Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22655

Hankkeen nimi: PoJo - Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia Kainuuseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL 222

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Kotimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.kotimaki(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5884871

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tutkimukset osoittavat, että positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamisella on mahdollista edistää organisaatioiden hyvinvointia ja tuottavuutta sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tässä hankkeessa hyödynnetään positiivisen organisaation PRIDE-mallia (Cheung, 2014; Wenström, Uusiautti, & Määttä, 2018; Wenström, 2020) pk- ja mikroyritysten sekä julkisorganisaatioiden johtamisen ja organisoinnin kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on edistää positiivisen johtamisen keinoin työhyvinvointia ja työn imua sekä niiden kautta tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua.

Toimenpiteet

Hankkeessa valmennetaan alueen mikro- ja pk-yritysten sekä julkisorganisaatioiden johtoa ja henkilöstön kehittäjiä sekä työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoajia ns. PRIDE-valmentajavalmennuksissa (positiivisen johtamisen asiantuntijakoulutus). Tavoitteena on, että he ottavat haltuun positiivisen johtamisen ja organisaation teoriaa, käytäntöjä sekä kehittämisosaamista siten, että voivat jatkossa toimia omassa organisaatiossaan tai palveluntarjoajana positiivisen johtamisen ja organisaatioiden asiantuntijoina, mentoreina ja kehittäjinä. Näin hankkeen toimilla vahvistettava tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistäminen jalkautuvat, jatkuvat ja kehittyvät hankkeen päätyttyä.

Toisekseen hankkeessa toteutetaan Kainuun alueen mikro- ja pk-yrityksille sekä julkisorganisaatioille räätälöityjä koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita positiivisesta johtamisesta. Palveluiden suunnittelussa huomioidaan organisaatiokohtaiset tarpeet ja niitä toteutetaan sekä organisaatiokohtaisesti että avoimina alueellisina palveluina. Hankkeen toimilla vahvistetaan myös digitalisaation hyödyntämistä, saavutettavuutta ja alueellista tasa-arvoa, minkä vuoksi palvelut toteutetaan pääosin verkkoyhteydellä.

Hankkeen yhteisillä avoimilla palveluilla tuetaan alueellista verkostoitumista, vertaisoppimista ja vertaismentorointia, joista tavoitellaan pysyvää toimintamuotoa hankkeen päätyttyä. Alueellinen toiminta kytketään olemassa olevaan valtakunnalliseen Positiivisen johtamisen verkostoon ja sen foorumeihin, joiden kautta kehitetään myös uusia toimintamuotoja tarvelähtöisesti (mm. vertaismentorointi verkossa).

Hankkeessa toteutettavat valmentajavalmennukset sekä koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut rakentuvat positiivisen organisaation PRIDE-teorian osa-alueiden varaan: Myönteiset käytänteet (P, positive practices), vuorovaikutus, yhteistyö (R, relationship enhancement), vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I, individual attributes), positiivinen johtaminen ja johtajuus (D, dynamic / positively deviant leadership) sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri (E, emotional well-being).

Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan myös positiivisen johtamisen ja organisaation arviointityökaluja, mittaria sekä digitaalista oppimis- ja osaamisalustaa. Tavoitteena on saada välineitä positiivisen johtamisen arviointiin siten, että kehittämistoimenpiteet voidaan suunnitella mahdollisimman osuviksi (alkumittaukset ja lähtötilanteen kartoitukset) sekä toisaalta tuoda näkyväksi ja arvioida tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta (loppumittaukset ja arvioinnit). Lisäksi digitalisaation sekä yleistyneen etätyöskentelyn ja etäjohtamisen vuoksi tarvitaan positiivista johtamista tukevia digitaalisia ratkaisuja ja järjestelmiä.

Hankeen tuloksena työhyvinvointi ja työn imu sekä tuloksellisuus ja tehokkuus paranevat Kainuun alueen mikro- ja pk-yrityksissä, julkisorganisaatioissa ja myös oppilaitoksissa, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hankkeen tuloksena uusin positiivisen organisaation ja johtamisen tutkimustieto leviää ja juurtuu yritysten ja organisaatioiden käytännöiksi. Hankkeen tuloksena on kehitetty positiivista johtamista tukeva mittari ja arviointityökaluja sekä digitaalinen osaamis- ja oppimisalusta, joiden avulla hankkeen tuotoksia voidaan myös arvioida, juurruttaa pysyviksi käytänteiksi hankeorganisaatiossa sekä levittää ja kehittää edelleen.

