Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22653

Hankkeen nimi: DigiosaaVa - Digitaalista osaamista ja digiosallisuutta valmennuksen keinoin

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL 207

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liisa Mattila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: liisa.mattila(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406532401

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia on aiheuttanut yhteiskunnallisen digiloikan kasvokkain tarjottavien palveluiden vähentyessä tai loppuessa jopa kokonaan. Monet kansalaisten tarvitsemat palvelut ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon, mikä voi lisätä työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden syrjäytymistä riittämättömien digitaalisten taitojen, digitaalisten laitteiden puutteen tai niiden toimimattomuuden vuoksi.

Lisäksi henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten esimerkiksi puutteelliset perustaidot tai oppimisen vaikeudet, voivat hankaloittaa digitaalisissa toimintaympäristöissä toimimista. Lisätueksi voidaan tarvita keinoja ohjata omaa toimintaa ja huomioin kiinnittämiseen olennaiseen sisältöön sivustolla. Digi arkeen -neuvottelukunta puhuukin käsitteestä ”kognitiivinen saavutettavuus” viitatessaan verkkosivustojen helppokäyttöisyyteen ja sisältöjen ymmärrettävyyteen (VM julkaisuja 2019:23). Neuvottelukunta toteaakin toimintakertomuksessaan, ettei kognitiivisen saavutettavuuden tekijöitä ole lainsäädännössä määritetty selkeästi, jolloin osa palveluiden käyttäjistä voivat jäädä palveluiden ulkopuolelle. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevilla asiakkailla näitä haasteita esiintyy huomattavasti yleisemmin kuin väestössä keskimäärin.

Keski-Suomen kuntouttavan työtoiminnan toimijat (verkostotapaaminen 25.3.2021) toivat esille, että kuntouttavassa työtoiminnassa on jouduttu muuttamaan toimintakäytänteitä ratkaisevasti COVID-19-pandemian vuoksi. Ammattilaiset totesivat että asiakkaat tarvitsevat rohkaisua ja digitaalisten taitojen opettamista käytännössä ja pienin askelin, sekä ohjeita sovellusten käyttöön ja lataamiseen.

Lisäksi he toivat esille, että digitaalisten valmennusten sisältöjen ja menetelmien suunnittelu ja tuottaminen vaativat tietotaidon lisäksi aikaresursseja, työrauhaa, ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta sekä rohkeutta kokeilla uutta. Toisaalta myös itse kuntouttavan työtoiminnan ammattilaisten oman digiosaamisen riittämättömyys saattaa asettaa esteitä digitaalisuuden tuomiselle osaksi valmennusta.

DigiosaaVa-hankkeen päätavoitteena on kehittää kuntouttavan työtoiminnan digitaalisia palveluita ja parantaa kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja aikuisten digitaalisia taitoja, mikä edistää heidän työllistymistään ja yhteiskunnallista osallisuutta COVID-19-pandemian myötä digiloikan ottaneessa yhteiskunnassa.

Hankkeen päätavoite jakautuu seuraaviin osatavoitteisiin:
Osatavoite 1: Parantaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden digitaalisia taitoja, digitaalisen asioinnin ja digitaaliseen valmennukseen osallistumisen mahdollisuuksia heille sopivien keinojen ja strategioiden oppimisen sekä digiminäpystyvyyden vahvistumisen kautta.

Osatavoite 2: Vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan valmentajana toimivien ammattilaisten taitoja digitaalisessa valmennuksessa hyödynnettävän materiaalin valinnassa, arvioinnissa ja tuottamisessa, huomioiden oppimisen vaikeudet sekä materiaalin kognitiivinen saavutettavuus, sekä lisätä asiakkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta digitaalisten toimintaympäristöjen saavutettavuuden merkityksestä ja helppokäyttöisyystoimintojen mahdollisuuksista oppimisen vaikeuksien kompensoimiseksi digitaalisessa asioinnissa ja osallistumisessa.

Osatavoite 3: Vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan valmentajija toimivien ammattilaisten digitaalisesti toteuttamassa valmennuksessa tarvitsemaa digitaalista ohjausosaamista ml. oppimisen vaikeuksien huomioiminen, digiminäpystyvyyden vahvistaminen ja digitaalisten taitojen jatkuvan oppimisen edistäminen.

Osatavoite 4: Luoda hankkeen arviointitiedon ja kokemusten pohjalta digitaalisten taitojen parantamisen ryhmävalmennuksen menetelmäpaketti ja käsikirja.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kuuteen työpakettiin:
1. Digitaalisten taitojen parantaminen
2. Oppimisvaikeuksien huomiointi digitaalisessa materiaalissa
3. Ammattilaisten digitaalisen osaamisen vahvistaminen
4. Hankkeen arviointi ja tulosten koonti
5. Viestintä ja tiedottaminen
6. Hallinnointi

DigiosaaVa-hankkeen uutuusarvona on sen painotus oppimisvaikeuksien huomioimisessa, kun kehitetään henkilöiden digitaalista osaamista. Usein digitaaliseen osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvät hankkeet keskittyvät erilaisten laitteiden ja teknologioiden opetteluun ja hyödyntämiseen sekä erilaisten sovellusten hyödyntämiseen. Osaamisen kehittämisen voidaan ajatella keskittyvän tällöin pitkälti tekniikkaan, mutta itse oppimisprosessia digitaalisten taitojen opettelussa ei havainnoida tai huomioida tarpeeksi painavasti. DigiosaaVa-hankkeen keskittyminen tähän digitaalisten taitojen oppimisprosessiin ja sitä kautta vahvistuvaan digiminäpystyvyyteen tuo lisäarvoa olemassa olevaan ja jo tehtyyn kehittämistyöhön. Lisäksi hankkeessa huomioidaan digiympäristöjen ja materiaalien kognitiivinen saavutettavuus ja hankkeessa tuotetaan tietoa ja menetelmiä digisisältöjen kognitiivisen saavutettavuuden arvioimiseksi.

Hankkeen tuloksena kohderyhmän asiakkaiden osallisuus digitalisoituneessa yhteiskunnassa vahvistuu heidän digitaalisten taitojensa paranemisen myötä. Kohderyhmän ammattilaisilla on hankkeen myötä tietotaitoa digitaalisten taitojen opettamiseksi valmentautujille, ml. digiminäpystyvyyden vahvistaminen. He osaavat huomioida ja erilaisia oppimisen vaikeuksia tarjoten vaihtoehtoja niiden kompensoimiseksi, opettaessaan digitaalisia taitoja ja toteuttaessaan valmennusta.

Hankkeen konkreettisena tuotoksena syntyy Digitaalinen menetelmäpaketti, joka sisältää mm. digitaalisten taitojen teemoja, sisältöjä, työkaluja ja menetelmiä ohjaajille; digitalisoituvan arjen vinkit -listauksen sekä onnistumistarinoita; digitaalisten ohjausmenetelmien ja harjoitusten materiaalipankin ja käyttöohjeet kuntouttavan työtoiminnan ohjaajille, sekä hankkeessa tuotettujen webinaarien nauhoitteet ja ohjevideot. Lisäksi hankkeen kokemukset ja tiedot kootaan yhteen sekä digitaalisena että paperisena julkaistavaan DigiosaaVa-käsikirjaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välitön kohderyhmä on pitkäaikaistyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset nuoret ja aikuiset (jäljempänä asiakkaat). Hankkeessa huomioidaan erityisesti niitä kohderyhmän asiakkaita, jotka kokevat omaavansa tai joilla on todettu oppimis-, tarkkaavaisuus- tai hahmotusvaikeuksia tai muita oppimista vaikeuttavia tekijöitä, ja jotka kaipaavat erityisiä keinoja ja tukea selviytyä digitalisoituvissa arjen ja työn eri toiminnoissa ja tehtävissä paremmin.

Toisena kohderyhmänä ovat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden valmentajina toimivat työssä olevat ammattilaiset (jäljempänä ammattilaiset) Viitasaaren työllisyyspalveluissa, Visio-säätiöllä, Kaski-Työvalmennuksella. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu kuntouttavan työtoiminnan valmentajina toimivia ammattilaisia, jotka kaipaavat rohkaisua, vinkkejä ja osaamista siihen, kuinka huomioida oppimisen vaikeuksia ja tukea asiakkaiden digiminäpystyvyyttä digitaalisten taitojen opettamisessa ja digitaalisen valmennuksen toteuttamisessa asiakkaiden kanssa. Sovatek säätiön osalta kohderyhmänä ovat valmentajina toimivat valmentajina toimivat ammattilaiset, poislukien Sovatek-säätiön projektityöntekijä, joka ei osallistu hankkeen toimenpiteisiin vaan toimii ainoastaan niiden suunnittelijana, toteuttajana, arvioijana ja kehittäjänä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat muut kuin hankkeeseen osallistuvat kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat tahot Keski -Suomessa, kuntien sosiaalitoimi sekä työllisyyspalvelut, muut työllisyystoimijat, yritykset ja oppilaitokset, sekä yksityishenkilöt, jotka hyötyvät hankkeen tuotoksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 643

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 216 857

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 252

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 262 902

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Viitasaari, Saarijärvi, Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 121

