Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22660

Hankkeen nimi: Hyvinvointia hybridisti

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: https://www.metropolia.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paalasmaa Pekka Tapio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.paalasmaa(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6360394

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemia vauhditti sote-alan etäpalvelujen käyttöönottoa. Palvelutuotannon logiikan muutos lähipalvelusta etäpalveluksi haastaa työntekijöiden osaamista, sillä etäpalvelu edellyttää vuorovaikutukseen soveltuvia uudenlaisia ajattelun-, kohtaamisen ja etätoiminnan tapoja, työvälineitä ja vuorovaikutusosaamista. Etäpalvelut mahdollistavat palvelujen saavutettavuuden mutta se myös haastaa ja osin vaarantaa palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Sote-alan toimijoiden keskuudessa on tunnistettu tarve yhdistellä etä- ja lähipalveluita yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Myös asiakkailta on tullut palautetta, että palvelujen hybriditoteutukselle on tarve.
Hankkeessa ammattilaiset ja palvelujen käyttäjät yhteiskehittävät etä- ja lähipalveluja ja niiden digiteknologiavalmiuksia sekä -toimivuutta, vuorovaikutus- ja arviointiosaamisia palveluiden saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi seuraavasti:
- etäpalveluiden kehittämiskohteiden jäsennystä digiteknologiavalmiuksien, vuorovaikutus- ja arviointiosaamisen näkökulmista. Soten toimijat hyödyntävät kuvausta oman toimintansa moninäkökulmaisessa kehittämistyössä
- teknologian käytön hyväksyttävyyteen vaikuttavia näkökulmia ja ymmärrystä teknologiavälitteisistä palveluista ja etävuorovaikutuksesta. Kuvaus mahdollistaa soten toimijoiden palveluiden digitalisoimisen leviämistä ja palvelun laadun kehittämistä
- ammattilaisten empaattisen läsnäolon ja kohtaamisen vuorovaikutusosaamista teknologia välitteisessä palvelussa
- ammattilaisten teknologiaosaamista ja ammattilaisten ja käyttäjien teknologiavalmiuksia uusia ja käytössä olevien ratkaisuja kokeilemalla. Soten toimijat saavat varmuutta palvelujen teknologiavälitteisestä kehittämisestä ja saavat käyttöönsä kehittämisympäristön
- etä- ja lähipalveluja ammattilaisten ja käyttäjien toimintaympäristöön soveltuvaksi muotoilun keinoin
- proaktiivisesti tulevaisuuden (2030) hybridipalveluja huomioiden työyhteisön ja toimintaympäristön strategiat ja tulevaisuustutkimuksen skenaariot.
Hanke edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta tuottamalla ratkaisuja kestävän palvelutuotannon toteuttamiseen. Hankkeen moninäkökulmaisuus mahdollistaa vahvan käyttäjälähtöisyyden jossa korostuvat toimijoiden yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninäkökulmaisuus.
Hankkeessa naisvaltainen sote-ala ja miesvaltainen teknologia-ala yhdistyvät. Miehet tuovat oman näkökulmansa myös sote-palvelujen käyttäjinä yhteiskehittämiseen. Kestävän kehityksen kannalta on huomioitava, että etäpalvelujen laaja käyttöönotto vähentää liikkumista.
Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Tampereen Ammattikorkeakoulu. Hanke tehdään yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Toimijoina ovat mm. kaupunki, erikoissairaanhoitopiiri, kolmannen sektorin yhdistyksiä joiden kautta tavoitetaan sotealan työntekijöitä, työttömiä ja opiskelijoita sekä nuoria ja maahanmuuttajia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke toteutetaan yhteiskehittämisenä, jossa mukana ovat niin sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajat kuin asiakkaat. Valtakunnallinen hanke tavoittaa laajasti sosiaali- ja terveysalan erilaisia ammattiryhmiä ja eritaustaisia asiakkaita.

Hankkeen kohderyhminä ovat:
1) Tärkeimpänä kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työntekijät, työttömät ja vapaaehtoiset toimijat jotka kaikki hyötyvät digiteknologiavalmiuksien, vuorovaikutusosaamisen ja palvelujen arviointiosaamisen yhteiskehittelystä oman ammatillisen pätevyyden ja työllistymisen kannalta

2) Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin asiakkaat, erityisesti: 1) nuoret työttömät, 2) pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat.

3) Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan alan (mm. terveysteknologia, muotoilu) opiskelijat (nuoret).

Hankkeen valmisteluvaiheessa keskustelua on käyty kaikkien kohderyhmiä 1-3 edustavien kanssa ja heiltä on saatu kiinnostuksen ilmaisuja hanketta kohtaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

Digiteknologiavalmiuksien, vuorovaikutusosaamisen ja palvelujen arviointiosaamisen kehittämisestä kiinnostuneet muiden kuin Pirkanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntien toimijat. Heille levitetään tietoa hankkeesta ja hankkeen tuloksista viestintäsuunnitelman mukaisesti.

Osa kiinnostuksen ilmaisseista toimijoista on valtakunnallisia yhteisöjä, jotka toimivat hankkeen tulosten hyödyntäjinä ja levittäjinä valtakunnallisesti.

Kaupungit, kunnat ja laajasti eri palvelutuottajat, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuotoksia etä- ja hybridipalveluiden järjestämisessä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 526 934

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 499 554

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 658 664

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 624 440

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Uusimaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Pohjois-Satakunnan, Rauman, Helsingin, Porin

Kunnat: Lempäälä, Eura, Huittinen, Vantaa, Pori, Espoo, Kokemäki, Tampere, Ulvila, Kankaanpää, Rauma, Harjavalta, Akaa, Eurajoki, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 115

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tunnistettu sosiaali ja- terveysalan naisvaltaisuus, mikä ilmenee mm. siten, että alan lähi- ja etäpalvelut ovat pääosin naisten suunnittelemia. On ilmeistä että lähitulevaisuudessa alan ammattilaisten sukupuolijakaumassa ei tapahdu oleellista muutosta ja siksi on tärkeää, että myös miehet ovat mukana suunnittelemassa kaikille - sukupuolesta riippumatta - olevia palveluja. On siis tärkeää huomioida kohderyhmiä, niin että eri sukupuolten näkökulmat ja tarpeet tulevat kuulluksi. Lisäksi koronaepidemia on lisännyt työn kuormitusta naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla laajasti. Eri ammattiryhmät ovat joutuneet muokkaamaan työtään ja työ tekemisen tapoja. Tilanne on vaatinut kaikilta uudenlaisen osaamisen haltuunottoa hyvin lyhyellä aikavälillä, joka on kuormittanut työntekijöitä. Myös huolta omasta terveydestä ja jaksamisesta on koettu erityisesti koronan osasto- ja tehohoidossa. Hankkeessa vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palvelujen kehittämisosaamista ja vuorovaikutusosaamista, joilla molemmilla on merkitystä koettuun työhyvinvointiin, sillä sujuvat ja vaikuttavat työprosessit lisäävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Kehittämällä naisvaltaisen alan digiosaamista ja etävuorovaikutuksen osaamista edistetään alan selviytymistä kuormittavasta kriisistä sekä kehitetään uusia mahdollisuuksia etä- ja lähityöskentelyn yhteensovittamiseksi. Hankkeen kohderyhmässä on monia haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, kuten nuoret, maahanmuuttajat tai hankalaan työmarkkina-asemaan joutuneet. Hankkeen digitaalisia taitoja parantavat tulokset palvelevat kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhteiskehittelyssä huomioidaan kaikkien sukupuolien tarpeet etävuorovaikutukseen vahvistaen yhteisöllisyyden ja tasa-arvon kokemusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan sukupuolten välisen tasa-arvon varmistaminen ja valtavirtaistaminen hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa projektihenkilöstön yhteistapaamisessa sekä hankkeessa toteutettavassa arviointiprosessissa. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa ja viestinnässä pyritään huomioimaan eri sukupuolet. Hankkeen kannalta mm. Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -tutkimushanke (THL) on tässä keskeinen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sotealan ammattilaisten osaamista etä- ja lähipalvelujen kehittämisessä ja palvelujen empaattisessa vuorovaikutuksessa. Hankkeessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen tavoitteet tukevat ja edistävät kestävien toimintatapojen syntymistä osaksi sote-ammattilaisten työtä. Turha liikkuminen sekä liikkumisvälineiden käyttö jää pois sekä työntekijöiltä että asiakkailta. Hankkeeseen osallistujat tiedostavat liikkumisessa kestävän kehityksen mukaiset mahdollisuudet. Erityisesti hankkeen kohderyhmän osalta syntyy osaamista käyttää työssään digitaalisia ratkaisuja haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 2
Hankkeen toiminta vähentää työtilojen tarvetta ja niihin liittyviä siivous ym palveluita ja välineitä. Tuo myös työntekijöille vähemmän investointitarpeita, tilavuokria esim. yhteiskäytettäviä tehokkaita tilaratkaisuja mahdollista tehdä. Mahdollisesti voidaan tehdä yhteisiä digitaalisuuteen liittyviä hankintoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena on tuottaa vaikuttavia palveluja hybridimallina. Hanke itsessään siis lähtökohtaisesti tuottaa osaltaan aineettomia palveluita osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeen tavoitteet sisältävät ajatuksen hybridisti tuotettujen palveluiden ideasta, joka osaltaan vaikuttaa suoraan liikkumisen vähenemiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeella tavoitellaan uusien toimivien työmuotojen kautta työntekijöiden työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edistämistä. Uusien työtapojen ja osaamisten haltuunotto edistää tehokasta ja tuloksellista toimintaa, joka edistää sote-ammattilaisten oman työn hallintaa ja työhyvinvointia. Uudet työtavat mahdollistavat uusien palveluiden tarjoamisen, joka voi tuoda henkilöille laajenevia työmahdollisuuksia. Asiakastyön kehittyminen hybridimalliksi tuottaa uudenlaisia osallistumisen tilanteita asiakkaille ja luo uusia mahdollisuuksia olla vaikuttamassa omien palveluiden tuottamisen malleihin.
Tasa-arvon edistäminen 2 0
Etävuorovaikutusosaamisen kehitystyössä ja koulutuksen suunnittelussa huomioidaan erilaiset tavat oppia ja hyödynnetään tutkimustietoa oppimisesta ja oppimisen yksilöllisistä eroista. Etävuorovaikutuksen kulttuuriset tekijät huomioidaan monikulttuurisessa ympäristössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Empaattisen vuorovaikutuksen koulutuksen kehittämisessä huomioidaan oppimiseen ja kulttuuriin liittyvät tekijät sekä menetelmät, jotka tukevat ja edistävät toiminnallista oppimista. Tällainen toimintatapa edistää yhdenvertaisuutta osana oppimista ja osallisuutta. Yhteiskehittämisessä huomioidaan käyttäjälähtöisyys ja monikulttuurisuus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemia vauhditti sote-alan etäpalvelujen ja kolmannen sektorin yhdistysten etätoiminnan käyttöönottoa. Palvelutuotannon logiikan muutos lähipalvelusta etäpalveluksi haastoi työntekijöiden osaamista, sillä etäpalvelu edellyttää uudenlaisia ajattelun, kohtaamisen ja etätoiminnan tapoja, työvälineitä ja vuorovaikutusosaamista. Etäpalvelussa on myös käyttäjän näkökulma sillä etäpalvelu toisaalta mahdollistaa mutta myös osin vaarantaa palvelun saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta palveluissa ja osallisuutta yhteiseen hyvään kuten sote-alan palveluihin tai kolmannen sektorin toimintaan erityisesti, jos älylaitetta ei ole tai ”digiosaaminen” ei mahdollista etäpalveluiden käyttöä.

Hankkeen kehittämistoiminta perustui toimintatutkimuksen logiikkaan, jossa ammattilaiset ja palvelujen käyttäjät yhteiskehittävät etä- ja lähipalveluja ja vahvistivat niihin liittyvää osaamista kuten digiteknologiavalmiuksia, vuorovaikutusosaamista, ymmärrystä teknologian käytön hyväksyttävyyteen ja teknologiavälitteisistä palveluista.

Hankkeen toiminnassa oli kolme painopistettä: a) nykytilanteen kartoitus; b) uuden osaamisen tarpeiden tunnistaminen ja niihin liittyvä koulutus ja c) kehittämistyö. Nykytilannetta kartoitettiin ammattilaisten digiteknologiavalmiuksien ja vuorovaikutusosaamisen osalta, sekä selvitettiin teknologian hyväksyttävyyttä ja teknologiavälitteistä vuorovaikutusta. Koulutusta tarjottiin hankkeen puitteissa tietoturva- ja suojaosaamisen, työhyvinvoinnin, vuorovaikutuksen ja teknologiaosaamisen suhteen. Koulutukset rakennettiin osin yhteiskehittämisen pohjalta, tunnistaen koulutettavien ryhmien tiedon tarpeita ja tarjoten tietoja, jotka koskivat osaamisen aukkokohtia. Kehittämistoiminta käsitteli työhyvinvoinnin, palvelumuotoilut ja tulevaisuuden strategisen suunnittelun kehittämistä. Toiminta tapahtui työpajamuotoisesti yhteistyökumppanien kanssa.

Hankkeen myötä nousi uusia, kaikki toimenpiteet läpileikkaavia teemoja. Näitä olivat turvallisuus, osallisuus ja työyhteisöviestintä.

Kokemus turvallisuudesta todettiin hankkeessa edellytykseksi palvelujen käyttämiseen, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Turvallisuus näyttäytyy käyttäjien ja ammattilaisten kohdalla monitahoisena ilmiönä, jossa yhdistyy psykologinen, sosiaalinen ja fyysinen turvallisuus että teknologian tietoturva. Empatia on tärkeä psykologista turvallisuuden tunnetta tuova tekijä. Ammattilaiset ja asiakkaat kaipaavat myös turvallisia ja rauhallisia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen. Tiedon puute tietoturvan ja -suojan suhteen aiheuttaa myös turvattomuuden tunnetta käyttäjissä.

Osallisuus näyttäytyi hankkeessa toisaalta osattomuutena teknologian osalta, laitteiden ja osaamisen puutteen näkökulmasta, ja toisaalta psykologisena kokemuksena, jota tuottaa ammattilaisten empaattinen kohtaaminen. Haavoittuvien ryhmien kohdalla empatia ja yhdenvertainen kohtaaminen nousi tärkeäksi teemaksi, jolla voi olla merkittävä rooli asiakkaiden sitoutumisessa palvelujen käyttöön. Osallisuuden näkökulmasta huolta herättää huomio, että huomattavan iso osa kansalaisista uhkaa jäädä sivuun teknologisesta kehityksestä, koska tietoyhteiskunnan perusteet laitteista ja lukutaidosta lähtien puuttuvat.

Kolmas hankkeen aikana noussut teema oli työyhteisöviestintä. Asiakasviestinnän osalta työntekijät ovat oppineet erilaisia keinoja kiertää ja kompensoida teknologian aiheuttamia haasteita. Psykoterapian kaltaiset palvelut näyttäisivät toimivan etäyhteydellä aivan yhtä hyvin kuin kasvokkainkin, koska osapuolet ovat motivoituneet kahdenvälisen suhteen ja viestinnän laadun ylläpitoon. Työyhteisöissä erilaisten etävuorovaikutuksen normien puute ja kasvottomuus aiheuttaa haasteita ja monissa työntekijäryhmissä koettiin sekä tyytymättömyyttä nykytilaan että halua kehittää etävuorovaikutuksen normeja ja käytäntöjä esimerkiksi kokouksissa.

Hankkeen tarjoamat työpajat ja koulutukset koettiin ammattilaisten näkökulmasta yleisesti hyödyllisinä, ja erityisesti hankkeen aikana esiin tulleiden teemojen käsittelyä ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksessa olisi kaivattu.

Hanke panosti hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden edistämiseen tuottamalla moninäkökulmaisia ratkaisuja kestävän palvelutuotannon toteuttamiseen.

Hankkeen toteuttivat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Tampereen Ammattikorkeakoulu kiinteässä yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Toimijoina olivat kaupunki, erikoissairaanhoitopiiri, kolmannen sektorin yhdistyksiä. Näiden kautta tavoitettiin sote-alan työntekijöitä, työttömiä ja opiskelijoita sekä nuoria ja ulkomaalaistaustaisia.