Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22659

Hankkeen nimi: URHO – uusi ura ravintola-alalla poikkeustilan jälkeen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5 (Kiljavantie 6)

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusela Minna Kaarina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vallitsevan koronapandemian vaikutukset kohdistuvat dramaattisesti ravitsemisalaan. Epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravitsemisalan toiminnan rajoittaminen ovat johtaneet yritysten liiketoiminnan vaikeuksiin, tai vähintään merkittävään toiminnan uudelleen organisointiin. Lähitulevaisuudessa totuttujen tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen ei välttämättä ole mahdollista, joten yritykset joutuvat ottamaan käyttöönsä uuden tavan toimia. Alan toimintaprosesseihin tulee pysyviä muutoksia.

TAVOITTEET

URHO-hankkeen päätavoitteena on turvata Satakunnan alueella ravitsemisalalla toimivien, elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen myös koronaviruksen aiheuttaman akuutin kriisin aikana ja sen jälkeen. Hankkeessa valmennetaan yrityksiä omaksumaan uusia toimintatapoja niin, että niillä on myös jatkossa edellytykset selvitä mahdollisen uuden poikkeustilan yli ja käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin. Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset; yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Samalla tuetaan maakunnan alueellisia tavoitteita, kuten työllisyyden kehittymistä sekä uusia innovaatioita ja kokeiluja.

TTS Työtehoseura toteuttaa parhaillaan kolmea ravitsemisalalle suunnattua hanketta, joiden tavoitteena on tukea ravitsemisalan yrityksiä niin, että niillä olisi keinoja kriisinaikaiseen kehittämiseen ja edellytykset selvitä kriisistä. URHO-hankkeessa pystytään hyödyntämään em. hankkeissa jo saatuja kokemuksia, kohderyhmän näkemyksiä ja kehitettyjä toimintamalleja.

Hankkeen toisena tavoitteena on koronapandemian pidentyessä estää ravintola-alan työvoimaa valumasta muille aloille. Pandemia iski ensimmäisenä matkailu- ja ravitsemispalvelualojen työpaikkoihin ja aloilta loppuivat työt käytännössä kokonaan. Monet matkailu- ja ravitsemispalvelualojen työntekijät vaihtoivat työpaikkaa ja samalla alaa. Hankkeen toimenpiteillä sitoutetaan epävarmassa työtilanteessa olevat henkilöt työnantajayrityksiin ja nostetaan ravintola-alan imagoa tulevaisuuden työllistävänä alana.

TOIMENPITEET

Hankkeeseen kootaan Satakunnassa toimivista ravitsemisalan yrityksistä koostuva valmennusrypäs. Yrityskontaktointi ja yritysten sitouttaminen hanketoimenpiteisiin tehdään tarvittaessa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Yritysten nykytila kartoitetaan ja yhteenvedon pohjalta suunnitellaan verkkotapahtumina toteutettava sparrausvalmennus. Sparrausvalmennus sisältää yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä, pienverkostoryhmissä toimimista ja verkostoitumista sekä yhteistoiminnan kehittämistä ja vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Yritysten kokemuksia ja selviytymiskeinoja tarkastellaan osana kehittämistä ja hyödynnetään sisältöjen luomisessa. Hankkeessa valmennetaan yritysten avainhenkilöistä kriisiajan muutosagentteja, joiden tehtävänä on jalkauttaa osaamisensa yrityksensä henkilöstölle ja toimia mahdollisten uusien kriisitilanteiden suunnannäyttäjänä.

Sparrausmiitteihin eli tapaamisiin liittyy yritysten verkostoitumista ja vertaistukiryhmissä työskentelyä. Miitit toteutetaan suljetuissa pienverkostoissa ja niiden sisältö koostuu viidestä pääteemasta:
• Toimintasuunnitelma kriisin jälkeen; kriisityöpaketin alustaminen
• Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen
• Markkinointi ja digitaaliset ratkaisut
• Prosessien kehittäminen
• Ammattitaitoinen työvoima

Valmennukseen osallistuvat avainhenkilöt laativat yrityksiinsä kriisityöpaketit ohjatusti asiantuntijoiden tuella. Työpaketteja voidaan kehittää myös yritysten välisenä yhteistyönä.

Sparrausvalmennuksen avulla tuetaan yrityksiä ja autetaan ideoimaan uusia toimintamalleja ja palvelutuotteita yhteistyössä alan yrittäjien kanssa, sekä erityisesti arvioimaan niiden liiketaloudellista merkitystä, kannattavuutta ja riskisyyttä. Tavoitteena on, että yritykset oppivat toteuttamaan kehittämistyötä ja myös toimimaan verkostoissa.

Tärkeä tavoite on myös tarjota keinoja henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä luoda uskoa alan työllistävyyteen pandemian jälkeen. Hanke auttaa yrityksiä säilyttämään ja houkuttelemaan ammattitaitoista työvoimaa pilotoimalla TTS:n KAUHA – hankkeessa luodun mestari-kisälli-mallin yritysten tueksi. Tämä toimii kehittämisvälineenä yrityksen rekrytointi- ja sitouttamisprosesseissa, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisessä ja sen siirtämisessä työyhteisön hyödyksi ja yrityksen voimavaraksi.


TULOKSET

Ravitsemisalan vetovoimaisuus sekä yritysten ja työpaikkojen säilyminen:
Hankkeen tulokset auttavat yrityksiä selviytymään vielä mahdollisesti jatkuvan kriisin yli ja kehittämään toimintaansa uusin keinon, kun yhteiskunta jälleen avautuu rajoituksilta. Jatkossa yritysten kyky ennakoida ja toteuttaa kehittämistyötä auttaa mukautumaan joustavasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Uusia tapoja ja keinoja yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun kriisitilanteiden jälkeen:
On todennäköistä, että kriisin vaikutusten myötä ravitsemisalan asiakastarpeet muuttuvat. Hanketoimet antavat yrityksille konkreettisia keinoja yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen.

Lisääntyvä työhyvinvointi ja sitoutuminen työnantajaan:
Hankkeessa harjoiteltavien kehitystoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen avulla yritykset pystyvät jatkossa toteuttamaan kehittämistyötä osana arkirutiineja. Toimenpiteet lisäävät yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointia ja sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin ja työyhteisö voi paremmin.

Lisääntyvä digiosaaminen:
Hanke nostaa esiin vaihtoehtoisia tapoja tehdä yhteistyöstä ja rakentaa uudenlaista liiketoimintaa.

Alueelliset vaikutukset elinkeinoelämään:
Hankkeessa tuetaan Satakunnan omia ohjelmia; varmistetaan osaavaa työvoimaa, tuetaan talouskehitystä, kannustetaan innovatiiviseen yrittäjyyteen, saadaan uusia työpaikkoja ja kohtautetaan työvoima ja työpaikat. Omalta osaltaan hanke varmistaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä.

Keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi ravintola-alan toimijoille eri puolilta Suomea:
Työtehoseuralla on käynnissä kolme muuta ravintola-alalle suuntautunutta hanketta eri puolella Suomea. Verkkototeutus mahdollistaa hankkeeseen osallistuville alan toimijoille keskustelun, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen eri puolelle Suomea. Yhteistyösopimus TTS Työtehoseuran ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n välillä tarjoaa hankkeen osallistujille myös suoran informaatioväylän alan elinkeinonharjoittajien kattojärjestöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset; yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Hanketoimenpiteissä avainhenkilöitä ovat he, jotka toimivat yritysten ”viestinviejinä” ja kehittämistoiminnan organisaattoreina. Monien pienten yritysten prosessit ja toimintakulttuuri ovat muotoutuneet ajan kuluessa ilman, että niitä ja niiden järkevää toteuttamista olisi pysähdytty kunnolla miettimään. URHO-hankkeen sparrausvalmennukseen tavoitellaan osallistumaan erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on tahto kehittää yritystään, mutta ehkä toteuttamiskeinot puuttuvat. Hankkeen toimenpiteet suunnataan yrityksiin, joilla on edellytyksiä panostaa ja kehittää liiketoimintaansa sekä panostaa henkilöstönsä sitoutumiseen koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta.