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kuntouttavan työtoiminnan osallistujista noin 40% on naisia ja 60% miehiä.Lisäksi yksittäisiä muun sukupuolisia. Kuntouttavan työtoiminnan valmentajien ja ohjaajien osalta sukupuoli jakauma on tasainen, naisia hiukan enemmän kuin miehiä. Erot ovat myös toimipaikkakohtaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolten jakaumaan hankkeen toimenpiteissä ja mahdollisuuksien mukaan pyritään huomioimaan, että kaikki sukupuolet tulevat edustetuiksi hankkeessa. Hankkeen kohderyhmän asiakkaidne osalta oppimisen vaikeudet nähdään laajana käsitteenä, joka voi sisältää niin tunnistettuja, kehityksellisiä oppimisvaikeuksia (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka) oppimista vaikeuttavia neurologispohjaisia oireita kuten tarkkaavaisuus- ja hahmotusvaikeudet sekä laaja-alaisempia oppimisvaikeuksia kuin oppimisen vaikeuksia johtuen esimerkiksi mielenterveyden tilasta. Hankkeen toimenpiteisiin henkilöt ohjautuvat tarpeen ja oletetun hyödyn pohjalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääasiallinen tavoite tasa-arvon näköulmasta on pikemminkin yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Digitaalisuuden hyödyntäminen vähentää matkustamista ja materiaalien käyttöä valmennuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Digitaalisuuden hyödyntäminen vähentää matkustamista ja materiaalien käyttöä valmennuksessa. Digitaalisten palveluiden hyödyntämisen kautta esimerkiksi rajut sääilmiöt ovat pienempi riski palveluiden käyttämiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välillistä eikä välitöntä vaikutusta tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Digitaalisten palveluiden käyttäminen vähentää matkustamista ja papaeri käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välillistä eikä välitöntä vaikutusta tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Digitaalisuuden hyödyntäminen vähentää materiaalin ja jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välillistä eikä välitöntä vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 4
Hanke kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin ja työttömiin henkilöihin ja hankkeen tavoitteena on edistää ko. kohderyhmän digitaalisia osaamisia ja sitä kautta heidän osallisuuttaan ja työllisyyttään. Osallisuuden ja työllisyyden paranemisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään aineettomia palveluita, joiden käyttämiseen tosin tarvitaan digitaalisia laitteita ja yhteyksiä. Ohjauspalvelu on aineetonta palvelua. Hanke voi rohkaista hankkeeseen osallistuvia osapuolia sekä laajemmin myös muita toimijoita laajentamaan muita olemassa olevia palveluja digitaaliseen muotoon tai luomaan uusia digitaalisia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Palveluiden saatavuus edistyy digitaalisen palvelun kehittämisen myötä kohderyhmän asiakkaille. Digitaalinen valmennus vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 2
Digitaalisten taitojen paraneminen lisää asiakkaiden mahdollisuuksia hyvin voinnin edistämiseen myös pandemia-aikana, esim etäkuntoilu ja digitaaliset hyvinvointipalvelut. Digitaalisten taitojen oppiminen vähentää teknostressiä.
Tasa-arvon edistäminen 3 0
Digitaalisten taitojen ja digitaalisen osallisuuden edistäminen oppimisen vaikeudet huomioiden edistää sukupuolten tasa-arvoa palvelujen saatavuuden ja toimintamahdollisuuksien näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Digitaalisten taitojen ja digiosallisuuden edistäminen vahvistaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 3
Hanke edistää digitaalisten kulttuuriympäristöjen hyödyntämistä digitaalisten taitojen paranemisen kautta välillisesti, koska digitaalinen asiointi kulttuuriympäristöissä voi helpottua, esim lipun osto digitaalisesti.
Ympäristöosaaminen 4 0
Hanke edistää digitaalisissa ympäristöissä toimimista ja asioimista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiosaaVa - Digitaalista osaamista ja digiosallisuutta valmennuksen keinoin- hanke (ESR) toteutettiin ajalla 1.10.2021 -31-8-2023. Hanke rahoitettiin REACT-EU välineestä osana unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Hankkeen tarkoituksena oli edistää pitkäaikaistyöttömien digiosallisuutta ja työllistymisen edellytyksiä Covid-19 pandemian myötä digiloikan ottaneessa yhteiskunnassa.
Ensimmäisenä osatavoitteena oli vahvistaa pitkään työttömänä olleiden nuorten ja aikuisten digitaalisia taitoja ja minäpystyvyyttä digitaalisissa tehtävissä ja asioinnissa. Tavoite saavutettiin toteuttamalla yhteensä 15 ryhmävalmennusprosessia (2-6 asiakasta/ ryhmä, noin 8-10x a´4t 1xvko), neljä webinaaria ja 24 digitaitopajaa neljän eri kuntouttavaa työtoimintaa ja muita työllisyyden tuen ja valmennuspalveluita tarjoavan toimijan luona Keski-Suomessa.