Hankkeen vahvuutena on uusimman tutkimustulosten hyödyntämisen lisäksi hankkeen kohderyhmästä ja asiantuntijoista koostuva monialainen kehittäjäkumppaniverkosto, johon on sitoutunut jo runsaasti eri alan yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Hankkeessa hyödynnetään käynnissä olevan Pohjois-Pohjanmaan alueen PoJo-hankkeen kokemuksia ja parhaita käytänteitä sekä positiivisen johtamisen valtakunnallisen verkoston kokemuksia ja asiantuntijuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat pääasiassa Kainuun alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml yrittäjät. Lisäksi kohderyhminä ovat julkisorganisaatiot (mm. oppilaitokset, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, kuntaorganisaatiot). Hankkeen kohderyhmiä ovat myös em. kohderyhmille palveluja tarjoavat tahot; erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat sekä opetus-ja ohjaushenkilöstö. Osa kohderyhmästä on sitoutunut hankkeen hakuvaiheessa hankkeen kehittämiskumppaniverkostoon. Hankkeen rahoituksen varmistuttua, hankkeeseen kutsutaan uusia kumppaneita mukanaolevin kuntien yrittäjistä sekä mukanaolevien oppilaitosten työelämäkumppaneista. Hankkeeseen kutsutaan osallistujia myös mm. sosiaalisen median kanavien kautta sekä järjestämällä avoimia info- ja starttiwebinaareja. Hanketta kohtaan on ilmaistu suurta tarvetta ja kiinnostusta jo hankkeen hakuvaiheessa ja kehittämiskumppaneita on tulossa mukaan kiitettävästi. Tavoitteenamme on saada mukaan yhteensä vähintään 14 yritystä ja 5 julkisorganisaatiota.

Hankkeen toimenpiteisiin ja kehittämisohjelmaan ovat osoittaneet kiinnostuksensa seuraavat tahot (sähköpostit liitteenä). Muun muassa näiden tahojen kautta mukaan kutsutaan mikro- ja pk-yrityksiä (ko. kuntien yrityksiä ja ko. oppilaitosten työelämäkumppaneita).

Arffman
Infrasuunnittelu Oy
Hoivapalvelut Kotikoivu Oy
Hotelli Kajaani
Hyvän Olon Puoti Vuokatti Oy
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Kajaanin kaupunki
Kainuun ammattiopisto
Kainuun Yrittäjät
Paltamon kunta

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat 
- Organisaatioiden/yritysten asiakkaat ja verkostot
- Kuntien ja maakunnan asukkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 947

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 947

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 684

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 684

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

8.2 Kestävä kehitys

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja tuottavuutta positiivisen johtamisen ja organisoinnin keinoin. Hankkeessa edistettiin positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamista Kainuun alueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä julkisorganisaatioissa. Lisäksi toteutettiin alueellisia ja organisaatiokohtaisia koulutuksia, valmennuksia ja muita asiantuntijapalveluita sekä valmennettiin työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjiä ja tarjoajia positiivisen organisaation ja johtamisen soveltamiseen. Hankkeen viitekehyksenä toimi Wenströmin (2020) väitöskirjaan perustuva positiivisen johtamisen määritelmä sekä PRIDE-teoria positiivisen johtamisen osa-alueista, joka toimi hankkeen toimintaa ja palveluita jäsentävänä runkona.

Hankkeen keskeiset toimenpidealueet ja niihin liittyvät tulokset olivat:
1. Ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin hankkeen kohderyhmille info- ja starttipäivät, jossa hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin tutustuttiin monipuolisesti. Startteihin osallistui yhteensä 63 henkilöä, jotka jakoivat hanke- ja teoriatietoa myös omissa organisaatioissaan.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteisiin kuului myös Kainuun alueen toimijoiden kutsuminen mukaan positiivisen johtamisen valtakunnalliseen verkostoon, jonka toimintamuotoina ovat vertaisoppiminen, mentorointi ja vertaismentorointi. Verkostossa on mukana positiivisen johtamisen käytännön harjoittajia ja asiantuntijoita mentorin roolissa. Verkostoon tulivat mukaan hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ja yritykset sekä valmentajiksi valmennettavat. Verkoston tarkoituksena on kannustaa osallistujia käyttämään positiivisen johtamisen käytäntöjä, jakaa siihen liittyvää osaamista sekä tukea verkoston jäseniä erilaisissa haastavissakin johtamistilanteissa. Verkosto järjesti koko hankkeen ajan teemaan liittyviä tapahtumia, koulutuksia, palveluja ja valmennuksia alan valtakunnallisesti tunnettujen asiantuntijoiden avulla (mentorikehittäjät). Verkoston jäsenmäärä kasvoi tasaisesti koko hankkeen ajan (hankkeen päättyessä jäseniä 4830) ja se jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

2. Hankkeen toisessa toteutusvaiheessa järjestettiin positiivisen johtamisen intensiivivalmennus, joka toteutettiin keväällä 2022. Intensiivivalmennus toimi sekä esihenkilö- että asiantuntijavalmennuksena hankkeen teemoihin. Valmennuksen tavoitteena oli, että osallistujat omaksuivat positiivisen johtamisen ja organisaation teoriaa ja käytäntöä sekä vahvistivat omaa kehittämisosaamistaan aiheesta. Valmennuksen sisällöt jäsentyivät positiivisen organisaation PRIDE-teorian osa-alueiden varaan. Valmennukseen osallistui 47 henkilöä.


3. Hankkeen kolmantena vaiheena suunniteltiin ja toteutettiin intensiivivalmennukseen osallistuneille organisaatioille tarvelähtöisesti räätälöiden positiivisen johtamisen valmennus- ja kehittämiskokonaisuuksia sekä tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua hankkeen avoimiin positiivisen johtamisen valmennuksiin. Esimerkkejä hankkeessa toteutetuista runsaista organisaatiokohtaisista palveluista ovat erilaiset esihenkilövalmennukset, positiivisen johtamisen teemalliset työnohjaukset eli D-ryhmät, työyhteisötyönohjaukset ja tiimivalmennukset. Alueelliset avoimet palvelut sisälsivät esim. seuraavia valmennuksia: tunnetaitovalmennukset, fasilitointivalmennukset, avoimet D-ryhmät eri kohderyhmille ja positiivisen psykologian teematunnit.

4. Hankkeen neljäntenä keskeisenä toimenpidealueena oli kehittää ja pilotoida positiivisen johtamisen ja organisaation arviointityökalua ja mittaria. Tavoitteena oli saada välineitä positiivisen johtamisen arviointiin siten, että kehittämistoimenpiteet voidaan suunnitella mahdollisimman osuviksi (alkumittaukset ja lähtötilanteen kartoitukset) sekä toisaalta tuoda näkyväksi ja arvioida tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta (loppumittaukset ja arvioinnit). Tämä onnistui yli odotusten, sillä hankkeen mittaripilotointeihin saatiin yhteensä yli 2000 vastausta. Pilotoinnista saatiin myös tietoa tutkimuksen pohjaksi, jotta mittaria voidaan jatkossa ottaa yleiseen käyttöön ja levittää organisaatioissa. Hankkeessa kokeilluista mittareista ja arvioinneista saatiin sekä käyttäjäpalautetta että tilastollista arviointitietoja, joita voidaan kehittää edelleen ja ottaa käyttöön organisaatioissa.

5. Hankkeen viimeisenä toimenpidealueena oli viestintä, tiedottaminen ja tulosten levittäminen. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin syyskuussa 2023 ja siihen ilmoittautui 99 henkilöä. Päätösseminaarissa kuultiin alustuksia ja puheenvuoroja hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden henkilöstöstä ja palautteen mukaan päätösseminaarin antia pidettiin kokemusten ja konkreettisten toimenpiteiden vuoksi erittäin hyödyllisenä ja antoisana. Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti koko hankkeen ajan erityisesti sosiaalisen median kanavilla ja hanketta on esitelty erilaisilla alueellisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla sekä muiden hankkeiden järjestämissä tapahtumissa ja seminaareissa. Myös ohjausryhmän jäsenet antoivat positiivista palautetta hankkeen näkyvyydestä.

Hankkeen tuloksena positiivinen johtaminen ja organisointi on levinnyt laajasti valtakunnalliseen tietoisuuteen. Mukana olleissa organisaatioissa positiivisen organisaation ja johtamisen tutkimustieto on levinnyt ja juurtunut yritysten ja organisaatioiden strategisiksi ja operatiivisiksi käytänteiksi ja periaatteiksi, mikä on saadun palautteen ja kokemusten mukaan vaikuttanut myönteisesti mukana olleiden organisaatioiden työhyvinvointiin, työssä innostumiseen ja sitä kautta myös tuloksellisuuteen. Hankkeessa on kehitetty sekä positiivisen johtamisen ja organisaation toimintatapoja että erilaisia tapoja kehittää positiivista johtamista. Hanke on tuottanut uutta tietoa sekä käytännön että tutkimuksen pohjaksi. Hankkeen teemojen pohjalta on tehty tutkimuksia, julkaisuja ja opinnäytteitä eri korkeakouluissa ympäri Suomen.