RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22657, KYVYKÄS - muutoskykyiseksi MaRa-alalla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronakriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti matkailu- ja ravitsemisalan toimintaedellytyksiin ja tulevaisuuden näkymiin. KYVYKÄS - muutoskykyiseksi MaRa-alalla -hankkeen tavoitteena on vahvistaa matkailu- ja ravitsemisalojen ammattilaisten sekä pk- ja mikroyritysten muutoskyvykkyyttä lisäämällä (työ)hyvinvointia ja jatkuvan oppimisen taitoja, vahvistamalla vertaistukea sekä edistämällä alan henkilöstön ja yritysten välistä verkostoitumista. Hanke tarjoaa mukaan lähteville MaRa-alan yrittäjille, yrityksille ja niiden henkilöstölle monipuolista tukea ja ohjausta muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi työssä kattavan kehittämistoimitarjonnan avulla. Kehittämistarjottimelta osallistuvat yritykset voivat valita juuri heille hyödylliset toimenpiteet. Hanke parantaa alan yritysten ja niiden henkilöstön muutoskykyä nyt ja tulevaisuudessa tukemalla sekä yrittäjien että yritysten henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ja lisäämällä muutoskykyosaamista jatkuvan oppimisen ja vertaisoppimisen menetelmin. Hankkeen tuloksena yritysten, niiden työntekijöiden ja esimiesten mahdollisuudet pysyä toimintakykyisinä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ovat parantuneet.

Keskeiset toimenpiteet pk- ja mikroyritysten muutoskyvykkyyden, (työ)hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen ovat seuraavat:

-Työn ja työtoiminnan reflektointi ja tuunaaminen. Työn tuunauksella tarkoitetaan yrittäjä- ja työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla säädellään työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainoa, edistetään työstä palautumista, tehdään työstä mielekkäämpää, merkityksellisempää ja hyvinvointia edistävää. Hankkeessa työtä tuunataan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti, keskittyen työntuunausstrategioihin ja reflektiivisen työotteen vahvistamiseen, jotka edistävät resilienssiä eli muutoskyvykkyyttä yksilö-, työyhteisö- ja yritystasolla. Tuunauksessa huomioidaan myös esimiestyön näkökulma.

-Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Hankkeessa tehdään pitkäkestoisia fysiologisia mittauksia, joiden avulla osallistujat saavat arvokasta tietoa omasta hyvinvoinnistaan usean viikon ajalta sekä monipuolisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista toimintakykyynsä. Hyvinvoinnin edistämistä tuetaan yksilöllisen ja yhteisöllisen ohjauksen kautta, johon sisältyy esimerkiksi kunto-ohjelman suunnittelu (mm. liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, valmennusohjausta).

-Jatkuvan oppimisen ja vertaisoppimisen taitojen lisääminen. Yleiset oppimisvalmiudet ovat muutoskyvykkyyden ydinaluetta. Yritysten toimintaympäristön nopeissa muutoksissa on tehokkaaksi osoittautunut vertaisten verkostoissa tapahtuva horisontaalinen oppiminen. Oppiminen perustuu vertaisuuteen ja dialogiin, kokemusten reflektointiin ja tulevaisuuden toimintaedellytysten (uudelleen)rakentamiseen.

-Avoin digitaalinen oppimateriaali muutoskyvykkyyden ja hyvinvoinnin tueksi. Edellisten toimenpiteiden pohjalta rakennetaan digitaalinen muutoskyvykkyyden ja hyvinvoinnin avoin digitaalinen oppimateriaali. Materiaali jää käyttöön hankkeen jälkeenkin ja se sopii käytettäväksi sekä yksilölliseen itseopiskeluun että yrityksen henkilöstön/tiimien yhdessä oppimiseen.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden matkailu- ja ravitsemisalojen ammattilaisten sekä pk- ja mikroyritysten kyvykkyys sopeutua, mukautua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia on parantunut. Lisäksi hankkeeseen osallistuneiden (työ)hyvinvointi ja jatkuvan oppimisen taidot ovat vahvistuneet sekä alan yritysten välinen verkostoituminen ja vertaistuki muutoskyvykkyyden kehittämisessä on lisääntynyt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat matkailu- ja ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset, niiden johto, esimiehet sekä henkilöstö, joihin koronapandemian seurauksena muuttunut toimintaympäristö on vaikuttanut haitallisesti. Toiminta kohdennetaan Pirkanmaalla pääasiallisesti muualle kuin keskuskaupunki Tampereelle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat matkailu- ja ravitsemisalan pk- ja mikroyritysten asiakkaat, jotka hyötyvät hankkeesta parempina palveluina ja positiivisena asiakaskokemuksena sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset, joiden hyvinvointiin vaikuttaa omaisen lisääntynyt hyvinvointi, työmotivaatio ja työssä jaksaminen. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös matkailu- ja ravitsemisalan ammattiliitot ja alueen yritysjärjestöt, jotka voivat välittää hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja ja digitaalista oppimateriaalia jäsenyrityksilleen ja yksittäisille jäsenilleen, ja siten jakaa tietoutta ja keinoja lisätä omaa / henkilöstön hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä. Välillisenä kohderyhmänä on työterveyshuolto, jonka työkuorma vähenee työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvien ongelmien ja vastaanottokäyntien vähentyessä.