Yritysten kontaktointi on aloitettu. Kohdassa 5.1. on esitetty yritykset, jotka tähän mennessä ovat osoittaneet kiinnostuksensa olla mukana hanketoteutuksessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Ravitsemisalan toimijoilla voi olla valikoimissaan palvelupaketteja, jotka sisältävät yritysverkostojen kautta toteutettavia aktiviteetteja. Hankkeen kohderyhmää ovat myös muut hankealueella toimivat palveluntarjoajat, kuten esimerkiksi liikunta-, hyvinvointi- ja kalastusretkiaktiviteetteja järjestävät tahot. Myös digialan yritykset ovat kohderyhmää, sillä selvitysten mukaan ravitsemisala tarvitsee kehittämistä myös muun muassa henkilöstön tietotekniikkataitoihin ja -järjestelmiin liittyvissä asioissa.

Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- ravitsemisalan ammattiliitot, työterveyshuolto, henkilöstövuokrausyritykset sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset - matkailualan toimijat ja muut hankealueella toimivat, eri alojen yritykset. Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita, vilkastuttavat elinkeinoelämää ja helpottavat muun muassa alueella työskentelevän väestön lounasruokailua
- alan oppilaitokset, jotka voivat sisällyttää syntyneitä toimintamalleja riskienhallinnan ja palvelumuotoilun koulutussisältöihin
- välillisesti hyötyvät kunnat, sillä toimiva yrityselämä tuo osaltaan kuntaan verotuloja, lieventää työttömyyttä ja lieventää sitä kautta kuntatalouden notkahdusta koronan tuomana kriisiaikana

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 740

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 740

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Ulvila, Siikainen, Pori, Kokemäki, Pomarkku, Merikarvia, Huittinen, Säkylä, Nakkila, Rauma, Eura, Kankaanpää, Harjavalta, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 194

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty ravitsemisalan analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tilastollisesti tiedetään, että selvästi suurin osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan ja autetaan yrityksiä toimijoiden sukupuolista riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä. Tämä on tärkeää mm. työllisyyden edistämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoitteena on turvata - osallistujien sukupuolesta riippumatta - elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteen aikana ja jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään pääasiallisesti etäyhteyksiä, mm. Teams- ja puhelinpalavereja sekä tarvittaessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä täysipainoisesti hyödyntäen. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Ravitsemisalalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei suoraa vaikutusta. Natura-alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan. On mahdollista, että matkailun kannalta Natura- alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, ja tämä huomioidaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Ravitsemisalan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti.Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen kriisin jälkeen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä hankkeen jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa tarvittavaa osaamista, kuten digitaalisten mallien kehittämistä ja verkkovalmennusten teknistä toteutusta sekä sisältöjen tuottamista. Digi- ja osaamistalouden kehittäminen on myös Satakunnan maakuntastrategian painopistealueita.
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Hanke toteutetaan pääasiallisesti etäyhteyksiä hyödyntäen ja valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on URHO-hankkeessa oleellinen osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään sparrausvalmennuksia ja asiantuntija-alustuksia muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä johtamisen ja työn organisoinnista. Alueen yritysten tukeminen edistää paikallista hyvinvointia laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole mm. sukupuoli-, ikä- tai kulttuurisidonnaista, vaan tasa-arvo on itsestään selvä läpileikkaava teema. Ravitsemisala on yleisesti hyvin naisvaltainen ja ikärakenteeltaan nuori, ja tämä otetaan huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää myös isoimpien kaupunkien ulkopuolella. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen.
Kulttuuriympäristö 2 6
Hankemaakunta on vanhaa kulttuurialuetta. Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen 6 7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-