Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22665

Hankkeen nimi: PIKA Pirkanmaa - Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Viidanoja Jouni

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.viidanoja(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 9750

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kyseessä Pirkanmaan alueella toteutettava hanke, jossa kehitetään osaamista paikkariippumattomaan työhön ja sen johtamiseen liittyen.

Samankaltainen hanke hakee rahoitusta myös Kainuun alueella. Mikäli molemmat hankkeet saavat myönteisen rahoituspäätöksen, voidaan niiden toteutuksessa hyödyntää molempien alueiden kokemuksia sekä etsiä yhteistyössä ratkaisuja molemmilla alueilla yhteisesti esiinnousseisiin asioihin.

Työelämä on muutoksessa, jota globaali pandemiatilanne on kiihdyttänyt entisestään. Teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin liiketoimintaideoihin sekä tuotteiden, palvelujen ja työprosessien kehittämiseen. Digitalisaatio muokkaa aikaisempia työtehtäviä, tekee osan niistä tarpeettomiksi ja synnyttää uusia. Nykyään tehdään paljon asiantuntijatyötä, joka on tiedon käsittelyä ja sisältää innovaatioiden tuottamista, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Tämänkaltaisessa työssä työtehtävät eivät ole sidottuja paikkaan tai aikaan samalla tavoin kuin esimerkiksi valmistavan teollisuuden työtehtävissä. Toisaalta myös työntekijöillä saattaa olla sellaista työtehtäviensä ulkopuolista osaamista, jota ei nimetyssä työtehtävässä juurikaan tarvita, mutta josta voisi olla hyötyä yrityksen muissa tarpeissa.

Paikka- ja aikariippumaton työ voidaan nähdä mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen ja laadun kehittämiseen. Ne tukevat henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn sekä tuottavuuteen. Ajasta ja paikasta riippumaton työskentely vaatii työntekijältä kykyä itseohjautuvuuteen sekä valmiutta tiimiohjautuvuuteen. Työntekijän itsensä johtamisen taitoja vahvistamalla kehitetään hänen valmiuksiaan sekä lisätään hänen etätyöosaamistaan.

Tulevaisuudessa entistä useampi esimies tulee työskentelemään hajautetussa organisaatiossa, jossa työntekijät tekevät työtä siellä, missä se on kustannustehokkainta ja järkevintä. Esimiehen alaiset työyksiköt ja niiden henkilöstö voivat olla maantieteellisesti hajallaan, jolloin tarve etäjohtamiseen ja etäjohtamisen osaamiseen korostuu. Kehittämällä esimiesten etäjohtamisen taitoja lisätään esimiesten osaamista sekä mahdollistetaan siirtyminen entistä kustannustehokkaampiin työntekemisen tapoihin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä paikasta riippumattoman työn tekemisen osaamista koko henkilöstön osalta. Esimiesten etätyön johtamisosaamista lisätään monialaisilla valmennuksilla. Työntekijöille suunnatuissa valmennuksissa lisätään itse- ja tiimiohjautuvuuden sekä tarvittavien teknologioiden osaamista.

Koronaepidemian takia merkittävä osa yritysten työntekijöistä (toimihenkilöt) siirtyivät etätyöhön. Kun koronaepidemia aikanaan loppuu, myös viranomaissuositukset etätyöstä loppuvat. Tilanne tulee olemaan monelle yritykselle hankala, koska osa työntekijöistä haluaisi jatkaa etätöissä ja osa haluaa palata ns. normaaliin työntekoon. Lisäksi on voinut ilmetä, että kaikille työntekijöille ei etätyö työnantajan näkökulmasta sovellu. Näin ollen yksi hankkeen päätavoitteista on osallistavasti valmentaa yrityksiä ja niiden henkilökuntaa kehittämään toimintamallin yrityksen etätyömahdollisuuksista ja etätyöjohtamisesta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat työssä olevat pirkanmaalaiset henkilöt, painopisteenä mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto sekä yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat erityisesti reuna-alueen kunnat ja niissä asuvat työssä käyvät henkilöt. Etätyön laajempi tarjonta mahdollistaa yrityksille myös laajemman rekrytointialueen, joka helpottaa osaajapulasta kärsiviä reuna-alueen yrityksiä. Tämä luonnollisesti parantaa yritysten toimintakykyä, joka näkyy suoraan kuntien elinvoimaisuudessa – yritykset pysyvät paikkakunnalla jne. Tällä on myös työllisyyttä ja työllistymistä tukevaa vaikutusta, joten välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös työttömät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 167 210

