityisesti vähemmistöjen toiveet ryhmäjaon suhteen).

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen päätavoite on tuoda osaamista digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Vaikka tämä ei suoraan edistäisikään tasa-arvoa, niin välillisesti hyvät alan taidot mahdollistavat työelämässä etenemisen kaikille, erityisesti tämän hankkeen matalankynnyksen koulutusten avulla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	7
Hankkeen koulutusteemojen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys. Digitalisaatioa, automaatiota ja robotiikkaa hyödynnetään koulutuksissa kestävien ratkaisujen kehittämiseen. Koulutuksissa on vahva virtuaalinen ja digitaalinen osuus, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja siten välittömästikin parantaa luonnonvarojen käyttöä. Välillisiä vaikutuksia tulee koulututettujen, hyvin digivalmiuksia omaavien ihmisten siirtyessä työelämään. Digitaaliset taidot mahdollistavat laajasti etätöiden tekemisen ja lisäksi AI, Iot ja automaatio ratkaisut mahdollistavat kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen kehittämisen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	7
Uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat mittaamisen ja älykkään reagoinnin muutuvassa ympäristössä. Tässä hankkeessa koulutetaan ammattilaisia näitä ratkaisuja kehittämään. Korkeampi osaaminen myös lisää työvoiman liikkuvuutta talouden uudistuessa ilmastonmuutoksen muuttamassa maailmassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	7
Uudet agroteknologiset ratkaisut mahdollistavat laajemman monimuotoisuuden niin kasvi-, kuin eliökunnassakin. Tässä hankkeessa koulutetaan ammattilaisia näiden ratkaisujen kehittämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	7
Uudet agroteknologiset ratkaisut säästävät maaperää, vesistöjä ja vähentävät ilmastopäästöjä. Näiden teknologioiden tekijöitä koulutetaan tässä hankkessa. Lisäksi koulutuksen vahva digitaalinen ote vähentää liikkumisen tarvetta ja siten myös koulutuksesta aiheutuvia suoria päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Agroteknologia tehostaa viljelyä ja siten vähetää viljelymaan tarvetta. Tämä vähentää maankäyttöpaineita Natura-alueiden viljelyyn. Tämän alan koulutuksen lisääminen tehostaa välillisesti maankäyttöä, kun alan tekniikka kehittyy.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	6
Hankkeen digitaalinen luonne tekee koulutuksista monistettavia, mikä vähentää materiaalitarpeita. Digitaalisuus, IOT ja automaatio osaamisen soveltaminen teollisuudessa vähentää materiaalitarpeita ja tehostaa kierrätystä. Näiden alojen koulutus parantaa välillisesti materiaalitehokkuuta kun uutta osaamista saadaan yritysten käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Osaamisen kehittäminen kestävän kehityksen saralla ja erityisesti IOT alalla mahdollistaa uusien energiaratkaisujen kehittämistä yritykissä. Monet uusiutuvan energian ratkaisut edellyttävät kehittynyttä mittaustekniikka, automaatiota ja älykkäitä järjestelmiä. Näiden osaamisten saatavuus yrityksille on välttämätöntä energiamurroksen toteutumiseksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	7
hanke kouluttaa osaajia paikallisten yritysten tarpeisiin, uuden osaamisen myötä yritykset voivat kasvaa ja saavuttaa uusia markkinoita. Samalla uusi tiedostava osaaminen tehostaa kestävän kehitykset mukaisten perjaatteiden jalkautuimista paikallisiin yrityksiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hankkeessa kehitetään uusia aineettoma palveluita digitalisaatiokoulutukseen. Hankkeen kehittämissä koulutuksissa koulutetut ihmiset taas jatkavat aineettomien palveluiden kehittämistä työelämässä.
Liikkuminen ja logistiikka	7	8
Toisaalta hankkeessa kehitetään digitaalisia monistettavia oppimisratkaisuja jolla on välitöntä vaikutusta liikkumistarpeeseen. Samalla hankkeessa koulutetaan ammattilaisia paitsi tehokkaimmiksi etätyöntekijöiksi, myös luomaan uusia digitaalisia ratkaisuja mitkä osaltaan vähentävät liikkumisen tarvetta. Työvoiman koulutustason nosto ja automaation lisääminen vähentää lähityöpaikkoja ja luo uusia osaamisvaltaisempia työpaikkoja, joilla on paremmat mahdollisuudet etätyön tekemiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	8
hankkeessa vahvistetaan osallisuuden kokemista ja työllisyyttä kohderyhmille joille kynnys osallistua tekniikan alan koulutukseen voisi muuten olla haastavaa. Hankkeessa rakennetaan uusi koulutus malli, jonka avulla parannetaan osallistujien valmiuksia työllistyä muuttuvassa maailmassa. Hankkeen päätyttyä koulutusmalli jää elämään ja vahvistaa entisestään työllisyyttä, osallisuutta, sekä tiedon saavutettavuutta.
Tasa-arvon edistäminen	2	3
Hankkeen koulutukset ovat sukupuolisensitiivisiä. Viestinnässä ja sisällöissä on huomioitu tekniikan alojen perinteinen mielikuva miesvaltaisena alana ja yritetään houkutella myös muita sukupuolia mukaan koulutuksiin. Tätä voidaan hankkeessa edistää esimerkiksi viestinnässä nostamalla esiin opiskeljiatarinoita, jossa eri sukupuolia edustavat opiskelijansa voivat kertoa opinnoistaan tasavertaisina tekijöinä. Hankkeen luomata matalankynnyksen oppimispalvelut mahdollistavat helpon mukaantulon muillekin kuin perinteisille teknologia-alan kohderyhmille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	7
hankkeen koulutukset pyrkivät osallistaamaan ja innostamaan uusien digitaitojen oppimiseen, sekä samalla motivoimaan oman oppimispolun jatkamiseen. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat syrjäytimisvaarassa olevat ihmisryhmät, jotka tarvitsevat uusia taitoja työelämän muuttuessa. Erityisesti matalapalkkaisilla aloilla maahanmuuttajat ovat yliedustettuina ja sosiaalinen asema periytyy. Uusien matalankynnyksen koulutus mahdollisuuksien avaaminen tehostaa työvoiman osaamisen kehittymistä.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen	6	7
Hankkeen koulutuksissa ympäristöasiat ovat mukana läpileikkaavana teemana. Digitalisaatio ja automaatio ovat kulmakiviä joiden varaan uusi kestävällä pohjalla oleva talous rakentuu. Hanke nostaa osallistujien ympäristötietoisuutta suoraan ja lisäksi he vievät viestiä mennessään siirtyessään työelämän palvelukseen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat