Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22655

Hankkeen nimi: PoJo - Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia Kainuuseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL 222

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Kotimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.kotimaki(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5884871

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tutkimukset osoittavat, että positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamisella on mahdollista edistää organisaatioiden hyvinvointia ja tuottavuutta sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tässä hankkeessa hyödynnetään positiivisen organisaation PRIDE-mallia (Cheung, 2014; Wenström, Uusiautti, & Määttä, 2018; Wenström, 2020) pk- ja mikroyritysten sekä julkisorganisaatioiden johtamisen ja organisoinnin kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on edistää positiivisen johtamisen keinoin työhyvinvointia ja työn imua sekä niiden kautta tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua.

Toimenpiteet

Hankkeessa valmennetaan alueen mikro- ja pk-yritysten sekä julkisorganisaatioiden johtoa ja henkilöstön kehittäjiä sekä työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoajia ns. PRIDE-valmentajavalmennuksissa (positiivisen johtamisen asiantuntijakoulutus). Tavoitteena on, että he ottavat haltuun positiivisen johtamisen ja organisaation teoriaa, käytäntöjä sekä kehittämisosaamista siten, että voivat jatkossa toimia omassa organisaatiossaan tai palveluntarjoajana positiivisen johtamisen ja organisaatioiden asiantuntijoina, mentoreina ja kehittäjinä. Näin hankkeen toimilla vahvistettava tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistäminen jalkautuvat, jatkuvat ja kehittyvät hankkeen päätyttyä.

Toisekseen hankkeessa toteutetaan Kainuun alueen mikro- ja pk-yrityksille sekä julkisorganisaatioille räätälöityjä koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita positiivisesta johtamisesta. Palveluiden suunnittelussa huomioidaan organisaatiokohtaiset tarpeet ja niitä toteutetaan sekä organisaatiokohtaisesti että avoimina alueellisina palveluina. Hankkeen toimilla vahvistetaan myös digitalisaation hyödyntämistä, saavutettavuutta ja alueellista tasa-arvoa, minkä vuoksi palvelut toteutetaan pääosin verkkoyhteydellä.

Hankkeen yhteisillä avoimilla palveluilla tuetaan alueellista verkostoitumista, vertaisoppimista ja vertaismentorointia, joista tavoitellaan pysyvää toimintamuotoa hankkeen päätyttyä. Alueellinen toiminta kytketään olemassa olevaan valtakunnalliseen Positiivisen johtamisen verkostoon ja sen foorumeihin, joiden kautta kehitetään myös uusia toimintamuotoja tarvelähtöisesti (mm. vertaismentorointi verkossa).

Hankkeessa toteutettavat valmentajavalmennukset sekä koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut rakentuvat positiivisen organisaation PRIDE-teorian osa-alueiden varaan: Myönteiset käytänteet (P, positive practices), vuorovaikutus, yhteistyö (R, relationship enhancement), vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen (I, individual attributes), positiivinen johtaminen ja johtajuus (D, dynamic / positively deviant leadership) sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri (E, emotional well-being).

Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan myös positiivisen johtamisen ja organisaation arviointityökaluja, mittaria sekä digitaalista oppimis- ja osaamisalustaa. Tavoitteena on saada välineitä positiivisen johtamisen arviointiin siten, että kehittämistoimenpiteet voidaan suunnitella mahdollisimman osuviksi (alkumittaukset ja lähtötilanteen kartoitukset) sekä toisaalta tuoda näkyväksi ja arvioida tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta (loppumittaukset ja arvioinnit). Lisäksi digitalisaation sekä yleistyneen etätyöskentelyn ja etäjohtamisen vuoksi tarvitaan positiivista johtamista tukevia digitaalisia ratkaisuja ja järjestelmiä.

Hankeen tuloksena työhyvinvointi ja työn imu sekä tuloksellisuus ja tehokkuus paranevat Kainuun alueen mikro- ja pk-yrityksissä, julkisorganisaatioissa ja myös oppilaitoksissa, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hankkeen tuloksena uusin positiivisen organisaation ja johtamisen tutkimustieto leviää ja juurtuu yritysten ja organisaatioiden käytännöiksi. Hankkeen tuloksena on kehitetty positiivista johtamista tukeva mittari ja arviointityökaluja sekä digitaalinen osaamis- ja oppimisalusta, joiden avulla hankkeen tuotoksia voidaan myös arvioida, juurruttaa pysyviksi käytänteiksi hankeorganisaatiossa sekä levittää ja kehittää edelleen.

Hankkeen vahvuutena on uusimman tutkimustulosten hyödyntämisen lisäksi hankkeen kohderyhmästä ja asiantuntijoista koostuva monialainen kehittäjäkumppaniverkosto, johon on sitoutunut jo runsaasti eri alan yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Hankkeessa hyödynnetään käynnissä olevan Pohjois-Pohjanmaan alueen PoJo-hankkeen kokemuksia ja parhaita käytänteitä sekä positiivisen johtamisen valtakunnallisen verkoston kokemuksia ja asiantuntijuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat pääasiassa Kainuun alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml yrittäjät. Lisäksi kohderyhminä ovat julkisorganisaatiot (mm. oppilaitokset, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, kuntaorganisaatiot). Hankkeen kohderyhmiä ovat myös em. kohderyhmille palveluja tarjoavat tahot; erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat sekä opetus-ja ohjaushenkilöstö. Osa kohderyhmästä on sitoutunut hankkeen hakuvaiheessa hankkeen kehittämiskumppaniverkostoon. Hankkeen rahoituksen varmistuttua, hankkeeseen kutsutaan uusia kumppaneita mukanaolevin kuntien yrittäjistä sekä mukanaolevien oppilaitosten työelämäkumppaneista. Hankkeeseen kutsutaan osallistujia myös mm. sosiaalisen median kanavien kautta sekä järjestämällä avoimia info- ja starttiwebinaareja. Hanketta kohtaan on ilmaistu suurta tarvetta ja kiinnostusta jo hankkeen hakuvaiheessa ja kehittämiskumppaneita on tulossa mukaan kiitettävästi. Tavoitteenamme on saada mukaan yhteensä vähintään 14 yritystä ja 5 julkisorganisaatiota.

Hankkeen toimenpiteisiin ja kehittämisohjelmaan ovat osoittaneet kiinnostuksensa seuraavat tahot (sähköpostit liitteenä). Muun muassa näiden tahojen kautta mukaan kutsutaan mikro- ja pk-yrityksiä (ko. kuntien yrityksiä ja ko. oppilaitosten työelämäkumppaneita).

Arffman
Infrasuunnittelu Oy
Hoivapalvelut Kotikoivu Oy
Hotelli Kajaani
Hyvän Olon Puoti Vuokatti Oy
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Kajaanin kaupunki
Kainuun ammattiopisto
Kainuun Yrittäjät
Paltamon kunta

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat 
- Organisaatioiden/yritysten asiakkaat ja verkostot
- Kuntien ja maakunnan asukkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 43 216

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 806

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 253 684

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 508

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelun aikana koottu tietoaineisto toimintaympäristöstä on kerätty ja analysoitu sukupuolijaoteltuna, hankkeen taustalla oleva tarve ja ongelmat ovat nekin arvioitu sukupuolet huomioiden, myös kaikissa valmistelukeskusteluissa on arvioitu sukupuolen merkitystä toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu kaikkeen toimintaan ja näkyy eri tasoilla hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinen tasa-arvo on hankkeen osatavoitteena, mutta päätavoite on koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Käytössä sähköiset materiaalit.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Hankkeessa järjestetään suurimmaksi osaksi verkkokokouksia ja -valmennuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Edellä mainitut asiat.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Edellä mainitut asiat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Edellä mainitut asiat.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Jatkuvan oppimisen näkökulma.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Organisaatioiden johdon ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja vahvistaminen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Osallisuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Kulttuuriympäristö 0 5
Toimintakulttuurin kehittäminen vaikuttaa koko kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 3
Sähköiset materiaalit, digitalisaation käyttö.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-