|
|
|
Hankekoodi: S22663
Hankkeen nimi: Avustaen Digiin - Henkilökohtaisten avustajien digitaalisten valmiuksien parantaminen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf
Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö
Y-tunnus: 0116647-5
Jakeluosoite: Sörnäisten rantatie 23
Puhelinnumero: 050 3410 749/010 77031
Postinumero: 00500
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.jhl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjut Manka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ammattialatoiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjut.manka(at)jhl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 436 3273
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Henkilökohtaisia avustajia on Suomessa noin 35–40.000. Henkilökohtainen avustaja auttaa vaikeasti vammaista tämän kotona ja kodin ulkopuolella. Avustajan työtehtäviin kuuluu vammaisen henkilön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Avustaminen kohdistuu niihin tehtäviin, jotka vammainen henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisilta avustajilta vaaditaan digivalmiuksia ja osaamista, jotta he voivat avustaa vammaista heidän päivittäisissä toimissansa. Avustaja tekee töitä yksin ja hänellä ei yleensä ole työkaveria tukena, jolta voisi kysyä neuvoa. Tämän vuoksi avustajan digivalmiudet korostuu. Henkilökohtaisten avustajien digitaalisten valmiuksien parantamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi vammaisen elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin osallistua esteettömästi yhteiskuntaan, opiskella, tehdä töitä, sekä parantaa samalla merkittävästi vammaisten perusoikeuksia.
Hankkeen päätavoitteena on parantaa henkilökohtaisten avustajien työhön liittyviä digitaalisia taitoja ja valmiuksia, jotta he voivat avustaa vaikeasti vammaisia myös koronakriisin aiheuttamassa digiloikkayhteiskunnassa, ja varmistaa siten myös avustajien digiloikka. Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti niihin henkilökohtaisiin avustajiin, jotka kokevat tarvitsevansa eniten tukea, kuten maahanmuuttajataustaisiin.
Toisena päätavoitteena on parantaa henkilökohtaisten avustajien asemaa työmarkkinoilla, mahdollistaen heille virtuaalinen työtila, jossa voi olla yhteydessä samaa työtä tekeviin kollegoihin ja jakaa tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Kolmantena päätavoitteena on vaikuttaa pysyvämmin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden digivalmiuksien parantamiseen sekä levittää hankkeen tuloksia ja toimintamallia muille ammattialoille.
Hankkeessa kartoitetaan henkilökohtaisten avustajien digivalmiudet sekä heidän omien työtehtäviensä hoitamisen että heidän henkilökohtaisen avun käyttäjän tarpeiden näkökulmista. Kartoituksen pohjalta suunnitellaan koulutus- ja valmennuskokonaisuus, joka toteutetaan 100 henkilökohtaiselle avustajalle kohdennettuna valmennuksena. Tämän jälkeen osana hankkeen vaikuttavuustavoitteita koulutus- ja valmennuskokonaisuus on laajennettavissa 5000 valmentautujan kokonaisuudeksi. Lisäksi hankkeessa kehitetään henkilökohtaisten avustajien virtuaalinen työtila ja kolme huonetta: sosiaalitila, työtila ja koulutustila. Hanketyötä tukee 10 kokemusasiantuntijaa.
Henkilökohtaisista avustajista suurin osa on naisia ja toimenpiteet tulevat kohdistumaan samassa suhteessa henkilökohtaisten avustajien sukupuolijakauman suhteessa. Hankesuunnitelmassa on huomioitu digitaaliset osaamiskuilut myös sukupuolen mukaan. Hankkeen tärkeänä tavoitteena on edistää henkilökohtaisen avun käyttäjien eli vammaisten tasa-arvoa, mikä sisältää myös sukupuolten tasa-arvon edistämisen.
Hankkeen pysyvinä tuotoksina syntyy henkilökohtaisten avustajien sekä verkostojen digikoulutuskokonaisuus, jota ylläpidettäisiin jatkossa. Toisena pysyvänä tuotoksena on virtuaalinen työtila, joka olisi henkilökohtaisten avustajien saatavilla ja käytössä laajasti (tavoite käyttäjistä +10.000 pidemmällä aikavälillä). Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta pysyviä vaikutuksia syntyy ja on hyödynnettävissä mm. jatkuvan oppimisen suunnittelussa, työmarkkinoiden kehittämisessä, koulutusjärjestelmässä, sote-uudistuksen yhteydessä sekä lainsäädännössä.
Hanketta toteuttavat yhteistyössä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä JHL Opisto
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Uudellamaalla asuvat henkilökohtaiset avustajat (100), joiden työmarkkina-asemaa voidaan digiosaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella parantaa, sekä palvelu-, kouluttaja-, työmarkkina- ja viranomaistoimijat (200).
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat henkilökohtaisen avun käyttäjät, vammaisjärjestöt, työmarkkinajärjestöt sekä henkilökohtaisten avustajien työnantajat, sote-palveluiden työntekijät, sekä kouluttajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 275 550
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 271 229
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 275 550
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 229
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Espoo, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Kerava, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen hallinnoija ja osatoteuttajat ovat omassa toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu periaatteiksi ja ulottuvat tätä kautta myös hankkeisiin. Hanke toteuttaa koulutuksia sähköisesti vähentäen liikkumisesta aiheutuvaa ilmastorasitetta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 0 |
| Hankkeessa edistetään varsinaisen kohderyhmän työllisyyttä ja kohtaantoa, jolla on vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kehittymiseen Hankkeen laajentamisen ja toimintamallien juurtumisen myötä vaikutukset myös välillisiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa luodaan digitaalisia koulutuksia ja kehitetään digitaalinen työtila. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Hankkeessa toteutetut ratkaisut ovat digitaalisia, joten osallistujien ei tarvitse liikkua paikan päälle esimerkiksi kouluttautuakseen. Hankkeessa sitoudutaan vähentämään fyysisten kohtaamisten tarvetta ja käyttämään julkisia kulkuneuvoja, kimppakyytejä ja polkupyöriä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 0 |
| Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä osallisuuden tukeminen ovat olleet vahvasti mukana hankkeen painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä kehitettäessä. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan varsinaisen kohderyhmän digiosaamista, voimavaroja, osallisuutta ja resilienssiä ja sitä kautta hankkeen välillisen kohderyhmän hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on myös edistää varsinaisen kohderyhmän työllisyyttä. Näiden vaikutuksesta kohderyhmien koettu hyvinvointi kasvaa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat henkilökohtaisiin avustajiin, joista suurin osa työskentelee osa-aikaisesti ja he ovat matalasti palkattuja. Hankkeessa vähennetään digitaalisen osaamisen eriarvoisuutta. Hanke tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet ja sillä vastataan myös vammaisten henkilöiden oikeuksien YK:n yleissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hankkeessa vähennetään digitaalisen osaamisen eriarvoisuutta. Hanke tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet ja sillä vastataan myös vammaisten henkilöiden oikeuksien YK:n yleissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteisiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hanke edistää erityisesti yhtenäisen ja asiakaslähtöisen hallintokulttuurin ja demokratiakehityksen edistymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei oleellista vaikutusta | ||
A) Tavoitteet
Hankehakemuksen mukaan Avustaen digiin -hankkeella oli kolme päätavoitetta:
1) parantaa henkilökohtaisten avustajien työhön liittyviä digitaalisia taitoja ja valmiuksia jaettuna oman työn laadun, vaikuttavuuden, osaamisen ja jaksamisen edistämiseen liittyviin digitaitoihin sekä henkilökohtaisen avun käyttäjien näkökulmasta ja tarpeista lähtevien digivalmiuksien edistämiseen.
2) Parantaa henkilökohtaisten avustajien asemaa työmarkkinoilla, edistää työn kohtaantoa, parantaa työvoiman saatavuutta ja välittää tehokkaammin uusilla välineillä työtilaisuuksia ja niistä tiedottamista.
3) Lisätä tietoa ja pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi työmarkkinoiden ja lainsäädäntövalmistelun kautta rakenteisiin sekä laajentamaan hankkeen tuloksien käyttöönottoa ja hyödynnettävyyttä yhteiskunnan muilla osa-alueilla.
B) Toimet
Tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltiin ja toteutettiin koulutus- ja valmennuskokonaisuus vähintään sadalle henkilökohtaiselle avustajalle sekä kehitettiin virtuaalinen kohtaamis- ja koulutustila henkilökohtaisille avustajille. Näiden keskeisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, tukemiseksi ja mahdollistamiseksi tehtiin toimenpiteitä kuudessa työpaketissa:
Hankehallinto
Tietopohjan ja tilannekuvan muodostaminen
Digivalmiuksien koulutus- ja valmennusohjelmien sisällön suunnittelu
Koulutusten ja valmennusten toteuttaminen
Henkilökohtaisten avustajien Digitaalisen työtilan kehittäminen
Tulosten juurruttaminen, vaikuttaminen ja vaikuttavuusarviointi
Seuraavassa on lueteltu lyhyesti keskeiset toimenpiteet työpaketeittain:
Työpaketti 1: Hankehallinto
Hankehallinto oli jatkuvaa työtä, käsittäen muun muassa raportointia ja yhteydenpitoa rahoittajan kanssa.
Työpaketti 2: Tietopohjan ja tilannekuvan muodostaminen
Työpaketissa keskeisiä toimia olivat:
Koulutussisältökartoituksen laatiminen siitä, mitä tarpeisiin vastaavia koulutuksia on jo olemassa, jotta hankkeessa ei tehdä päällekkäistä, vaan tukevaa työtä (kevät 2022)
Henkilökohtaisista avustajista (1-5) koostuvan kokemusasiantuntijaryhmän muodostaminen tukemaan hankkeen eri suunnittelu- ja arviointitehtävissä
Digitaitoja koskevan osaamistarvekyselyiden laatiminen ja toteuttaminen henkilökohtaisen avun käyttäjille, henkilökohtaisille avustajille ja palveluntarjoajille. Kyselyt toteutettiin keväällä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyillä selvitettiin henkilökohtaisten avustajien digitaalisia perusvalmiuksia ja kehittämistarpeita työn kannalta. Kyselyihin haettiin vastaajia useilla eri tavoilla. Vuoden 2023 kyselyssä kerättiin kaikkiaan 146 vastausta, vuonna 2022 kerättiin 79 vastausta.
Työpaketti 3: Koulutuskokonaisuuksien suunnittelu
Suunnittelussa hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden tietoja, kyselyissä kerättyjä tietoja sekä hankehenkilöstön pedagogista osaamista.
Työpaketti 4: Koulutusten ja valmennusten toteuttaminen
Koulutuksia toteutettiin yhtenäisellä koulutusmallilla, joka koostui kahdesta lähipäivästä ja itseopiskelusta verkossa. Lähipäivät ovat olleet koulutuksen aloituspäivä ja lopetuspäivä. Lähtökohtaisesti itseopiskelu verkossa on tapahtunut näiden kahden lähipäivän välillä. Lähipäivissä aloituspäiviin osallistuneita oli yhteensä 43 ja lopetuspäiviin osallistuneita (koulutuksen lopettaneita) oli yhteensä 32. Koulutuksia järjestettiin JHL-opistolla, Kuntoutussäätiöllä, Järvenpään Klubitalolla ja Werkko ry:n tiloissa.
Lähipäivät järjestettiin aluksi vain JHL-opistolla mallissa, jossa koulutus järjestetään erikseen JHL-opistolla ja jonne pyritään hakemaan vain koulutustarkoitukseen osallistujia. Myöhemmin koulutukset laajenivat erilaisten työllisyyttä edistävien koulutusten yhteyteen (työpajat sekä koulutus- ja uraohjauspalvelut), jolloin osallistujien taustat monipuolistuivat ja osallistujia oli runsaammin kuin aluksi kokeilussa mallissa.
Koulutuksia osaamismerkkeihin järjestettiin seuraavilla aiheilla:
Laitteiden käyttö ja valinta: sovellusten hallinta ja käyttö turvallisesti ja vastuullisesti.
Työntekijän oma tietoturva: laajasti huomioiden työntekijän oma, asiakkaan ja mahdollisen työnantajan tietoturva ja -suoja.
Asiointiavustus digitaalisessa ympäristössä: huomioiden yhdenvertaisuus, koulutus käsitti digitaalisen asioinnin kokonaisuuden ml. teknologiat ja laitteistot, toimimisen julkisten palveluiden digitaalisissa ympäristöissä sekä käytännön digitaalisen avustamisen.
Digitaaliset vuorovaikutustaidot: vuorovaikutteinen ja luova toiminta eri media-alustojen digitaalisissa ympäristöissä ml. erilaiset mediataidot, mediakriittisyys ja peleihin liittyvät taidot.
Työkyky: oman työn organisointi ja työhyvinvoinnin huomioiminen.
Ammatillinen kehittyminen: työhön liittyvien asiakokonaisuuksien tiedostaminen (ml. työehtosopimus) ja huomioiminen sekä osaaminen eri sähköisten palveluiden käyttöön.
Koulutusten sisältö rakentui Osuvat taidot-hankkeessa kehitettyyn valtakunnalliseen työelämässä ja opiskelussa tarvittavien digitaitojen osaamismerkkijärjestelmään, jota hankkeessa edelleen kehitettiin perustuen hankkeen tavoitteisiin sekä muodostettuun tietopohjaan tarpeista. Osallistujilta kerättiin palautetta, jota antoi 26 osallistujaa. Sisällön lisäksi koulutus sai järjestämisen osalta erittäin hyvää palautetta. Palautteiden ja niitä täydentävien haastatteluiden tietojen perusteella järjestämisen vahvuuksia olivat kouluttautuminen verkossa, riittävä tuki opiskelijoille, sopivasti mitoitettu laajuus ja koulutuksen jaksottaminen (koulutus on helppo suorittaa pienissä jaksoissa).
Työpaketti 5: Henkilökohtaisten avustajien digitaalisen työtilan kehittäminen
Hankkeessa selvitettiin sitä, mitä sosiaalisen median ryhmiä henkilökohtaisilla avustajilla on jo käytössään. Kävi ilmi, että Facebook-alustalla on useampia henkilökohtaisten avustajien perustamia ryhmiä. Ne keskittyvät työn tarjoamiseen ja etsimiseen. Myös JHL:lla on alusta Facebookissa, mutta vaikuttaa siltä, että organisaation ylläpitämä ympäristö on vähemmän houkutteleva kuin henkilöiden itsensä perustamat ryhmät. Tästä lähtökohdasta hankkeen puitteissa rakennettiin hankesuunnitelman mukaisesti digitaitojen oppimista tukeva työtila Howspace-verkkoalustalle ja lisäksi Discord-verkkoalustalle yhteisöllinen avustajien kohtaamistila. Työtilojen sisällön rakentamisessa hyödynnettiin muun muassa kokemusasiantuntijoiden tietoja. Ympäristöt valmistuivat 2022 vuoden lopulla. Osallistujia oli suunniteltuun nähden melko vähän, mikä merkitsi, ettei Howspace-alustalle juurikaan syntynyt keskustelua. Osallistujat eivät myöskään ilmeisesti kokeneet Howspace-alustaa sopivaksi vapaamuotoiseen keskusteluun. Discord osoittautui vapaamuotoiseen keskustelun kannalta sopivammaksi alustaksi. Hankkeessa todettiin, että eri sosiaalisen median alustoja on hyvin paljon, eikä yksikään sovi kaikille. Discordiin tehty demo-ympäristö on toimitettu JHL:lle mahdollista jatkoylläpitoa varten. Hankkeen lopettaessa ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, että JHL pystyy toimimaan ylläpitäjänä alustalla.
Työpaketti 6: Tulosten juurruttaminen, vaikuttaminen ja vaikuttavuusarviointi
Tulosten juurruttamiseksi keskeisiä olivat hankkeen puitteissa tehdyt viestinnälliset toimet, jotka on kuvattu tämän loppuraportin osiossa 8.1.
C) Tulokset
Tuloksia saavutettiin kolmella hankkeen tavoitteiden mukaisella alueella:
avustajien digiosaaminen
avustajien asema työmarkkinoilla
pysyvissä rakenteissa avustajien digitaitojen parantamiseksi
1) Avustajien digiosaaminen
Hankkeen yhteydessä järjestetyt koulutukset lisäsivät kurssipalautteiden perusteella digiosaamista mielekkäällä ja hyödyllisellä tavalla. Henkilökohtaisten avustajien kokonaismäärään Suomessa nähden koulutukset ovat lisänneet digiosaamista hyvin vähän. Arvoa koulutuksista kuitenkin koituu neljällä tavalla:
- Ammatissa ja arjessa niille henkilöille, jotka osallistuivat koulutuksiin, sekä heidän asiakkailleen,
- Mahdollisesti digitaitojen kertautuessa, kun koulutuksiin osallistuneet voivat edistää muiden avustajien digitaitoja eri tavoin,
- Tulevaisuudessa arvoa voi olla myös hankkeen tuottamalla osoituksena siitä, että digitaitoja voi ja kannattaa opiskella digitaalisesti
- Hankkeessa luotu osaamismerkistö soveltuu myös muiden kuin henkilökohtaisten avustajien digitaalisten valmiuksien vahvistamiseen
Hankkeen osallistujamäärät jäivät hankesuunnitelman tavoitteista. Muutetun (vuonna 2022) hankesuunnitelman mukaisesti koulutukset oli tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa siten, että ensimmäinen koulutuskokonaisuus suunnattiin syksylle 2022 100 henkilökohtaiselle avustajalle tarkoittaen 2 000–3 000 osaamismerkkisuoritusta. Keväällä 2023 koulutuskokonaisuutta oli tarkoitus laajentaa ja saavuttaa yhteensä 5 000 osaamismerkkisuoritusta. Hankkeessa toteutui lopulta yhteensä 43 osallistujaa ja 32 koulutuksen päättänyttä henkilöä. Erillisiä merkkisuorituksia toteutui yhteensä 1 146. Kaiken kaikkiaan merkkejä myönnettiin hankkeen aikana 1 146, joka jäi tavoitteesta. Jotta 5 000 osaamismerkkiä olisi tullut suoritetuksi, osallistujia olisi tarkemmin arvioituna tullut olla noin 200.
2) Avustajien asema työmarkkinoilla
Hankkeen tuloksena voidaan todeta ennen kaikkea, että avustajan asemasta työmarkkinoilla on nyt entistä paremmin tietoa, jolloin eri tahoilla on aiempaa paremmat edellytykset edistää henkilökohtaisten avustajien asemaa. Tätä tietoa on nyt ainakin ammattiliitto JHL:llä ja JHL-opistolla, useilla henkilökohtaisilla avustajilla ja eri sidosryhmillä, jotka ovat saaneet hankkeen viestintätoimien kautta kyseistä tietoa.
3) Pysyvät rakenteet avustajien digitaitojen parantamiseen
Hankkeessa tuotettiin kaksi keskeistä pysyvää rakennetta: osaamismerkistö ja koulutusrunko. Näihin rakenteisiin on luotu hankkeen puitteissa vapaasti hyödynnettävät ohjausasiakirjat, kuten koulutuksen ohjekirja. Näin ollen niiden käyttöönotto on mille tahansa toimijalle tulevaisuudessa helppoa. Näitä rakenteita voidaan myös yhdistellä ja muokata. Hankkeessa toteutetun koulutuksen kautta, jota hankkeen viestinnän toimet tukivat (tarkemmin kohdassa 5), saavutettiin näkyvyyttä yhteiskunnan eri alueilla.