Digivalmennuksiin osallistui yhteensä 54 hankkeen kohderyhmään kuuluvaa asiakasta. Osa heistä sekä noin 40 muuta kohderyhmään kuuluvaa asiakasta osallistuivat digipajoihin. Ryhmien osallistujat kokivat ryhmätoiminnan miellyttävänä ja hyödyllisenä. He kokivat rohkeutensa, osaamisensa ja itsenäisyytensä lisääntyneen erilaisissa arjessa kohtaamissaan digitaalisissa tehtävissä ja tilanteissa. Digipajat täydensivät hyvin ryhmätoimintaa.

Toisena osatavoitteena oli vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan valmentajana toimivien ammattilaisten taitoja digitaalisessa valmennuksessa hyödynnettävän materiaalin valinnassa, arvioinnissa ja tuottamisessa, huomioiden oppimisen vaikeudet sekä materiaalin kognitiivinen saavutettavuus, sekä lisätä asiakkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta digitaalisten toimintaympäristöjen saavutettavuuden merkityksestä ja helppokäyttöisyystoimintojen mahdollisuuksista oppimisen vaikeuksien kompensoimiseksi digitaalisessa asioinnissa ja osallistumisessa.

Tavoitteen saavuttamiseksi ohjaajat ja valmentajat osallistuivat digipajoihin, aihetta koskeviin webinaareihin ja koulutuksiin. Lisäksi hanketyöntekijöiden rinnalla ryhmien ohjaajina toimineet valmentajat syvensivät osaamistaan ryhmän ohjaamisen yhteydessä ja hankkeessa kehitettyjen ohjausmateriaalien avulla.

Kolmantena osatavoitteena oli vahvistaa kuntouttavan työtoiminnan valmentajina toimivien ammattilaisten digitaalisesti toteuttamassa valmennuksessa tarvitsemaa digitaalista ohjausosaamista ml. oppimisen vaikeuksien huomioiminen, digiminäpystyvyyden vahvistaminen ja digitaalisten taitojen jatkuvan oppimisen edistäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi yhteensä yhdeksän ohjaajaa/ valmentajaa toimi apuohjaajina digivalmennusryhmissä eri toimipisteissä hankkeen aikana. He osallistuivat mentorointiin ja hyödynsivät hankkeen aikana kehitettyä digivalmennusmateriaalia sekä olivat mukana materiaalin kehittämisessä antamalla siitä palautetta.

Ohjaajat totesivat itsekin oppineensa digitaalisia taitoja ryhmiä ohjatessaan. Heidän ymmärryksensä ja osaamisensa oli lisääntynyt digitaitojen opettamisessa pitkäaikaistyöttömien keskuudessa huomioitavista asioista, kuten oppimisen esteistä ja kognitiivisesta saavutettavuuden merkityksestä digitoiminnassa.

Neljäntenä osatavoitteena hankkeessa oli luoda hankkeen arviointitiedon ja kokemusten pohjalta digitaalisten taitojen parantamisen ryhmävalmennuksen menetelmäpaketti ja käsikirja. Hankkeessa kehitettiin Digivalmennusmalli digitaalisuuteen tutustuville ja aloitteleville digin käyttäjille. Digivalmennusmallin kehittämisessä hyödynnettiin hankkeen alussa toteutetun alkukartoituksen pohjalta muodostettua asiakasymmärrystä, hankkeessa saatua kokemustietoa sekä aihepiiriä käsittelevää tutkimustietoa ja muuta kirjallisuutta.

Digivalmennusmalli kuvattiin hankkeessa tuotettuun julkaisuun: Samassa digiveneessä Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä (Jamk) (Mattila, L., Alaverdyan, A. & Hilli-Harju, T. 2023 (toim.)) Se on saatavilla osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/805294. Julkaisu tuotettiin yhteistyössä DigiosaaVa hankkeen aihepiiriin kuuluvien hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. Julkaisun kirjoittajat toimivat puhujina DigiosaaVa hankkeen päätöstilaisuudessa elokuussa 2023.

Digivalmennusmalliin pohjautuva digivalmentajan käsikirja sisältää räätälöityjä ohjausmateriaaleja digitaitojen tukemiseen ja minäpystyvyyden vahvistamiseen digin käytössään eri vaiheissa oleville valmentautujille. Käsikirjaa voidaan hyödyntää sekä ryhmä- että yksilövalmennuksessa. Materiaalipankkiin on koottu hyödylliseksi havaittua sivustoja sekä tuotettua materiaalia, ml. Digitunnekortit helpottamaan digitaalisuuden herättämien tunteiden käsittelyä. Digivalmentajan käsikirja sekä materiaalipankki ovat vapaasti käytettävissä DigiosaaVa hankkeen kotisivuilla osoitteessa https://www.jamk.fi/fi/projekti/digiosaava/digivalmentajan-kasikirja.

Hankkeessa kehitetty Digivalmennuksen toimintamalli on viety Innokylään ja löytyy osoitteesta https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/digitaitovalmennuksen-malli-tutustuville-ja-aloitteleville-digin-kayttajille.