Välillisesti hankkeesta hyötyy valtakunnallisesti koko matkailu- ja ravitsemisala, jonka yrittäjät ja työntekijät voivat käyttää hankkeen tuotoksena syntyvää avointa digitaalista oppimisympäristöä hankkeen jälkeenkin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 964

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 285 553

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 955

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 356 941

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Hämeenkyrö, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pirkkala, Kuhmoinen, Valkeakoski, Lempäälä, Virrat, Urjala, Vesilahti, Punkalaidun, Ikaalinen, Tampere, Ruovesi, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Akaa, Juupajoki, Sastamala, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty olemassa olevien tilastotietojen ja tutkimusten avulla. Majoitus- ja ravitsemisala ovat hyvin naisvaltaisia. Alalla naisten osuus eri ammattiryhmien välillä vaihtelee 37–91 % välillä. Miesten osuus on korkeinta ravintolan ja hotellin johtajien (52–58 %) sekä baarimestarin tehtävissä (63 %). Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2019 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 22 % ja miespalkansaajista 10 %. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa osa-aikaisten osuus on lähes 40 %. Naisilla yleisin syy osa-aikatyöhön oli kokoaikatyön puute. Vastaavalla osuudella eli noin kolmanneksella miehistä osa-aikatyön syy oli opiskelu. Lasten tai omaisen hoidon vuoksi osa-aikaista työtä tekevistä lähes kaikki olivat naisia. (THL 2020.)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa siten, että sukupuolinäkökulma on otettu huomioon niin hankkeen valmistelussa, tavoitteenasettelussa kuin myös sen toteutuksen eri vaiheissa. Hankkeen toiminnassa huomioidaan eri sukupuolien mahdollisia erityistarpeita ja ettei hankkeen toimenpiteiden syrjimättömyys. Toimintoja ei kohdenneta erityisesti tietylle sukupuolelle, vaan sen sijaan tunnistetaan erilaisten toimenpiteiden houkuttelevuus eri sukupuolta edustavien ihmisten keskuudessa. Hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu eri sukupuolten väliset mahdolliset erot työhyvinvoinnin eri osa-alueilla, heidän kokemansa erot työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden merkityksellisyydessä ja tarpeellisuudessa sekä mahdollisesti erilaiset tavat käsitellä kriisiä ja heidän tarpeensa muutoskyvykkyyden tukemisessa. Hankkeen toimenpiteisiin pyritään saamaan mahdollisimman tasaisesti eri sukupuolten edustajia. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu kohderyhmäalojen naisvaltaisuus. Naisvaltaisuuden takia hankkeessa pyritään kannustamaan myös miehiä osallistumaan hankkeen toimintaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt. 

