Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22673

Hankkeen nimi: Digisosku

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 18.10.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Hatanpään Valtatie 34

Puhelinnumero: 0442369662

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 303 7659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten sekä mielenterveyshäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrän lisääntyminen muodostavat kasvavan ongelman yhteiskunnassamme. COVID-19 -kriisi on haastanut näiden nuorten tilannetta entisestään, erilaisten ryhmätoimintojen ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen supistettua toimintojaan tai suljettuaan kokonaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kasvavat sosiaalisen, henkisen ja fyysisen toimintakyvyn heiketessä.

Tämän kehityskulun torjuminen on tärkeää, ja nykyisessä tilanteessa on oleellista kehittää digitaalisesti tukea tarjoavia ratkaisuja. Digitaalisesti lienee myös mahdollista saada mukaan heitä, joita tällä hetkellä olemassa olevat palvelut eivät tavoita.

Hankkeen päämääränä on lisätä heikoimmassa asemassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä kehittämällä heille sopivia, digitaalisesti toteutettuja sosiaalisen kuntoutuksen ja matalan kynnyksen ryhmätoiminnon malleja yhdistäen tähän yksilö- ja ryhmämuotoisen tuen lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittaamisen ja kehittämisen olemassa olevien teknologisten mahdollisuuksien avulla.

Hanke muodostuu kolmesta työpaketista:
1. Digitaalinen ryhmä- ja yksilötyöskentely
2. Teknologia toimintakyvyn tukena
3. Viestintä ja tulosten juurruttaminen

Hankkeen tuloksena konseptoidaan nuorten osallisuutta lisäävät ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät ryhmätoimintojen mallit, joiden avulla haavoittuvassa asemassa olevien nuorten on mahdollista ylläpitää ja kohentaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään sekä kasvaa vähitellen toimijoiksi, joiden on mahdollista kantaa enemmän vastuuta itsestään ja muista. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy malli olemassa olevan teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista toimintakyvyn mittaamiseksi ja tukemiseksi.

Hankkeen toteuttavat Valo-Valmennusyhdistys ry ja Turun ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Kohderyhmään kuuluvia ovat esimerkiksi:
- koronan aikana palveluiden ulkopuolelle jääneet tai koulutuksesta pudonneet
- pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleet, joille ei ole koronan aikana löytynyt sopivia palveluita tai joiden osallistuminen lähipalveluihin on erityisen haastavaa
- mielenterveyssyistä pitkällä sairauslomalla tai määräaikaisella eläkkeellä olevat, jotka tarvitsevat kuntoutuksellista tukea edetäkseen kohti koulutusta ja työelämää

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja organisaatiot, jotka toimivat kohderyhmän parissa ja voivat hyödyntää kehitettäviä toimintatapoja omassa työssään.
Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian alan yrityksiä, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia kehitystyössään.
Hankkeen tuloksista hyötyvät myös kehittäjäorganisaatiot ja kouluttajat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä käytänteitä ja malleja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 813

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 330

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 611

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 294 439

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Turku, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu osatoteuttajien toimesta. On arvioitu, että useanlaisiin ryhmätoimintoihin saadaan helpommin mukaan naispuolisia osallistujia. Digitaaliset ryhmätoiminnot voivat helpommin houkutella myös miespuolisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoite on saada ryhmiin tasainen sukupuolijakauma, joskin hanketoimijat tiedostavat, että ryhmätoimintoihin osallistuu yleensä enemmän naisia kuin miehiä. Sukupuolijakautuman tasaisuuteen pyritään sekä rekrytointimenetelmien että ryhmissä käytettävien menetelmien avulla. Nuorten on tarkoitus olla mukana ja apuna ryhmien rekrytoinnissa, joten jo rekrytointimenetelmiin kiinnitetään huomiota ja yritetään saada hankkeeseen jo tulleita nuoria miehiä viestimään erityisesti muille nuorille miehille ryhmistä ja niiden hyödyistä. Nuoret ja työntekijät miettivät yhdessä ryhmien sisältöjä ja menetelmiä siten, että molemmille sukupuolille löytyisi sopivia mielenkiinnon kohteita ja oikeanlaisia tapoja ryhmätoimintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tunnistaa sukupuolten väliset erot ulkopuolisuuden problematiikassa ja ottaa menetelmien testauksessaan huomioon molemmat sukupuolet, mutta ei erityisesti tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumisen tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Koska hankkeen keskiössä on digitaalisten vaihtoehtojen kehittäminen perinteisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien rinnalle, se tulee välillisesti hillitsemään hiilidioksidipäästöjen kasvua vähentämällä liikkumisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Pieni vaikutus kasvihuonekaasujen vähenemiseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään uusia tapoja sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuoret itse osallistuvat kehittämistyöhön ja se takaa uusien tapojen sopivuuden heille. Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö yhdessä nuorten kanssa tuottaa aiempaa parempia konsepteja toimintaan. Näin saadaan syrjäytymisuhan alaisia ja haavoittavissa tilanteissa olevia nuoria palveluitten piiriin ja voidaan auttaa heitä kriisiajan yli sekä ylläpitää ja parantaa heidän motivaatiotaan ja toimintakykyään, jotta he paremmin löytäisivät tiensä koulutuspoluille ja työelämään. Hankkeen kehittämiä toimintatapoja levitetään monien verkostojen kautta niille toimijoille, jotka haluavat ottaa käyttöönsä uusia toimintatapoja. Toimintatapojen levityksessä pääpaino tulee olemaan sähköisillä kanavilla. Tämä takaa taloudellista kestävyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Digitaalisten palveluveihtoehtojen kehittäminen ja testaaminen vähentävät tarvetta liikkumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kaikissa hankkeen toimintaryhmissä pyritään edistämään osallistujien hyvinvointia. Ryhmät on tarkoitettu haavoittavissa oloissa eläville ja syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Ryhmien tarkoitus on kannatella heitä kriisiaikana ja sen jälkeen ja kehittää sellaisia sosiaalisen kuntoutuksen malleja, jotka auttavat heitä koulutuspoluille ja kohti työelämää. Ryhmät lisäävät myös se, että nuoret osallistuvat itse toiminnan suunnittelemiseen ja kehittämiseen ja voivat siten kokea vaikuttavansa sekä omiin asioihinsa että muiden nuorten hyvinvointiin. Myös hankkeen toimintatapoja / konsepteja myöhemmin käyttävät voivat niiden avulla edistää jatkossa muden nuorten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke lisää haavoittavissa olosuhteissa ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoa, kun he saavat heille eritystä haastetta luovassa kriisitilanteessa ympärilleen vertaisia ja ammattilaisia, jotka kehittävät uudenlaisia mahdollisuuksia hyvään sosiaaliseen kuntoutukseen ja matalan kynnyksen ryhmätoimintoihin. Palvelut ovat saatavilla digitaalisina, joka takaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia alueellisesti. Osallistujien ei myöskään tarvitse huolehtia matkakuluista. Digitaalinen mukaan tuleminen on myös monille mahdollisille osallistujille kynnystä mataloittava asia, koska se tapahtuu helposti ja puhelimen kautta tapahtuessaan myös senhetkisestä paikasta riippumatta. Kynnys tulla mataloituu myös sen kautta, että nuoret hoitavat myös hankkeen rekrytointia nuorille sopivien kanavien kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tasoittamalla syrjäytymisuhan alla olevan ryhmän mahdollisuuksia pyrkiä koulutuspoluille ja työelämää kohti. Hankkeen valintakriteerit eivät syrji mitään väestöryhmiä. Hankkeen ryhmissä noudatetaan tasa-arvoa ja muiden huomioimista ja tukemista. Ryhmissä myös arvioidaan, millaiset asiat voivat tulla ryhmiin pääsyn esteeksi tai muodostaa hankaluutta ryhmässä toimimiseksi. Ryhmiin pääsy on alueellisesta näkökulmasta esteetöntä. Nuoret ryhmäläiset osallistuvat kykynsä ja halunsa mukaan myös toiminnan suunnitteluun yhdessä ammattilaisten kanssa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa lisättiin heikoimmassa asemassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä kehittämällä heille sopivia digitaalisesti toteutettuja sosiaalisen kuntoutuksen ja matalan kynnyksen ryhmätoiminnon malleja. Näihin yhdistettiin yksilöllistä tukea sekä toimintakyvyn mittaamista teknologisten mahdollisuuksien avulla. Hankkeeseen osallistuneita asiakkaita oli yhteensä 386. Heistä 82 sitoutui toimintaan pidempiaikaisesti. Lisäksi toimintaan osallistui kolme henkilöä, jotka eivät halunneet täyttää lopetuslomaketta. Lyhytkestoiseen ryhmätoimintaan oli mahdollista osallistua anonyymisti eri tavoin esimerkiksi kohderyhmälle suunnattujen räätälöityjen pajojen avulla, hankkeen toteuttamissa viikoittaisissa päivystyksissä ja verkkopelailuhetkissä Discordsissa. Lisäksi hankkeen ohjaajat toimivat vierailevina ohjaajina Sekasin Gamingissä, jossa toimintaan sai osallistua anonyymina. Matalan kynnyksen ryhmätoiminnat toimivat ponnahduslautana pitkäkestoiseen toimintaan niillä henkilöillä, jotka tarvitsivat enemmän tukea ja olivat valmiita ottamaan seuraavan askeleen.

Hankkeen aikana pilotoitiin eri pituisia ja eri teemaisia matalan kynnyksen ryhmiä kasvokkain, hybridimallina sekä täysin verkkovälitteisesti. Tuloksena syntyi Rytmiä sun arkeen -toimintamalli, joka on toiminnallista, verkkovälitteistä, kodin kontekstiin sijoittuvaa ryhmätoimintaa. Mallissa kehitetään arjen taitoja ja mielen hyvinvointia. Se sopii erityisesti nuorille aikuisille, jotka kaipaavat tukea mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kannustusta kodin askareiden hoitamisessa.

Rytmiä sun arkeen -toimintamallista luotiin sähköinen opas, jossa esitellään mallin sisältöä ja tavoitteita, sekä annetaan vinkkejä digitaaliseen ohjaukseen sekä toimintakyvyn mittaamiseen. Oppaasta löytyy myös hankkeessa valkotaulualusta Mirolle tuotettujen arjen taitojen ja mielen hyvinvoinnin materiaaleja ryhmäohjauksen tueksi. Miron käyttöönoton tueksi tuotettiin myös perehdytysvideoita. Lisäksi kohderyhmälle luotiin itseopiskelumateriaaliksi työkirja, jossa käsitellään samoja teemoja, kuin toimintamallissa muutenkin. Juurtumisen edistämiseksi toimintamallista tehtiin animaatiovideo, jossa esitellään asiakkaan matka toimintaan ja toiminnan sisältöä. Hankkeessa tuotettu loppuwebinaari ja muu digitaalinen materiaali on luettavissa ja ladattavissa Valo-Valmennusyhdistyksen hanketyön tuloksia yhteen kokoavalla, avoimella sivustolla osoitteessa www.digitarjotin.fi.