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 923

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 012

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 208 653

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Virrat, Punkalaidun, Lempäälä, Vesilahti, Hämeenkyrö, Mänttä-Vilppula, Tampere, Ruovesi, Ikaalinen, Pirkkala, Urjala, Orivesi, Valkeakoski, Nokia, Kangasala, Parkano, Kuhmoinen, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Sastamala, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on suunnattu kaikille sukupuolille ja toimintaan voi osallistua sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulmaa on kuitenkin tarkasteltu osana hankevalmistelua hyvinvoinnin, terveyden ja työllisyyden näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteuttajien toiminnassa yleensäkin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitteita varmistamalla, että kaikki hankkeen toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen, mitkä edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen aloitusvaiheen kartoituksissa huomioidaan, että molempien sukupuolien kokemukset ja tarpeet tulevat esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Etätyö vähentää matkustamista, mikä puolestaan vähentää polttoaineiden käyttöä ja matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta, ja siten vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön kestävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Etätyö vähentää tarvetta oman auton käytölle, mikä puolestaan vähentää CO2 -päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Etätyö vähentää matkustamista, mikä pienentää matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta. Tämä vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön ja siten luonnon monimuotoisuuteen suotuisasti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Liikenteen väheneminen etätyön lisääntyessä vähentää luonnon kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity hankkeen toimintaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Etätyö vähentää matkustamista, ja siten matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta ja jätteen syntymistä. Materiaalihukkaa pyritään välttämään myös hankkeen kaikessa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity hankkeen toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Etätyömahdollisuuden ansiosta paikallisista yrityksistä tulee houkuttelevampia työnantajia myös pienemmissä kunnissa (ei vain kasvukeskuksissa).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Etätyöfilosofia tukee suoraan aineetonta palvelutarjontaa. Hankkeen keskeinen toiminta liittyy siten aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Etätyö mahdollistaa työskentelyn kulkuneuvossa, mikä lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Etätyö vaikuttaa myös liikennemääriin ja ruuhkiin työmatkailun vähentyessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Työhyvinvoinnin edistäminen ja ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn liittyvän osaamisen lisääminen ja kehittäminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita, joilla on vaikutusta hyvinvointiin. Myös työmatkoihin käytetty aika vähenee, mikä edistää hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Etätyö helpottaa perheen arkea, mikä lisää kummankin vanhemman työntekomahdollisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Mahdollisuus tehdä työtä omasta kodista käsin lisää yhteiskunnallisuutta yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 5
Etätyö mahdollistaa asukaskatoa kärsivien asuinympäristöjen säilymisen, mikä osaltaan auttaa ylläpitämään monimuotoista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei välitöntä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PIKA Pirkanmaa Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen päätavoitteena oli lisätä osallistuvien työssä käyvien henkilöiden, erityisesti yritysten johdon, esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia, työn hallintaa sekä tuottavuutta. Hankkeen konkreettisena tavoitteena on edistää ajasta ja paikasta riippumattoman etätyön tarpeen ja tarjonnan kohtaamista, lisätä etätyöhön liittyvää osaamista ja tukea etäjohtamista sekä henkilöstön itseohjautuvuustaitoja.

Hankkeessa tuotettiin 18 valmennuspäivää, jotka toteutettiin yritysten pyynnöstä etänä.

Valmennuspäivät olivat keskiviikkoisin ja näistä tehtiin pääosin tallenne. Hanke toimi 1.9.2021-31.8.2023 välisenä aikana. Mukana oli 15 yritystä Pirkanmaalta.

Valmennusten sisältönä olivat:
21.9. Etätyöstä mahdollisuuksia ja haasteita, Viesti perille etänäkin, Tuloksellinen keskustelu - dialogitaidot etätyössä, Tiedon johtamisen perusteita ja Datan hyödyntäminen ja tietoturva
5.10. Web-lomakkeen suunnittelu ja tekeminen
12.10. Miten saan aikaan muutoksen omissa tottumuksissani, Uni ja palautuminen
2.11. Moottoritekniikkaa (AGCO)
7.11. Robotiikkaa - offline-ohjelmointi, hitsausrobotti- ja cobottidemot, Mittakoneen käyttö
9.11. Etätyöskentelyn kehittäminen - työpaja (EFQM) sekä Aivoterveyttä tukeva, motivoiva johtaminen
23.11. Työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys, Sisäinen puhe työhyvinvoinnissa
7.12. Merkitysten johtaminen, valmentava johtaminen, systeemiajattelu
14.12. Ansaintalogiikat 1
15.12. Ansaintalogiikat 2
11.1. Sähköisen kuvakirjan tekeminen
25.1. Kone- ja automiehen englantia
1.2. Tehokkaat kokoukset Teamsissä
8.2. Kone- ja automiehen ruotsia
15.2. Web-lomakkeen jatkokehitys
22.2. Drone-päivä
8.3. Digitalisaatio ja mobiliteetti
29.3. Päätöstilaisuus, tähän mennessä tapahtunutta ja TKI-toiminnan linjauksia ja fysioterapiaa

Valmennuspaketit löytyvät netistä osoitteessa https://projects.tuni.fi/pikapirkanmaa.

Lisäksi on kirjoitettu 3 artikkelia ja tuotettu 1 dokumenttivideo.

Palautekyselyn analyysissa tuotiin esille mm. seuraavaa:

Kaikki vastanneet ilmaisivat videoitujen luentotallenteiden olevan heille parhaiten soveltuva koulutusmuoto. Puolet kyselyyn vastanneista vastasivat katsoneensa hankkeen koulutusmateriaaleja työaikana. Loput vastaajista olivat perehtyneet koulutusvideoihin työajan ulkopuolella esim. iltaisin, tai muutoin vapaapäivinä.

Palautekyselyssä pyydettiin osallistujia nimeämään itselle kolme kiinnostavinta teemaa. Kiinnostavuusjärjestyksessä eniten ääniä saaneet teemat olivat:
o Uni ja palautuminen (23,5%)
o Moottoritekniikka (17,7%)
o Robotiikka (8,8%)
o Sisäinen puhe työhyvinvoinnista (8,8%)

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten osallistuja arvioi omalta osaltaan työhyvinvointinsa kehittyneen kuluneiden kahden vuoden aikana. Tuloksista ilmenee, että työn imu ja tyytyväisyys työhön ovat selkeästi lisääntyneet. Kysymykseen työssä tylsistymisestä vastaajat vastasivat tilanteen joko pysyneen samana tai tylsistymisen vähentyneen. Ilmeisesti työn sisältöä ja työskentelytapoja on kyetty kehittämään niin että se koetaan lähes puolessa vastanneista aiempaa mielekkäämmäksi. Koska vastaajista peräti 2/3:lla etätyön määrä on kasvanut, on tämä tulkittava niin että myös etätyöskentely koetaan mahdolliseksi järjestää niin että se lisää työskentelyn mielekkyyttä.