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Ekologisuus on keskeinen periaate hankkeen toimijoiden toiminnassa ja siten tärkeä elementti myös hankkeen toiminnassa. Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma. Hankkeen viestinnässä ja toimintatavoissa suositaan digitaalisia ratkaisuja. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Hankkeen kehittämistoiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Digitaalisten työvälineiden ja toimintatapojen hyödyntäminen vähentävät matkustamisesta ja paikasta toiseen liikkumisesta koituvia ympäristövaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei nähtävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei nähtävää vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei nähtävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hanke ei tuota suuria määriä jätteitä. Paperitulosteet pyritään korvaamaan sähköisillä materiaaleilla. Hankkeen toiminnasta koituva paperi- yms. materiaali kierrätetään hankeorganisaatioiden kierrätysohjeiden mukaisesti. Hankkeessa panostetaan sähköisen materiaalin tuottamiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen, mikä ei tuota jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	0
Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. TAMK on sitoutunut Yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteeseen hiilineutraalista yhteiskunnasta ja luonnon kantokykyä kunnioittavasta elämäntavoista energia- ja resurssitehokkaan toiminnan avulla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hankkeen tavoitteena on kehittää kohderyhmän yritysten muutoskyvykkyyttä, joten hanke tukee vahvasti Pirkanmaan strategiaa tältä osin. Hanke auttaa yrityksiä kehittämään toimintatapoja, joiden avulla ne voivat nopeuttaa poikkeustilanteesta selviytymistä, parantaa organisaation muutosvalmiutta ja vahvistaa jatkuvaa kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	5
Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten muutoskyvykkyyttä ja yhteiskehittämistä. Aineettomia palveluja kehitetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden näkökulmat huomioiden, ja näin ollen kestävästi. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia alustoja ja -välineitä koulutus- ja kehittämistyössä sekä yritysten vapaaseen käyttöön jäävässä sähköisessä opiskelumateriaalissa.
Liikkuminen ja logistiikka	4	2
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan etävälinen tai hybridisti, mikä vähentää hanketoimijoiden ja kohderyhmän liikkumistarvetta. Digitaaliset yhteydenpitovälineet mahdollistavat joustavan yhteydenpidon hanketoiminnassa. Tarvittava matkustaminen toteutetaan käyttäen mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	9
Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointia ja parantaa yritysten muutoskyvykkyyttä. Hankkeen tavoitteena on (työ)hyvinvoinnin parantaminen yritysten osaamisen ja muutoskyvykkyyden kehittäminen kautta. Hyvinvoiva yritys pystyy mukautumaan, kehittämään ja innovoimaan paremmin muuttuvissa olosuhteissa ja pystyy luomaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työntekijöiden työmotivaatiota, työssä jaksamista ja pidentää työuria (veto- ja pitovoima), joka taas lisää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Tasa-arvon edistäminen	3	2
Hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään saamaan yrittäjiä laajasti mukaan kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta ja näin ollen hyvinvointia. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin ja tiedostamalla hankkeen toteutuksessa työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	2
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei nähtävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei nähtävää vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matkailu- ja ravitsemisala on yksi eniten koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista ja –suosituksista kärsinyt ala. Koronakriisin vaikutus alalle oli välitön ja aiheutti nopeita lomautuksia, ravintolojen sulkemisia ja hotellien tyhjenemisiä keväällä 2020 (STM, 2020). KYVYKÄS - muutoskykyiseksi MaRa-alalla -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa matkailu- ja ravitsemisalojen ammattilaisten sekä pk- ja mikroyritysten muutoskyvykkyyttä lisäämällä (työ)hyvinvointia ja jatkuvan oppimisen taitoja, vahvistamalla vertaistukea sekä edistämällä alan henkilöstön ja yritysten välistä verkostoitumista. Hanke tarjosi mukaan lähteville MaRa-alan yrittäjille, yrityksille ja niiden henkilöstölle monipuolista tukea ja ohjausta muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi työssä. Hanke paransi alan yritysten ja niiden henkilöstön muutoskykyä nyt ja tulevaisuudessa tukemalla sekä yrittäjien että yritysten henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ja lisäämällä muutoskykyosaamista jatkuvan oppimisen ja vertaisoppimisen menetelmin. Hankkeen tuloksena yritysten, niiden työntekijöiden ja esihenkilöiden mahdollisuudet pysyä toimintakykyisinä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ovat parantuneet.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden matkailu- ja ravitsemisalojen ammattilaisten sekä pk- ja mikroyritysten kyvykkyys sopeutua, mukautua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia on parantunut. Lisäksi hankkeeseen osallistuneiden (työ)hyvinvointi ja jatkuvan oppimisen taidot ovat vahvistuneet sekä alan yritysten välinen verkostoituminen ja vertaistuki muutoskyvykkyyden kehittämisessä on lisääntynyt.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat